Miltä Via Crucis – näytelmä näyttää kaupunkilaisten mielissä

Ryhmämme päätti kirjoittaa aiheesta, mistä varmasti jokainen on kuullut ja minkä hyvin moni on myös kokenut ihan konkreettisesti ollessaan paikan päällä. Via Crucis on pääsiäisnäytelmä, mitä esitetään hyvin monissa kaupungeissa niin Suomessa, kuin ulkomaillakin. Helsingissä näytelmä alkaa Kaisaniemen puistosta ja päättyy Tuomiokirkon portaille. Aluksi tarkastelemme näytelmän historiallista taustaa, jonka jälkeen pureudumme viime vuosina Helsingissä järjestettyjen esitysten viihteellisiin ja pyhiin elementteihin. Lopuksi syvennymme yleisön ja näytelmän väliseen suhteeseen tarkastelemalla muun muassa yleisön kokemusta näytelmästä sekä yleisön mielenkiintoista roolia osana näytelmää. Tarkastelemme myös kaupunkilaisten suhtautumista näytelmän viihteellisiin ja populaareihin elementteihin, sekä tärkeimpänä sitä merkitystä mikä näytelmällä ylipäätään on kaupunkilaisille: onko se vain viihdettä pitkän viikonlopun aikana vai merkitseekö se kenties jotain syvempää? Tiivistetysti voidaan sanoa, että pohdimme pyhänä pidettyä näytelmää niin sanotusti asiakkaan näkökulmasta.

Via Crucis-pääsiäisnäytelmä pohjautuu keskiaikaiseen kirkkoperinteeseen. Pääsiäisnäytelmällä tarkoitetaan pääsiäisen aikaan esitettyä Kristuksen kärsimystarinaan liittyvää näytelmää, joka esitetään useimmiten vaelluksen muodossa ja kulkue pysähtyy eri kohtauksiin. Kärsimysnäytelmä on maailmanhistorian tunnetuimpia ja esitetyimpiä draamoja. Ehkä tunnetuin kärsimysnäytelmä esitetään Saksan Oberammergaussa, eteläisessä Baijerissa, jossa sitä esitetään kymmenen vuoden välein.

Keskiaikaisessa kirkkoperinteessä kristityt tekivät pyhiinvaelluksia oletetulla Jeesuksen viimeisillä reiteillä. Varhaiset kristityt kantoivat ristiä ja pysähtyivät aika ajoin rukoilemaan. Via Crucis -tyyppiset näytelmät kehitettiin niille, joilla ei ollut mahdollisuutta matkustaa Israeliin pääsiäisen aidoille tapahtumapaikoille. Kuuleman mukaan ensimmäiset pääsiäisnäytelmät olivat latinan kielisiä ja sisälsivät paljon raamatun lukua. Vanhimmat tiedot Via Crucis -näytelmästä ovat Saksasta 1300-luvulta. Historian kirjoituksen mukaan 1400-luvun loppuun mennessä monet pääsiäisnäytelmät olivat jo hieman viihteellisiä. Tämä on mielenkiintoinen seikka, koska monesti ihmiset luulevat, että näytelmän popularisointi on seurausta viime vuosikymmenten sekularisaatiosta. Tänä päivänä viranomaiset eivät keskeyttäisi näytelmää, vaikka se menisi vieläkin viihteellisempään suuntaan, toisin kun 1400-luvulla, missä kirkon virkamiehet kielsivät viihteellisten näytelmien esittämisen kirkossa. 1500-luvun puolella Strastburgin sekä Pariisin piispankokoukset lausuivat vastustavansa näytelmiä, joten kirkolliset sekä maalliset näytelmät erotettiin toisistaan. Uskonpuhdistus iski myös tähän perinteeseen. Perinne elpyi vasta 1800-luvulla Saksassa. Helsingissä näytelmää on esitetty vuodesta 1996 lähtien, joten ei voida puhua vielä pitkään juurtuneesta suomalaisesta kansanperinteestä. Helsingin Via Crucis syntyi liikkeenjohdonkonsultti Jouko H. Nissisen aloitteesta, joka oli saanut idean näytelmään Andalusiassa näkemästään pääsiäiskulkueesta sekä Nissisen kotipaikkakunnalla Nurmeksessa järjestettävästä Immanuel-jouludraamasta. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan silloinen kirkkoherra Mikko Heikka innostui ajatuksesta, sillä hän oli myös pohtinut miten kirkko voisi olla enemmän läsnä kaupunkitilassa. Helsingin Via Crucis on taustaltaan ekumeeninen, sillä sitä järjestävän Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry:n ovat perustaneet Helsingin tuomiokirkkoseurakunta yhdessä Helsingin ortodoksisen seurakunnan, katolisen Pyhän Henrikin seurakunnan, Fintuition ry:n (Jouko H. Nissinen) sekä Helsingin ekumeenisen toimikunnan kanssa. Historiansa aikana näytelmän suosio on lisääntynyt, ja se on omaksunut erilaisia populaareja ja viihteellisiä elementtejä

Tarkastelemme Via Crucis pääsiäisnäytelmää myös sen pyhien ja viihteellisten elementtien näkökulmasta. Millaisia pyhään, mutta toisaalta viihteellisyyteen viittaavia elementtejä Via Crucis sisältää?

Pyhälle on olemassa monenlaisia määritelmiä, mutta yhteistä niille kaikille lienee se, että pyhä on jollakin tavalla erotettu maallisesta. Uskontofenomenologinen tutkimusperinne tarkastelee pyhää kokemuksen kautta. Tällöin pyhä nähdään ihmisessä olevana synnynnäisenä tunteena, jonka mukaan on olemassa ihmisestä riippumaton todellisuus

Mitä tulee viihteeseen, sen määritelmä osoittautui yhtä värikkääksi kuin pyhänkin. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana ”viihde” tarkoittaa kevyttä ajanvietettä. Viihteen kahdeksi pääryhmäksi on sanottu urheilua ja showbisnestä, mutta viihteeseen kuuluvat myös populaarikulttuurin eri muodot, kuten konsertit, palkintogaalat ja teatteriesitykset. Viihteen tarkoitukseksi on sanottu mielihyvän tuottaminen, ja sen vanhan määritelmän mukaan viihde on passiivista ja sellaista, jonka jokainen kokee ensisijaisesti viihteellisen kokemuksen vuoksi ilman tarvetta pohtia sen kulttuurisia tai historiallisia merkityksiä tai arvoja. Yhä edelleen viihteen tarkoitus on miellyttää ja auttaa unohtamaan arki, sekä toimia itseilmaisun kanavana taiteilijoille sekä kuluttajille.

Pyhän ja viihteen kautta tarkasteluna Via Crucis näyttäytyy kiinnostavana kokonaisuutena. Ristin tie on toteutettu monena vuonna useiden tunnettujen näyttelijöiden toimesta. Vuonna 2019 Helsingin Via Cruciksen päähenkilöt koostuivat ylioppilasteatteri Kellariteatterin näyttelijöistä. Eturivin näyttelijöiden mukana olemisen lisäksi Jeesuksen tarinan tuominen osaksi nykypäivää vaikuttaisi myös olevan jo monena vuotena Via Crucikselle ominaista. Jokaisen kirjoittajan sanotaan tekevän Jeesuksen tarinasta oman tulkintansa, mikä osaltaan lisää sen viihteellisyyttä: tarina on avoin monenlaisille toteutuksille. Via Cruciksesta on esimerkiksi tehty Pontius Pilatuksen talk show vuonna 2015, jota tähditti muun muassa Jorma Uotinen, Satu Silvo ja Matti Leino. Muuten vakavaan näytelmään on joinain vuosina tuotu mukaan ripaus huumoria. Huumorin avulla on voitu lähestyä esimerkiksi ylipappien ja Herodeksen kohtauksissa vallanpitäjien turhantärkeyttä tai inhimillisyyden hukkumista byrokratiaan. Myös roolitusten osalta näytelmä usein poikkeaa perinteisestä tulkinnasta. Esimerkiksi vuonna 2010 Jeesuksen roolissa nähtiin nainen ja vuonna 2017 kaikki näyttelijät olivat naisia.

Kuvassa vuonna 2017 Jeesusta näytellyt Maria Ylipää. Kuva: kirkkojakaupunki.fi

Teatteriesitysten lukeutuminen viihteen maastoon tekee siis itsessään Via Cruciksesta viihdettä, jonka viihdearvoa lisää eturivin näyttelijät sekä modernit tulkinnat Jeesuksesta ja hänen tarinastaan. Jos pääsiäisnäytelmään liittyviä pyhän elementtejä tarkastellaan uskontofenomenologisesta näkökulmasta, Via Cruciksen pyhyys määräytyy yksilön oman, henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Toisaalta, pyhän kokemuksen on nähty rakentuvan myös yhteisöllisen tradition kautta, jossa pyhä kokemus koetaan, kerrotaan ja legitimoidaan yhteisöllisesti, ja johon kuuluu oleellisesti uskonnollinen viitekehys uskonnollisine traditioineen, myytteineen ja riitteineen. Via Crucis on ehdottomasti yhteisöllinen tapahtuma, johon sisältyy, kaikesta viihteellisyydestä huolimatta, myös uskonnollinen ulottuvuus, ja johon voidaan kokijasta riippuen nähdä sisältyvän myös mysteeri Jeesuksesta ja pääsiäisen tapahtumista.

Helsingissä Via Crucis on suosittu tapahtuma kaupunkilaisten kesken. Vuosittain sitä on järjestämässä noin 70 henkinen työryhmä ja se vetää puoleensa usein kymmenien tuhansien
ihmisten yleisön, vaihtelevista sääolosuhteista riippumatta. Sitä onkin luonnehdittu Suomen suurimmaksi yksittäiseksi teatteriesitykseksi. Näytelmän asetelma on mielenkiintoinen, sillä yleisö pääsee osaksi näytelmää väkijoukon roolissa. Se seuraa kulkueen etenemistä Kaisaniemenpuistosta kohti Helsingin tuomiokirkon portaita, jotka hoitavat näytelmässä Golgatan roolia. Väkijoukon roolissa katsoja kokee olevansa tapahtumien keskipisteessä, ja jonain vuonna yleisölle onkin myyty jopa soihtuja rekvisiitaksi. Pitkän perjantain tapahtumat eletään kaupungissa ikäänkuin uudelleen. Yleisölle esitys on merkinnyt erityisesti virittäytymistä pääsiäisen tunnelmaan ja usealle kaupunkilaiselle siitä onkin muodostunut jokavuotinen perinne. Monelle se tarjoaa tilaisuuden pysähtyä hetkeksi kaupungin kiireellisessä arjessa. Näytelmän mielenkiintoinen luonne antaa myös tilaa hiljentymiselle draaman katketessa kohtausten välillä, mutta kulkueen silti jatkuessa. Tunnelma on yleisössä hyvä, ja monet ovat kokeneet esityksen jopa liikuttavana. Oma rooli sivustakatsojana saa yleisön pohtimaan kärsimyksen kohtaamisen vaikeutta. Tunnelman luomisessa musiikilla on tärkeä rooli, ja se johdattelee draaman kaarta pääsiäisen tapahtumien läpi.
Vaikka pääsiäisen tarina pysyy samana, vaihtelee sen tulkinta vuosittain. Via Cruciksen erilaiset tulkinnat luonnollisesti ovat herättäneet vastustusta joissakin katsojissa, ja useita mielipidekirjoituksia aiheesta on vuosien varrella julkaistu muun muassa Kirkko & Kaupunki-lehdessä. Kritiikkiä on saanut osakseen esimerkiksi naisten roolittaminen perinteisiin miesten rooleihin, kuten Jeesuksen, Herodeksen ja Juudaksen rooleihin. Myös näytelmän liian moderneja tulkintoja on kritisoitu. Jotkut katsojat ovat kokeneet näytelmää tehtävän liian populaarilla otteella, ja että liian modernit tulkinnat vain kosiskelevat niitä, joita kirkko tai uskonto ei edes kiinnosta. Kuitenkin rohkeat tulkinnat perinteisestä näytelmästä ovat saaneet osakseen myös kiitosta. Monet pitävät ajankohtaisten asioiden tarkastelua pääsiäiskertomuksen kautta myönteisenä asiana.

Teksti: Eelis Nurminen, Saana Kivelä & Sauli Vuorimaa

Lähteet:

Repo, Pauliina (2012): Viihteellisillä vesillä. Case: Tutkimus Sibeliustalon asiakkaista kahdeksassa eri viihdekonsertissa maaliskuussa 2012. Opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu.

Kaupunki uskonnon kontekstina 2021 moodle-sivun materiaalit.

Mtvuutiset.fi -artikkeli: Via Crucis sai säväyksen nykypäivästä – Jeesus viihdemanagerin uhrina https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/via-crucis-sai-savayksen-nykypaivasta-jeesus-viihdemanageri en-uhrina/4965282#gs.cw6rto

helsinginseurakunnat.fi -artikkeli: Via Cruciksen tulkitsevat tänä vuonna nuoret näyttelijät

https://www.helsinginseurakunnat.fi/uutiset/viacruciksentulkitsevattanavuonnanuoretnayttelijat https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/getsemanesta-golgatal-1

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/naisnayttelijoiden-voimin-toteutettava-via-crucis-vie-matkalle -ihmisyyden-ytimeen

Ylen uutissisällöt

Helsingin yliopisto

Miltä Via Crucis – näytelmä näyttää kaupunkilaisten mielissä

Vastaa Peruuta vastaus