Jyväskylän ammattikorkeakoululta ilmestyi marraskuussa 2013 mielenkiintoinen ”Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja” -julkaisu.  Tuotos on syntynyt Tekesin ja Pellervo-seuran rahoittamassa ”Kaverijohtaminen osuuskunnissa” -hankkeessa ja se on tilattavissa ja ladattavissa (pdf) esimerkiksi Pellervo-seuran nettisivulta: http://pellervo.fi/tuote/kaverijohtamisen-visuaalinen-innostuskirja/ Kirjan kirjoittajana on toiminut TkT Heikki Toivanen, jolla on pitkä kokemus tiimivalmentajana Tiimiakatemiassa, osatoimisena yrittäjänä ja hallitusammattilaisena. Jo kirjan nimi viittaa siihen, että sen toinen tärkeä tekijä on kuvittaja Maija Kotamäki, tiimioppimisesta innostunut graafinen fasilitoija ja yrittäjä.

Henkilökohtaisesti tutustuin ensimmäisen kerran Tiimiakatemiaan Jyväskylän yliopiston aikuiskouluttajan pedagogisia opintoja suorittaessani lukuvuonna 2002 – 2003. Vierailimme tällöin opintojen lehtori KT Anita Malisen johdolla Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian tiloissa ottamassa selvää heidän toiminnastaan. Kesken yliopisto-opintojeni tämä oli kuin olisin lentänyt Marsiin: Tekemällä oppiminen, opiskelijaosuuskunnat, opettajien roolien muutos tiedon jakajista toiminnan ohjaajiksi, yrittäjyyskasvatus, tiimityö, todelliset caset, todelliset asiakkaat ja todelliset menot ja tulot…

Vasta myöhemmin ymmärsin, kuinka viisaasti vuoden 2003 aikuiskouluttajaksi valittu Anita tässä toimi. Hänen toimintansa oli myös tähän aikaan suorastaan radikaalia, sillä tällöin elettiin aikaa, jolloin yliopistot halusivat korostaa erillisyyttään suhteessa ammattikorkeakouluihin.  Tämä oli todellista säröoppimista (Malinen 2000). Tiimiakatemian toiminta jätti minulle muistijäljen ja ihmetyksen, joihin palasin vuosia myöhemmin gradun, valmistumiseni ja ensimmäisten verkko-opetuspainotteisten työvuosien jälkeen.

Osuustoiminnan ja yhteisötalouden -yliopistoverkostomme (Co-op Network Studies) sai jo viime vuosikymmenen puolesta välistä eteenpäin aluksi heikkoja, mutta sitten nopeasti voimistuvia signaaleja Tiimiakatemian ja Proakatemian menestyksestä ja yleisesti ammattikorkeakoulujen kiinnostuksesta opiskelijaosuuskuntiin ja tiimityöskentelyyn. Nämä teemat roihahtivat kuitenkin todellisiin liekkeihin Opetusministeriön julkaistessa ”Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat” vuonna 2009, mihin sijoittaisin myös yrittäjyyskasvatuksen (uuden) buumin lukuisten alueellisten tai kansallisten yrittäjyyskasvatushankkeiden (esim. YVI-hanke) käynnistymisen myötä.

Yrittäjyyskasvatuksella on jo satavuotinen historia. Kuitenkin erilaisista yrittäjyyskasvatuksen tutkimustulosten meta-analyyseissä (Katz 2002; Matlay & Carey 2007; Pittaway & Cope 2007) on nähtävissä trendi erityisesti sekä koulutusorganisaatioiden ja opettajien toiminnan että perustettujen yritysten tarkastelussa. Opiskelijoiden ja heidän muodostamien ryhmien subjektiutta ja omaa toimijuutta korostaneet tutkimukset ovat jääneet vähemmälle. Tämä on kuitenkin muuttumassa nyt uudella vuosituhannella. Nyt yrittäjyyskasvattajien lisäksi myös yleisesti kasvatustieteilijöiden ja muiden tieteenalojen edustajien kiinnostus on suuntautumassa tiimien yhteistoiminnan ja yhteisorganisoitumisen tarkasteluun.

Myös opiskelijaosuuskuntien ohjaajia eri ammattikorkeakouluissa ja ammattikouluissa väitöskirjatutkimukseeni tänä syksynä haastatellessani, olen yllätyksekseni kiinnittänyt huomiota seuraavaan asiaan: Lähes kaikki haastatellut asiantuntijat ovat korostaneet juuri opiskelijoiden ryhmäytymisen, itseorganisoitumisen ja ryhmän sisäisen ohjauksen merkitystä, vaikka alkuperäiset kysymykseni painottivat ehkä enemmän (kuten myös aiemmin mainituissa yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksen meta-analyyseissä…) juuri koulutusorganisaatioiden, opetussuunnitelmien ja ohjaajien näkökulmia.

Saattaa olla, että myös koulutuspainotteisempien yrittäjyyskasvatusprojektien sisällöt ja rahoitusperusteet tulevat jatkossa muuttumaan tähän suuntaan. Eli projektirahaa tullaan kohdistamaan yhä enemmän yrittäjyyskasvatushankkeisiin, jotka tukevat juuri oppimiseen ja innovointiin innostavaa opiskelijoiden ja tiimien konkreettista yhteistoimintaa. Osasta saattaa tulla myöhemmin myös yrittäjiä, mutta keskeistä on, että näin yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt, kuten esimerkiksi opiskelijaosuuskunta, toimivat oppimisen välineinä ja sitä mahdollistavina konteksteina.

Ei ole varmasti sattumaa, että Tekes on mukana rahoittamassa ”Kaverijohtaminen osuuskunnissa” -hanketta, sillä se on suunnannut rahoitushakujaan viime vuosina entistä voimakkaammin myös pk-yrittäjyyteen, joka yhdistää innovaatiotoimintaa ja pien/tiimiyrittäjyyttä. Tekesin www-sivuilta löytyy infoa tulevasta EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta, jossa Euroopan tasolla noin 70 miljardin euron ohjelmasta (vuosina 2014–2020) noin 40 % suunnataan yhteiskunnallisten haasteiden suuntaan (Tekes 2013). Sieltä löytyy myös ”Osallistavat yhteiskunnat” -osio, josta kannattaa yrittää hakea projektirahoitusta myös taloudellista yhteistoimintaa ja paikallisuutta yhdistäviin hankkeisiin.

Myös Pellervo-seura on toiminut allekirjoittaneesta viisaasti lähtiessään mukaan tällaiseen projektiin. Jos tutustutte julkaisuun, niin huomaatte, että osuuskuntayrittäminen stemmaa kiihkottoman luontevasti kaverijohtamisen teemoihin – ja sama toisinpäin.  Tämä saattaa olla modernia osuuskuntavalistusta parhaimmillaan!

Kaverijohtaminen on nyt ilmiönä tulikuuma. Ei anneta yliopistoväkikään tämän uuden julkaisun pirteän kuvituksen ja käytännöllisten kaverijohtajuuden vinkkien/ohjeiden hämätä. Kyseessä on yrittäjyyskasvatuksen, innovaatiotoiminnan ja myös oppimisen kannalta tärkeä, juuri sisältä ulospäin parhaiten hahmottuva teema. Teema, joka kaipaa tällaisten reippaiden avausten ja käytännöllisten oppaiden lisäksi myös lisää akateemista tutkimusta.

Tekstin on kirjoittanut Ruralia-instituutin verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski.

Lähteet:

Katz, J. A. 2002. The Chronology and intellectual trajectory of American entrepreneurship education 1876-1999. Journal of Business Venturing 18 (2003) 283-300.

Malinen, A. 2000. Towards the essence of adult  experiential learning. A reading of the theories of Knowles, Kolb, Mezirow, Revans and Schön. Doctoral dissertation. Jyväskylä: SoPhi.

Matlay, H. & Carey, C. 2007. Entrepreneurship education in the UK: a longitudinal perspective. Journal of Small Business and Enterprise Development, Vol. 14, No. 2, 2007, 252-263.

Opetusministeriö. 2009. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009:7 . Helsingin yliopiston paino. Luettavissa myös verkossa (28.11.13):
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi

Pittaway, L. & Cope, J. 2007. Entrepeneurship Education . A Systematic Review of the Evidence. International Small Business Journal, Vol 25 (5), 479-510

Tekes. 2013. www-verkkosivu (28.11.13): http://www.tekes.eu/horisontti-2020/

Toivanen, H. & Kotamäki, M. 2013. Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2013. Painopaikka Oy Fram Ab, vaasa. Luettavissa myös verkossa (28.11.13):
http://pellervo.fi/tuote/kaverijohtamisen-visuaalinen-innostuskirja/