Journalismin notkuvat rajat

Kyselytutkimuksen ensimmäiset tulokset on julkaistu: Vastaajien mukaan viestintä ja journalismi toimivat yhä useammin samalla kentällä mutta eri säännöin

Julkaistu: 16.2.2021

Tutkimushankkeen aloitusseminaarissa 4.2. esiteltiin ensimmäisiä tutkimuksen alustavia tuloksia. Loppuvuodesta 2020 teetetyn kyselyn tarkoituksena oli selvittää, millaisia huomioita paikallismedioissa on tehty journalismin ja viestinnän välisestä suhteesta ja rajasta. Kyselyn kohderyhmänä olivat niin sanoma-, paikallis- ja kaupunkilehtien kuin valikoitujen hyperlokaalien julkaisujen päätoimittajat ja julkaisujen taustalla vaikuttavat keskeiset henkilöt. Kysely lähetettiin 272 henkilölle, joista 103 vastasi. Heistä 95 prosenttia oli päätoimittajia.

Vastausten pohjalta paikallismedioiden toiminnasta piirtyi kuva, jonka mukaan erityisesti alueen elinvoimaisuuden tukeminen tuntui olevan monien julkaisujen keskiössä; suurin osa vastaajista piti julkaisun tärkeimpinä tavoitteena alueen asukkaiden palvelemista sekä mainostilan tarjoamista paikallisille yrityksille. Kriittinen kirjoittelu paikallisesta päätöksenteosta nähtiin taas vähiten tärkeimpänä tavoitteena, vaikkakin vastauksissa oli hieman vaihtelua lehtityypin mukaan.

Kyselyssä selvitettiin myös paikallismedioiden mahdollisesti muuttunutta suhdetta journalistisiin ohjeisiin ja periaatteisiin. Tulosten perusteella monen julkaisijan mielestä ero journalistisen ja muun sisällön välillä nähtiin omassa julkaisussa selkeänä, mutta eron on katsottu yleisellä tasolla hämärtyneen. Journalistisista periaatteista lipsumisen katsottiin siis tapahtuvan ennen kaikkea muissa kuin omissa julkaisuissa. Kaksi kolmesta vastaajasta kertoi myös sisältöihin kohdistuvan ulkopuolisen painostuksen lisääntyneen.

Valtaosa vastaajista kokeekin journalismin ja viestinnän toimivan samalla kentällä mutta eri säännöin, mikä ilmenee esimerkiksi journalististen kerrontakeinojen käyttämisenä viestinnässä. Moni vastaajista koki tällaisen kehityksen lisääntyvän seuraavan viiden vuoden aikana.

Kyselyssä tiedusteltiin avoimilla kysymyksillä myös kohderyhmän näkemyksiä paikallisjournalismin tulevaisuudesta. Vastausten pohjalta pystyttiin tunnistamaan neljä teemaa:

  1. Mainostajat, lukijat ja osa tekijöistä eivät välttämättä ymmärrä journalismin ja viestinnän eroa.
  2. Sisältömarkkinointi ja “sisältötiedottaminen” lisääntyvät esimerkiksi kunnissa.
  3. “Tiedotejournalismi” lisääntyy, ja valmiiksi laaditut tiedotteet ja jutut menevät julkaisuissa läpi helpommin.
  4. Taloudelliset ja yrityksiltä tulevat sisältöpaineet lisääntyvät, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi maksettuina sisältöinä.

Teemojen pohjalta oli mahdollista hahmotella ainakin kolme vaihtoehtoista ja toisistaan eroavaa tulevaisuusskenaariota paikallismedioille:

  1. Paikallisjournalismi näivettyy taloudellisen tilanteen kurjistuessa ja viestinnän vallatessa alaa.
  2. Journalismi ja viestintä eriytyvät selkeästi toisistaan ja löytävät oman tonttinsa.
  3. Journalismin ja viestinnän rajat hämärtyvät edelleen, mutta uutismedia säilyttää asemansa.

Kyselytutkimuksen tulokset herättivät aloitusseminaarin osallistujien keskuudessa myös arvokasta keskustelua tutkimushankkeen tulevaisuuden kannalta. Keskeisiä huomioita keskustelun pohjalta olivat muun muassa se, miten journalismi usein asetetaan viestinnän yläpuolelle, kun tarkastellaan esimerkiksi kerronnan muotoja ja keinoja. Lehdistön näkökulmasta viestintäalalla on omaksuttu journalistisia kerrontatapoja, vaikka on myönnettävä, että myös uudet journalistiset kerrontakeinot ovat saaneet paljon vaikutteita myös viestinnästä. Toisaalta hämärtyvillä ja notkuvilla rajoilla keskiöön näyttäisi kuitenkin asettuvan kiista uutisesta, kun uudet ja journalistisiin koodistoihin sitoutumattomat tahot (kuten kunnat) kertovat tarjoavansa yleisölleen nimenomaan myös uutisia perinteisen kunta- tai kaupunkiviestinnän ohella.

Esiin nousi myös kokonaisvaltaisempia huomioita alojen välisten rajojen hämärtymisestä: sSn lisäksi, että raja ei ole selkeä enää kaikille median kuluttajille, niin taustalla saattavat olla myös taloudelliset realiteetit. Esimerkiksi yksittäinen freelance-toimittajan saattaa tehdä samanaikaisesti viestintää asiakkailleen ja journalismia perinteisemmille tiedotusvälineille. Samaan aikaan erityisesti nuorempi toimittajasukupolvi kokee viestinnän houkuttelevampana vaihtoehtona kuin esimerkiksi työskentelemisen paikallismedioissa.