Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja, FT Sulevi Riukulehto
Asumista on tutkittu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa erillisyksikön perustamisesta saakka. Kuitenkin suurin kiinnostuksen aalto on hyökymässä päällemme juuri nyt. Kertooko se jotain omasta ajastamme? Maalaisasumisen muutosta tarkastellaan monesta tulokulmasta sekä Mikkelissä että Seinäjoella. Tämä ei ole ensisijassa strategisen harkinnan tulos. Monet tutkijat ovat päätyneet asumisen ilmiöihin eri syistä, omia teitään.
Monenlaisia vapaa-ajanasumisen ilmiöitä on tutkittu sekä Seinäjoella että Mikkelissä perusteellisesti ja pitkään. Muun muassa Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen ovat tutkineet Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaita. Tälläkin hetkellä työn alla on mökkikulttuurin muutoksen ja vapaa-ajan asukkaiden palvelunkäyttöön liittyvät teemat.
Asumisen monipaikkaisuus on ollut Katja Rinne-Kosken monivuotinen kiinnostuksen kohde. Maaseudun asukkaat käyvät töissä kaupungissa. Vapaa-aika vietetään mökillä. Ei ole tavatonta, että ihmiset asuvat kolmessakin paikassa samanaikaisesti. Merkittäviä paikkoja voivat olla myös omien lasten ja vanhempien kodit. Monipaikkainen elämäntapa ei tietenkään rajoitu pelkästään maaseudun asukkaisiin. Kyseessä on aikamme yleinen ilmiö, joka vaikuttaa myös käsityksiimme yhteisöjen rajoista ja yhteisöihin kuulumisesta.
Monipaikkaisuudella on suora kosketus myös kotiseutukokemuksiin, joita oma ryhmäni on tutkinut intensiivisesti parin vuoden ajan. Laajoja tutkimusaineistoja on kerätty tämän päivän asukkaiden kotiseutukäsityksistä Nurmossa ja Kuortaneella. Kotiseutukeskustelujen, virikemenetelmien ja erilaisten maastokäyntien avulla tavoitetaan asumisen ja elämisen laajempi kehä, jossa luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja henkinen ympäristö kutoutuvat yhdeksi kokemukseksi. Kysymys on kotoisuudesta ja sen muodostumisesta – siis siitä, miten yksilö elää maailman omakseen.
Ruralian uusin tutkimuksellinen valtaus on talonpoikaisasumisen ja esineellisen kulttuuriperinnön saralla. Kesän aikana Seinäjoella käynnistellään monivuotiseksi suunniteltua pohjalaistalojen tutkimushanketta, kun Matti Mäkelän johdolla aletaan koota pohjalaistaloverkostoa. Tarkoituksena on yhyttää talonpoikaistalojen säilymisestä ja kehittämisestä kiinnostuneet toimijat, elinkeinoelämä ja pohjalaistalojen omistajat. Tästä verkostosta odotan pitkäaikaista yhteistyöalustaa monenlaisille tutkimus- ja kehityshankkeille. Uteliaisuus kohdistuu sekä talon ulkoasuun että interiööriin. Miten pohjalaistalot, niiden rakenteet, esineistö, rooli, sijoittelu ja käyttö ovat muuttuneet viimeisten 60 vuoden aikana? Millainen on pohjalaistalo tänään ja tulevaisuudessa? Talonpoikaistalojen ja esineiden ratkaisuissa piilee myös liiketoiminnallisia mahdollisuuksia.
Monipaikkaisuus, vapaa-ajan asuminen, talonpoikaistalot ja esineistö, kotiseutusuunnitelmat – kiinnostuksen kirjo yllättää. Ruraliasta on kasvanut melkoinen maaseutuasumisen moniosaaja.