Tunnilla tehtävässä harjoituksessa tarkasteltiin Afrikan valtioiden alueella sijaitsevia timantti- ja öljykenttiä sekä valtioissa esiintyviä konfliktialueita. Jos tietokannoissa esiintyy tietoa allaolevista muuttujista, voi niistä päätellä konfliktien syntyjen syitä, sekä niiden levinneisyyttä ja kestoja.
Konfliktin tapahtumavuosi
Konfliktin laajuus/säde kilometreinä
Timanttikaivosten löytämisvuosi
Timanttikaivoksen kaivausten aloitusvuosi
Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu
Öljykenttien löytämisvuosi
Öljykenttien poraamisvuosi
Öljykenttien tuottavuusluokittelu
Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina
Tiedämme yleisesti, että konfliktien ja sotien syntyyn on useita ja
monimutkaisia syitä, jotka ovat kietoutuneet sekaviksi vyyhdeiksi pitkän ajan kuluessa. Perustavanlaatuisena syynä ovat sorto ja siihen johtaneet syyt, jotka perustuvat ja juontavat juurensa usein rahaan ja rajallisiin resursseihin sekä alueelliseen hallintaan. Tietokannan tietojen perusteella voidaan tarkastella esimerkiksi, miten öljykenttien poraamisvuosi ja timanttikaivosten aloitusvuosi sekä kenttien löytämisvuodet korreloivat konfliktien alkamisvuoden kanssa. Lisäksi voidaan tarkastella konfliktien laajuutta ja levinneisyyssädettä em. kenttien läheisyydessä. Näistä tiedoista voidaan päätellä, että halu hallita arvokkaita luonnonvaroja on tuonut paikalle ulkopuolisia valloittajia, kuten kolonisaation aikana tapahtui. Voidaan pohtia myös sitä, missä vaiheessa hyökkääjät katsovat parhaaksi hyökätä paikalle. Oletusarvona olisi timanttikaivosten kaivausten aloitusvuoden jälkeen.
Sisällissodat voivat juontaa juurensa luonnonvarojen epäoikeudenmukaiseen hallintaan esimerkiksi etnisyyden ja heimojäsenyyden perusteella kuten tietyissä Afrikan valtioissa, kuten esimerkiksi Kongossa. Sisällissotien juuret ovat aina syvällä historiassa ja niiden syyt ovat moninaiset, mutta sorto, epäoikeudenmukaisuus, taloudellinen riisto ja alueellinen hallinta ja rajojen läheisyys ovat niistä merkittäviä. Syiden taustoja kartoittaa ja pohtii ansiokkaassa blogissaan Anne Raatikainen-Ahokas (https://blogs.helsinki.fi/anneraat/)
Kyösti Niemelän Helsingin Sanomien artikkelissa (Kyösti Niemelä: Öljyllä köyhäksi – mahtavat luonnonvarat ovat yleensä kirous. Helsingin Sanomat. 10.2.2015 http://www.hs.fi/tiede/a1423456365439#) käsitellään tähän läheisesti liittyvää resurssikirousta. Hän kertoo, että taloustieteilijät ovat jo vuosikymmeniä ihmetelleet sitä, että maat, joilla on paljon luonnonvaroja, menestyvät toistuvasti huonommin kuin maat, joilla ei niitä ole.
Kyseessä on resurssikirous, resource curse. Yksi syy tähän on Hollannin tauti, joka juontaa juurensa siihen, että sieltä löydetty maakaasuesiintymä vahvisti Hollannin valuuttaa niin, että vienti vaikeutui ja maan kokonaisvienti laski. Kehitysmaissa kärsijä on usein maatalous. Kun luonnonvarat ehtyvät tai niistä saatava hinta laskee, teollisuus ei kiri nopeasti takaisin. Toinen mekanismi on epävakaus. Tuotantomäärien ja hintojen epävakaisuus aiheuttaa taloudelle voimakasta aaltoliikettä, mihin yksipuolisella taloudella ei ole olemassa keinoja suojautua tai puskurirahastoja, koska köyhien maiden hallitukset ovat käyttäneet rahat usein saman tien. (Niemelä, 10.2.2015).
Niemelän mukaan kolmas tekijä on luonnonvarojen vaikutus yhteiskunnan instituutioihin. Suurten luonnonvarojen maat osoittautuivat huomattavasti korruptoituneimmaksi kuin muut, mistä mainitsin alussa. Niemelä kertoo: ”Suurten luonnonvarojen maissa rikastutaan usein väärin. Tehokkain tapa rikastua on pääsy osille öljykentästä tai timanttikaivoksesta, mikä taas vaatii poliittisen vallan tavoittelua” sekä painottaa: ”Luonnonvarat innostavat myös sotimaan. Esimerkiksi helposti ryöstettävien timanttien ja sisällissodan syttymisen välillä on osoitettu selkeä yhteys.” Hän lisää: ”Yksi syy saattaa olla se, että mitä enemmän maalla on luonnonvaroja, sitä houkuttelevampaa sissijohtajille on ryhtyä tavoittelemaan rikkauksia aseellisesti.” Tästä mainitsin jo alussa. Luonnonvaroilla maksetaan myös sotimisen, kuten esimerkiksi Liberian ja Kongon demokraattisen tasavallan sisällissodissa. Kun luonnonvarat ehtyvät, kiinnostus ja raha sotimiseen myös vähenee. (Niemelä, 10.2.2015).
Luonnonvarojen hallinta voi siis olla perimmäinen syy konflikteihin, joista mainitsin alussa. Perustavanlaatuinen keino konfliktien välttämiseen on hyvä hallinto ennen sotia. Tämä estää korruptiota, Niemelä kertoo. (Niemelä, 10.2.2015).
Mitä tulee internetkäyttäjien lukumäärään eri vuosina, tiedämme, että yleisesti ottaen avoimuus, lukutaito ja koulutus vähentävät korruptiota ja näköalattomuutta. Lukutaito ja tiedonvälitys auttavat hyvän hallinnon ja talouden kehityksessä, jolloin ihmisille syntyy valintamahdollisuuksia eivätkä he ole täysin alttiita esim. ääriliikkeiden vaikutuksille. Työhypoteesinä tässä tapauksessa voisi olla, että internetyhteydet korreloisivat pitkällä aikavälillä negatiivisesti konfliktien kanssa tai perusteellisemmin tutkittuna se, miten internet-yhteyksien peitto on vaikuttanut mikrotalouteen ja sitä kautta kansantuotteeseen ja konfliktien vähyyteen.
Oheinen kartta annettiin kurssilla opiskelujen tueksi ja liitän sen tähän mukaan, koska useat muutkin ovat tehneet niin, kuten esimerkiksi Matti Fischer (https://blogs.helsinki.fi/mattifis/). Kartasta näkee, että timanttikaivosten esiintymispaikkojen lähellä on esiintynyt konflikteja köyhissä tai sellaisissa valtioissa, joissa varallisuus on jakautunut epäoikeudenmukaisesti kuten Tšadissa, Norsunluurannikolla, Liberiassa, Guineassa, Ghanassa, Kongossa, Kongon Demokraattisessa Tasavallassa, Angolassa sekä hieman Etelä-Afrikassa. Tämä tukee aiemmin käsiteltyjä seikkoja.
Lähteet:
Fischer, M. (2016): Blogi. Kurssikerta 3. https://blogs.helsinki.fi/mattifis/. Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia, kurssikerta 3. Luettu 28.3.2016.
Niemelä, K. (2015): Öljyllä köyhäksi – mahtavat luonnonvarat ovat yleensä kirous. Helsingin Sanomat. 10.2.2015 http://www.hs.fi/tiede/a1423456365439# . Luettu 8.2.2016.
Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 3. https://blogs.helsinki.fi/anneraat/. Verta ja timantteja Afrikassa. Luettu 14.2.2016.