Tämän harjoituksen kartta kuvaa Suomen valuma-alueita sekä järvisyysprosenttia. Tarkoituksena on kuvata valuma-alueiden tulvaherkkyyttä. Tulvaindeksi laskettiin jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Näiden tietojen perusteella laaditiin koropleettiteemakartta, johon lisättiin järvisyysprosentin pylväsdiagrammit. (Opetusmonisteet: Harjoitus3_2016. Paikkatiedon hankinta ja kartografia.)
Kartta vahvistaa nopealla yleissilmäyksellä yleissivistykseen kuuluvan tiedon Keski-Pohjanmaan tulva-alueista sekä Peräpohjolan ja Pohjois-
Pohjanmaan jokien tulvahuipuista (Kemijoki ja Iijoki). Myös Vaasan alueella sekä Lounais-Suomen ja läntisen Uudenmaan tulvahuipuista kartta antaa selkeän kuvan.
Yllättävä havainto on se, että Lounais-Suomen ja läntisen Uudenmaan joet ovat sen mukaan yhtä tulvaherkällä alueella kuin Keski-Pohjanmaan joet. Mediassa keskitytään luonnollisesti Pohjanmaan tulviin, koska ne ovat laaja-alaisia, esiintyvät alavalla maalla ja aiheuttavat usein huomattavaa vahinkoa. Tulvien määrä lisääntyy koko ajan ja ne johtuvat yhä enenevissä määrin maan kohoamisesta sekä siitä, että maa kohoaa lännessä nopeammin kuin idässä, mikä puolestaan hidastaa jokien virtaamaa ja kasvattaa tulvariskiä entisestään. Maan kohoamisesta puhuu blogissaan myös Anne Raatikainen-Ahokas: https://blogs.helsinki.fi/anneraat/
Kartta esittää keskisen ja kaakkoisen Suomen runsasjärviseksi, mutta
esille nousevat Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaan itäosa sekä Kainuu.
Maallikon silmin koko karttaa voisi pohtia siitä näkökulmasta, miten
valuma-alueiden runsasvetisyys vaikuttaa tulva-alueisin, mutta mielenkiintoista olisi tarkastella lisäksi lukemia siitä, kuinka paljon maa nousee milläkin alueella ja kuinka paljon se on vaikuttanut pitkällä aikavälillä tulvien esiintymiseen. Erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla taloja on silmämääräisesti rakennettu erittäin lähelle jokien penkereitä ja olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka usein ja kuinka laajoja tulvia esiintyi joen penkereille rakennettujen talojen rakennusvuosina ja kuinka tilanne on muuttunut pitkällä aikavälillä, esimerkiksi vuosina 1900 – 2015.
Oheisen kartan mittakaava on jäänyt epähuomiossa väärän kokoiseksi, koska jätin epähuomiossa siihen liityvän rastin poistamatta.
Lähteet:
Harjoitus 3: Dataa tietokantoihin. Kevät 2016. Viikko 5. Paikkatiedon hankinta ja kartografia. MapInfo-harjoitukset. Helsingin Yliopisto. Maantieteen laitos
Kenno P. et al: (2012): Joka kodin karttakirja. Otava. Helsinki.
Raatikainen-Ahokas, A. (2016): Blogi. Kurssikerta 3. https://blogs.helsinki.fi/anneraat/. Verta ja timantteja Afrikassa. Luettu 14.2.2016