Taipuuko hanketyö tuottamaan nopealla aikataululla todellisia muutoksia?

Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hankkeen viimeiset vaiheet ovat käynnistymässä, ja on hyvä hetki katsoa hieman taaksepäin. Näyttääkö kehityskäytävä vahventuneen hankejakson aikana? Toisin sanoen onko hanketyö edesauttanut todellisten muutosten toteutumista näinkin nopealla aikataululla?

Hanketta suunniteltaessa vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa oli voimassa päätös, jonka mukaan Suupohjan radan kunnossapito päättyisi vuoden 2019 lopussa. Tämä olisi tarkoittanut sitä, että liikenne radalla olisi päättynyt. Hankkeen alkaessa huhtikuussa 2019 saatiin uusi päätös: kunnossapitoa jatketaan vuoden 2020 loppuun saakka. Päätöksen yhteydessä todettiin, että kunnossapidon tulevaisuutta pohdittaessa tarkastellaan liikennemäärien kehittymistä ja seuraava päätös tehdään vuoden 2020 aikana. Hankkeen ensimmäiseksi tavoitteeksi oli määritelty lisätä Suupohjan radan tavaraliikennettä. Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen oli näin vahvasti sidoksissa radan tulevaisuuteen. Lisäksi myönteinen kehitys liikennemäärässä oli saatava käynnistymään vuoden sisällä.

Tavaraliikenteen lisääminen oli hankkeen hallinnoijan, Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen ensisijaisena tehtävänä. Aiempien selvitysten ja hankkeessa toteutettujen yrityskäyntien perusteella kirkastui, että suurimmat mahdollisuudet radan käytön lisäämiseksi nopealla aikataululla löytyvät metsätaloudesta. Niinpä rautatieyhdistys olikin aktiivisesti yhteydessä metsäsektorin eri toimijoihin, jotka osoittivat kiinnostusta Suupohjan metsien hakkuiden ja rautatiekuljetusten lisäämiseen.

Edistysaskelia liikennemäärien kasvattamiseksi

Metsäalan toimijoiden kanssa käydyt keskustelut paljastivat, että puutavaran rautatiekuljetusten kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää investointia liikennepaikkaan, joka soveltuu kokojunalastauksiin. Havainto johti päätökseen pidentää Teuvan lastauslaituria. Investointia ryhdyttiin valmistelemaan vuonna 2019. Alueen toimijoiden yhteisestä tahtotilasta kehittää rataa kertoo radanvarsikuntien sekä alueen yritysten ja yhdistysten osallistuminen investointikustannusten kattamiseen Väyläviraston lisäksi. Pidennyksen lopullinen investointikustannus oli noin 300 000 euroa. Lastauslaiturin pidennys valmistui syyskuussa 2020. Sen jälkeen puukuljetusmäärät ovat kasvaneet; tähän mennessä vilkkain viikko oli joulukuun puolivälissä, jolloin Teuvalta kuljetettiin puutavaraa päivittäin 24 vaunun kokojunan verran.

Teuvalle kohdistunut investointi osoittaa, että kohtalaisilla panostuksilla on mahdollista saavuttaa olennaisia muutoksia radan käytössä. Vuonna 2020 radalla kuljetettiin tavaraa noin 180 000 nettotonnin verran. Määrän odotetaan nousevan tämän vuoden aikana siten, että hankkeen tavoite 250 000 nettotonnin kuljetusmäärästä saavutettaisiin. Tällaisella kasvu-uralla rata alkaa lähestyä vähäliikenteisten ratojen 300 000 nettotonnin kuljetusmäärän ylärajaa.

Liikenteen vilkastuminen ja aktiivisuus radan ympärillä tuotti tulosta: Väylävirasto päätti keväällä 2020, että radan kunnossapitoa jatketaan vuoden 2022 loppuun saakka. Sitä ennen valmistuu myös uusi tarveselvitys, joka keskittyy radan kunnossapitotilanteen arvioimiseen.

Ennen viimeisintä kunnossapitopäätöstä hankkeessa toteutettiin Suupohjan radan aluetaloudellisten vaikutusten arviointi. Ruralia-instituutin vastuulla olleessa arviointiosiossa tarkasteltiin vaikutuksia kolmessa tulevaisuuden skenaariossa, joista yhdessä keskityttiin radan sulkemiseen ja kahdessa liikenteen eri tasoisiin kasvumahdollisuuksiin. Hankkeen ohjausryhmälle esiteltiin ensimmäisten laskelmien tuloksia maaliskuussa 2020. Laskelmien toteuttamisen aikataulu oli poikkeuksellisen tiukka, sillä tuloksia haluttiin esitellä ohjausryhmälle hyvissä ajoin niin, että niitä oli mahdollista hyödyntää kunnossapitopäätöstä tehtäessä. Vaikuttavuuslaskelmien tulokset julkaistiin yhdessä hankkeen muiden osioiden tulosten kanssa Ruralia-instituutin raportteja-sarjassa tammikuussa 2021 (Raportteja 208).

Työ asian parissa jatkuu

Hanketyö radan liikennemäärien kasvattamisen parissa jatkui tuoreimman kunnossapitopäätöksen jälkeenkin. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys on selvittänyt myös muun tavaraliikenteen lisäämisen mahdollisuuksia sekä tukenut keskustelua henkilöliikenteen käynnistämisen ympärillä järjestämällä esimerkiksi kuntatyöpajoja. Rautatieyhdistyksen tiivis työskentely sidosryhmien kanssa tuotti hankkeen alusta lähtien tietoa Ruralian toteuttaman tutkimuksellisemman osuuden pohjaksi. Toisaalta Ruralian skenaariotyöskentely sekä laskelmien tulokset tarjosivat uutta tietopohjaa aluetalousvaikutuksista kehittämistyön tueksi. Ratahankkeessa kehittämistyö ja tutkimuksellisempi selvitystyö etenivätkin tiiviissä yhteistyössä täydentäen toisiaan.

Kaiken kaikkiaan Suupohjan ratahankkeen toteuttaminen on ollut vauhdikasta. Liikennemäärät radalla ovat hankkeen aikana ottaneet harppausaskeleen ja radan kunnossapito jatkuu edelleen, joten kaikkineen Suupohjan rata on vahvistunut kehityskäytävänä parin viime vuoden aikana. Hankkeella on muun muassa pyritty vahvistamaan maaseudun elinvoimaa ja tukemaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävää työtä. Raideliikenteen kehittämiseen sisältyykin mahdollisuuksia, jotka hyödyntämällä voidaan tukea kestävyystavoitteiden saavuttamista. Näitä mahdollisuuksia on vielä runsaasti käyttämättä myös Suupohjan radalla.

Kokonaisuudessaan ratahankkeemme osoittaa, että hanketyöllä todella voidaan edesauttaa haastavilta vaikuttavien muutosten toteutumista nopeallakin aikataululla. Päätöksenteko niin yrityksissä, Väylävirastossa kuin poliittisella kentällä on vaikuttanut hankkeen toteuttamiseen alusta lähtien. Suupohjan radan valoisamman tulevaisuuden eteen täytyy kuitenkin tehdä vielä töitä, vaikka edistystä onkin jo tapahtunut.

Kirjoittajat:

Outi Hakala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Susanna Kujala, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kirjoittajat toteuttavat yhdessä Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen kanssa Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hanketta, joka on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluva kehittämishanke ja sitä toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella.

Kuvat: Jorma Vierula

1 thought on “Taipuuko hanketyö tuottamaan nopealla aikataululla todellisia muutoksia?

  1. Hyvä kuvaus ja esimerkki siitä, miten hankkeet voivat vaikuttaa, kun ne toteutetaan oikea-aikaisesti ja suunnitellusti (fiksusti) osana laajempaa toimintakokonaisuutta. Parhaimmillaan yksittäinen, pienikin hanke tuo vipuvoimaa, uudistaa ajattelua tai tuottaa tietoa, jolla on vaikutusta toiminnan kehittymiseen ja jatkuvuuteen. Ei myöskään ole syytä aliarvioida sitä, että toimintaa kantava tahtotila on usein ratkaisevan tärkeä. Se tuntuu tässä tapauksessa olevan toimeenpanopuolella kunnossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *