Viikko 6 – auringonpaistetta ja onnistumisen tunteita

Kuudes kurssikerta alkoi ulkoilulla aurinkoisessa Kumpulan ympäristössä kerätessämme dataa Epicollect5 -nimiseen sovellukseen. Hieman erilainen aamutunti ulkoilun kera tuntui ihanan virkistävältä ja tiedä häntä, jos myös sen vuoksi päivän muut tehtävät sujuivat yllättävän kepeästi. Kun olimme keränneet sovelluksen avulla dataa lähialueilta (ja nauttineet tarpeeksi kirpeaästä pakkasesta), analysoimme sitä luokassa ja teimme kartan, johon sijoitimme syntyneet koordinaattipisteet ja interpoloimme ne kuvaamaan koko aluetta. Alapuolella on screenshot syntyneestä kartasta, joka siis esittää viihtyisäksi (vihreä) ja ei niin viihtyisäksi (punainen) koettuja alueita.

Tunnin loppupuolella pääsimme varsinaisen tehtävän kimppuun eli hasardikarttojen luomiseen. Tehtävä oli luoda kolme karttaa, joita voisi käyttää opetusmateriaalina tuntiopetuksessa. Itse tein aluksi kolme karttaa maanjäristyksistä. Ensimmäinen kuvaa yli 6 magnitudin maanjäristuksiä vuosina 1900-1940, toinen vuosina 1941-1980 ja kolmas 1981-2019.

Koska innostuin interpolointitehtävästä päätin lisätä myös maailmankarttoihin interpoloinnin kuvaamaan voimakkaimpia maanjäristysalueita. Interpolointi saattoi kuitenkin tehdä kartoista hieman sekavia, sillä vertaillessani niitä esimerkiksi Johannan blogin selkeisiin ja hyvin aiheita kuvaaviin karttoihin koen, että olisin saanut myös omista kartoistani selkeämmät ilman turhia koristuksia interpoloinnilla.

Tekemässäni aikasarjassa näkyy kuitenkin hyvin mitkä alueet ovat maanjäristysaktiivisia, ja millä alueilla tapahtuu harvemmin tai satunnaisesti suuria maanjäristyksiä. Jos kartat olisivat opetuskäytössä, voisi niistä esimerkiksi pohtia, miksi 1900-1940-luvuilla esiintyi vähemmän maanjäristyksiä, vai esiintyikö? Kartat soveltuisivat hyvin myös opetuksessa litosfäärilaattojen ja tulivuorien tutkimiseen sekä muihin vulkanisiin prosesseihin sekä näiden kaikkien esiintyvyyteen suhteessa toisiinsa.

Viimeiseksi tein vielä kartan tulivuorista ja yli 8 magnitudin maanjäristyksistä, sillä halusin kuvata juuri näiden suhdetta toisiinsa.

Lisäsin karttaan vielä eri tulivuorten korkeustiedot, sillä halusin kartasta mahdollisimman informatiivisen, tosin näin jälkikäteen yksinkertainen kartta olisi ollut ehkä kuitenkin selkeämpi, mutta pidän kuitenkin kartan visuaalisesta ulkomuodosta (ja etenkin Julian ehdottamista tulivuoria kuvaavista kolmioista). Mielestäni kuitenkin esimerkiksi vedenalaisten tulivuorien näkyminen kartalla on kiinnostavaa. Tätäkin karttaa voitaisiin käyttää samaan tapaan kuin aiempia karttoja opetuksessa.

Tulivuoritietojen tuominen QGIS-ohjelmaan, ei ollut kovin yksinkertaista, sillä ne piti vielä tekstiohjelman ja excelin kautta, jotta ne sai cvs-muotoon. Tämä kuitenkin onnistui suhteellisen helposti, mikä oli minulle suuri yllätys, sillä monesti juuri tämänkaltaiset itsenäiset monivaiheiset tehtävät ovat tuottaneet minulle ongelmia. Nyt kun Geoinformatiikan menetelmät kurssi alkaa kaikista ongelmista huolimatta kääntyä kohti loppua ja karttojen teko tuntuu todella luonnistuvan edes jollain tavalla, ei voi muuta todeta kuin:

Per aspera ad astra, Vaikeuksien kautta voittoon!

Lähteet:

Johanna von Franckell, Kursgång 6, Undervisningsmaterial, https://blogs.helsinki.fi/johannvo/, luettu 22.2.2019.

Julia Salmi, https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/

Tectonic plates boundaries World map, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tectonic_plates_boundaries_World_map_Wt_10degE_centered-en.svg, luettu 22.2.2019.

Distribution of major geysers in the world, https://en.wikipedia.org/wiki/Geyser#/media/File:World_geyser_distribution.gif, luettu 22.2.2019.