Vaatteiden kierrätys ja uusiokäyttö

Hyvällä huolenpidolla vaatteiden ja jalkineiden elinikää voidaan pidentää vuosillakin. Lempivaatteet kuluvat kuitenkin puhki ja tyyli vaihtuu vuosien mittaan. Minne päätyvät sellaiset vaatteet, jotka eivät enää palvele tarpeitasi tai tyyliäsi? Entä mikä on ympäristön kannalta järkevin loppusijoituspaikka aikansa eläneille vaatteille ja tekstiileille?

Tyylin ja tarpeiden muuttuessa hyväkuntoiset vaatteet ja jalkineet voi laittaa jakoon. Nuhjaantuneet tai rikkinäiset tekstiilit eivät sen sijaan kuulu lahjoitettavaksi. Käy läpi tekstiilit, joista olet päättänyt luopua ja kysy itseltäsi rehellisesti: voisitko lahjoittaa ystävällesi nuhjaantuneen neuleen, tai paidan, josta puuttuu nappi? Voisitko kunnostaa vaatteen tai laittaa irronneen napin mukaan vaatteeseen? Jos vaate ei ole enää siinä kunnossa, että kehtaisit antaa sen eteenpäin ystävällesi, ei se todennäköisesti löydä uutta omistajaa kirpparin rekilläkään.

Miten päästä eroon vaatteista ja tekstiileistä, jotka eivät enää palvele tarpeitasi tai tyyliäsi?

Hyväkuntoiset tekstiilit jakoon

Hyväkuntoiset vaatteet ja jalkineet voi lahjoittaa eteenpäin ystäville ja kirppareille. Muista tällöin kuitenkin pakata vaatteet ja jalkineet siten, etteivät ne tämän prosessin aikana pääse likaantumaan tai hukkaamaan pariaan. Toisinaan kierrätyskeskuksissa lahjoitukset voivat odottaa lajittelua pidemmänkin aikaa. Vaatekonttien lisäksi tekstiilejä ja muita lahjoituksia ottavat vastaan myös erinäiset vapaaehtoisvoimin toimivat kirpparit, kuten Emmaukset ja SPR-kirppikset.

Kokeile myyjän taitojasi nettikirppareilla tai kivijalkamyymälöissä. Myös kirpparitapahtumat kuten Brunon kirppis ovat oiva tapa päästä myymään vaatteita ja muita nurkkiin jääneitä aarteita. Huhtikuussa Ympäristövaliokunnan lanseeraama Kirppisappro tutustuttaa Helsingin kirpparivalikoimaan, tutustu täältä valikoimaan!

Vaatteidenvaihtotapahtumissa pääset helposti eroon itselle tarpeettomaksi jääneistä vaatteista ja jalkineista – saatat myös tehdä uskomattomia löytöjä aivan ilmaiseksi. Ympäristövaliokunta järjestää jo perinteeksi muodostuneen Vaatteidenvaihtotapahtuman ti 16.4. Uudella ylioppilastalolla, laitetaan silloin vaatteet vaihtoon!

Nuhjaantuneet uusiokäyttöön

Monet vaatekaupat ottavat vastaan kaikenkuntoisia tekstiilejä alennuskuponkia vastaan. Jotkut kankaat kuten denim ja puuvilla menevät tällöin uusiokäyttöön vaateketjujen mallistoissa, mutta useimmat nykyisin käytetyt kankaat ovat sekakuituisia. Kun kankaassa on yhdisteltynä useampaa eri kuitua, on näitä hankala erotella. Tämä tekee niistä hankalia kierrätyksen ja uudelleenkäytön kannalta. Viime aikoina onkin uutisoitu vaateketjuista, jotka polttavat ylimääräisiä tekstiilejä.

Paremmat päivänsä nähneet tekstiilit voi uusiokäyttää esimerkiksi kodin siivouksessa. Vanhasta t-paidasta saa kätevästi vaikkapa siivousliinoja kylpyhuoneeseen tai pyöränhuoltoon. Entä oletko kokeillut vaihtaa kertakäyttöiset vanulaput meikinpuhdistuksessa itsetehtyihin lappuihin? Esimerkiksi vanhoista pyyhkeistä voit tehdä pestäviä ja uudelleenkäytettäviä lappuja.

Erään lempivaatteen tarina + ekologinen menovinkki!

Uuden vaatteen tarpeessa ei aina kannata lähteä ostoksille perinteiseen vaatekauppaan. Aikaisempi blogipostaus pureutuu tekstiiliteollisuuden ongelmiin, ja esittelee ekologisempia vaihtoehtoja pikamuodin kuluttamiselle. Ekologisuus ei kuitenkaan ole ainoa asia, jonka takia omassa pukeutumisessa kannattaa suosia second handia. Second hand tarjoaa esimerkiksi mahdollisuuden tehdä uniikkeja löytöjä ja säästää rahaa.

Toisinaan käytettyihin vaatteisiin liittyy myös kiinnostavia tarinoita. Tanelin lempivaate on sininen paita, jolla on pitkä historia. Tanelille paita päätynyt japanilaiselta vaihto-opiskelijalta Watarulta.

“Me hengailtiin Watarun kanssa aika paljon, kun se oli täällä vaihdossa”, kertoo Taneli. “Sitten touko-kesäkuussa sen piti saada tavaroita myytyä pois ennen lähtöä Japaniin”, hän jatkaa.

Siivouspäivänä kaverukset menivät Dallapénpuistoon, ja asettivat myytävät tavarat matolle. Yksi vaate kiinnitti Tanelin huomion. Vaate oli sininen paita, jonka Wataru oli saanut kaveriltaan 15-vuotiaana.

“Hei, toi on aika nätti toi paita”, Taneli sanoi Watarulle. “Sä voit saada sen”, vastasi Wataru. Taneli ihmetteli, raaskiiko Wataru todella luopua ystävältään saamasta paidasta, mutta niin vain vaate vaihtoi omistajaa.

“Ehkä sit joskus mäki annan tän eteenpäin”, Taneli pohtii.

Tanelin paidan tarina ei ehkä ole kaikkein perinteisin, mutta juuri siksi se on erityinen. Aina rahan ei tarvitse vaihtaa omistajaa, vaikka vaate vaihtaisikin. Ympäristövaliokunnan vaatteidenvaihtotapahtuma järjestetään Uudella Ylioppilastalolla viikon päästä 16.4.2019 klo 12–15. Voit tuoda tapahtumaan omia vanhoja vaatteitasi ja/tai tehdä löytöjä muiden tuomien vaatteiden joukosta. Tapahtuma päättää Kirppisappron, ja voit noutaa tapahtumasta haalarimerkin täytettyä appropassia vastaan.

Muista myös Vaatevallankumousviikko, joka järjestetään 22.–28.4. Huhtikuussa tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun Rana Plaza -ompelutehdas romahti Bangladeshissa tuhoisin seurauksin. Turmassa kuoli yli tuhat tehtaan työntekijää ja 2500 ihmistä loukkaantui. Vaatevallankumousviikolla vaadimme vaateteollisuutta kantamaan vastuunsa ympäristöstä ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Osallistu vaatevallankumoukseen jakamalla sosiaalisessa mediassa kuva valitsemastasi vaatteesta ja kysymällä #whomademyclothes eli kuka minun vaatteeni on tehnyt. Merkitse kuvaan myös vaateketju, josta olet vaatteen ostanut. Tutustu kampanjan taustoihin, kampanjamateriaaleihin ja muihin tapoihin osallistua tapahtuman nettisivuilla.

Ilmastonmuutos? -lyhyesti

Ilmastonmuutos on noussut otsikoihin vähän väliä. Nuoret ympäri maailmaa ovat lakkoilleet osoittaen päättäjille huolensa.

Ilmasto lämpenee, sillä kasvihuonekaasujen määrä on lisääntynyt ilmakehässä ja lisääntyy edelleen. Tämä johtuu muun muassa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Suurimmat ilmaston saastuttajat ovat liikenne, energiantuotanto ja ruoka. Ilmastonmuutoksella on erilaisia vaikutuksia ympäri maailmaa.


Suomi

Suomessa ennustetaan lämpötilojen nousevan ja sademäärien runsastuvan. Itämeren pinta nousee ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Hellejaksojen ennustetaan yleistyvän ja pitenevän, moni varmasti huomasi viime kesän erikoisen kuivuusepisodin. Vaikka äärimmäisyyksissään se aiheuttaa hallaa maataloudelle, siitä voi jossain määrin olla myös etua Suomen kasvukaudelle.

Suomen talvet kokevat muutoksia ennusteiden mukaan. Talvista tulee sateisempia ja sade sataa harvemmin lumen muodossa. Talvinen pilvisyys lisääntyy, minkä seurauksena talvinen aurinko pilkahtelee harvemmin pilvipeitteen välistä. Lumet peittävät maan myöhemmin ja sulavat aikaisemmin. Jääpeiteaika merellä lyhenee.

 

Kehittyvät maat

Kehittyviä maita ilmastonmuutos koettelee kovemmin. Näissä maissa on vähemmän resursseja sopeutua ilmastonmuutokseen ja elinolosuhteet ovat jo valmiiksi heikommat. Olosuhteiden muuttuminen haastavammiksi voi saada aikaan sen, että ihmiset etsivät muualta suotuisampia elinolosuhteita. Ilmastopakolaisuus voi olla yksi syy ihmisten siirtymiseen tulevaisuudessa.

Joissakin kehittyvissä maissa naisten elämä muuttunee vaativammaksi, sillä vedenhakumatkat pitenevät vedenpuutteen lisääntyessä ja veden laadun heikkenemisen vuoksi. Nämä pidentyneet vedenhakumatkat vievät aikaa koulutukselta ja myös mahdollisesti tasa-arvoistumiselta. Naisten ravitsemus voi heikentyä, sillä ruoan määrä ja laatu vähenevät ilmastonmuutoksen vuoksi ja naiset syövät muun perheen jälkeen joissakin kulttuureissa.

 

Ilmastonmuutoksesta pitäisi olla huolissaan

Ehkä sen vuoksi, että sillä on suuret vaikutukset elämäämme maapallolla. Se vaikuttaa niin ympäristöön kuin meihin ihmisiin.

Mitä minä voin tehdä?

Opiskelijoiden ilmastolakko pe 5.4.2019

Lisätietoa tapahtumasta: https://www.facebook.com/events/555097744967535/

Ilmastomarssi #2 la 6.4.20019 klo 14:00-16:00 Helsinki

Lisätietoa tapahtumasta: https://www.facebook.com/events/1600043990098873/