Tänään oli Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin viimeinen kurssikerta ja tuskaisten tuntien jälkeen sain myös karttanikin valmiiksi. Aivan kuten Amelia viimeisimmässä postauksessaan totesi oli kurssi todella miellyttävä vaikka välillä QGIS:n kanssa saikin taistella. Fiilikset ovatkin sekä erittäin helpottuneet, sillä karttojen kanssa taistelu saa nyt pienen tauon, mutta samalla on kuitenkin jo aavistuksen ikävä itsensä haastamista, jota tällä kurssilla on saanut tehdä enemmän kuin tarpeeksi.
Tämänkertaisen tunnin tehtävänanto oli yksinkertainen: kaksi eri muuttujaa esittelevän kartan laatiminen ja aineistojen löytäminen itsenäisesti ennen varsinaista tuntia. Valitsin alueekseni Yhdysvallat, jonka pohjakartan löysin helposti. Sen jälkeen aloin etsimään mahdollisia muuttujia, mikä ei ollutkaan enää yhtä yksinkertaista. Aina kun luulin löytäneeni hyvän aineiston, ilmaantui sen kanssa ongelmia yrittäessäni siirtää sitä QGIS-ohjelmaan. Lopulta sain rautatiet näkymään, mutta toisen muuttujan etsimisen tein vasta varsinaisella tunnilla, mikä vei jonkin verran aikaa, ja hermoja. Lopulta sain kuitenkin aikaan kaksi karttaa, joista toinen kuvaa asutuskeskittymien ja junanratojen yhteyksiä ja toinen asutuskeskittymien ja lentokenttien yhteyksiä.
Visuaalisesti kartat onnistuivat mielestäni melko hyvin, vaikka kaipaisinkin niissä vielä ehkä jotain säväyttävää. Junanratojen ja asutuskeskittymien kartta kuvaa kuitenkin hyvin, kuinka niiden välillä on selvä yhteys. Kartasta erottuu myös hyvin mm. Länsi-Yhdysvaltojen ja Alaskan vähäinen raideverkko mikä selittyy mm. Kalliovuorilla ja Alaskassa äärimmäisillä ilmasto-olosuhteilla ja pinnanmuodoilla. Asutuksen keskittyminen vesistöjen läheisyyteen on myös selvä.
Toiseen karttaan halusin lisätä osavaltioiden väkiluvut, jotka lopulta päädyin lisäämään käsin luomalla uuden sarakkeen tietokantaan ja kirjoittamalla luvut itse. Kartasta huomaa myös lentokenttien sijoittumisen asutuskeskittymien lähelle, mutta huomattavaa on myös esimerkiksi lentokentät Kalliovuorten alueilla, joissa muuten ei ole suuria asutuskeskittymiä. Syitä tähän saattaa olla mm. matkailualueiden esiintyminen kyseisillä alueilla.
Kaiken kaikkiaan vaikka aineistojen etsiminen oli paljon vaikeampaa kuin olin aluksi kuvitellut, oli kuitenkin palkitsevaa huomata, että osasin tuoda QGIS-ohjelmaan ainakin muutaman aineiston ja pystyin täysin itsenäisesti luomaan uuden kartan. Olo on siis helpottonut sekä tyytyväinen ja koen olevani valmis uusiin GIS-haasteisiin, viimeistään muutaman lepoviikon jälkeen.
Muiden kurssilaisten valmiita kartta-aikaansaannoksia tarkastellessani sain huomata kuinka lahjakkaita karttataitureita ympärilläni on! Erityisesti Amandan tekemät kartat ovat visuaalisesti erittäin kauniita hänen viimeisen kurssikerran tekemät kartat aiheiltaan yllättäviä ja kiinnostavia. Lisäksi haluisin nostaa esiin Katjan blogin, jossa hän oli tehnyt karttoja Eurooppalaisten terveydestä sekä sen suhteesta lääkäreiden määrään. Hänen postaus oli erittäin mielenkiintoinen, hyvin tehty ja erittäin informatiivinen.
Lähteet:
Amelia Cardwell, Viikko 7, Yhdysvaltojen kultainen osavaltio, https://blogs.helsinki.fi/amca/, luettu 18.3.2019.
Amanda Ojasalo, Viimeinen, https://blogs.helsinki.fi/amandaoj/, luettu 18.3.2019.
Katja Pulkkinen, Terveyttä ja sairautta EU:ssa (Kurssikerta 7), https://blogs.helsinki.fi/kzpulkki/, luettu 18.3.2019.
USA all legal boundaries, https://www.census.gov/geo/maps-data/data/tiger-line.html
Population Density in 2000, https://catalog.data.gov/dataset/population-density-in-2000
Series Information File for the 2017 TIGER/Line Shapefile, All Lines County-base Shapefile, https://catalog.data.gov/dataset/series-information-file-for-the-2017-tiger-line-shapefile-all-lines-county-based-shapefile
USGS National Transportation Dataset (NTD) Downloadable Data Collection, https://catalog.data.gov/dataset/usgs-national-transportation-dataset-ntd-downloadable-data-collectionde7d2