Ovatko Etelä-Savon maaseudulla toimivat yritykset kasvuhakuisia?

Niina KuuvaMaaseudulla toimiville yrityksille keväällä 2015 suunnatun kyselymme mukaan reilu neljännes (27 %) on pystynyt laajentamaan toimintaansa viimeisten noin viiden vuoden aikana. Laajenemista, tai toisin sanottuna kasvua, tarkasteltiin markkina-alueen laajuuden, asiakassuhteiden ja yhteistyöverkoston muutosten kautta. Kun katsotaan kasvuhakuisuutta tulevaisuudessa, reilu kolmannes (37 %) aikoo tehdä selkeästi kasvuun tähtääviä toimia ennen vuotta 2020. Kasvuhakuisuus lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Yksinyrittäjistä kasvuun tähtääviä kehittämistoimia aikoo tehdä noin joka neljäs (27 %), kun taas kooltaan 2-9 henkilöä työllistävissä yrityksissä jo miltei puolet (46 %).

Maaseudulla toimivien yritysten kehittämisen keskiössä ovat tulevaisuudessa asiakassuhteiden ja nykyisten tuotteiden kehittäminen. Keskeinen investointikohde ovat koneet ja laitteet. Noin joka kolmas yritys aikoo myös hakea kehittämistoimiin ulkopuolista rahoitusta.

Maaseudulla toimivien yritysten toiminnan keskeinen este on jaksamisen ja terveydentilan ongelmat. Noin kolmanneksen (29 %) mielestä jaksamisen ongelmat vaikeuttavat yritystoimintaa erittäin paljon ja joka toisen (52 %) mielestä jonkin verran. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yksinyrittäjät, joita on Etelä-Savossa yli 90 prosenttia kaikista yrityksistä. Heillä jaksamisen ongelmat vaikeuttavat yritystoimintaa enemmän kuin suuremmissa yrityksissä. Muita yritystoimintaa keskeisesti vaikeuttavia tekijöitä ovat kysynnän heikkous (87 % mielestä vaikeuttaa joko erittäin paljon tai jonkin verran), jatkuva kiire (71 %), tiestön heikko kunto (71 %) ja korkeat työvoimakustannukset (70 %).

Yrityskyselyn perusteella näyttää siltä, että maaseudun kehittämisnäkymät eivät ole kuitenkaan huonot. Keskeinen kysymys tulevaisuuden kannalta on se, miten vahvistetaan yksinyrittäjien hyvinvointia ja turvaverkostoa.Toiseksi ja kaikkia kehittäjätoimijoita kiinnostavaksi kysymykseksi voi nostaa sen, millä toimenpiteillä saamme ns. ”säilyttäjät” uudistamaan toimintaansa, jotta ne pystyisivät pitämään liiketoimintansa kannattavan tason, vaikkakaan heillä ei ole mittavia kasvutavoitteita. Entä millä toimenpiteillä saisimme kasvun realisoitumaan niiden maaseudulla toimivien yritysten (yli kolmannes) kohdalla, jotka aikovat todennäköisemmin tehdä kasvua tavoittelevia toimia seuraavan viiden vuoden aikana. Kolmas kriittinen tekijä on se, että jatkajapulaan pystytään luomaan ratkaisuja elinvoimaisten yritysten kohdalla. Esimerkiksi 15 % vastaajista haluaisi yritystoiminnan jatkuvan, mutta jatkajaa ei ole tiedossa ja lisäksi joka kolmannella ei ylipäänsä ole yritystoiminnalle tiedossa jatkajaa. Noin joka viidennellä (23 %) jatkaja oli tiedossa.

Uuden maaseutuluokituksen mukaan maaseutualueiksi ja siten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman piiriin kuuluu koko Etelä-Savo lukuun ottamatta Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkikeskustojen alueita. Etelä-Savossa on siten monenlaisia maaseutualueita, joilla sijaitsee laaja skaala erilaista elinkeinotoimintaa. Maaseudulla toimivien yritysten kasvuhakuisuutta tarkasteltaessa voi kasvuhakuisuutta havaita esiintyvän melko tasaisesti kaikilla toimialoilla. Tämä on positiivinen viesti maaseudun kehittämiselle.

Kirjoittaja Niina Kuuva työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, Mikkelin yksikössä. Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymiä käsittelevä raportti julkaistaan kesäkuussa 2015.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *