Gendered Mobilities – Sukupuolta ja liikkuvuutta Itä-Suomen yliopiston kampuksella

Gendered Mobilities – Sukupuolta ja liikkuvuutta Itä-Suomen yliopiston kampuksella

Teksti ja kuvat: Elina Huttunen

Gendered Mobilities-konferenssi on varsin antoisa tapahtuma yhteiskuntatieteilijälle niin tieteellisesti, taiteellisesti kuin kulinaristisesti ja vetää vertoja vuosittain järjestettäville sosiologipäiville, jossa olen käynyt useampana vuonna aiemmin. Gendered Mobilities-konferenssi järjestetään yhteistyössä Etnisen suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimusseuran ETMUn sekä Sukupuolentutkimuksen seuran SUNSin yhteisenä konferenssina alan opiskelijoille. Sukupuolentutkimuksen päiviä on järjestetty Suomessa vuodesta 1989 alkaen ja ETMU-päiviä vuodesta 2004 alkaen.

Vuonna 2016 konferenssi järjestettiin lumituiskuisessa Joensuussa, joka oli kuin toinen mantere helsinkiläistyneelle junamatkaajalle – Joensuu kaupunkina toivotti paikalle saapuneet tervetulleeksi hyytävällä ilmalla ja kauniilla nietoksilla, mikä oli varsin miellyttävää ja hieman yllättävääkin vaihtelua aiemmille paikalle suunnatuille matkoille kesäisille Ilosaarirock-festivaaleille musiikin ja kulttuuriharrastamisen pariin.

gendered-1

Konferenssiviikonloppu alkoi Sukupuolentutkimuksen seuran puheenjohtajan Tuija Pulkkisen puheella, jonka jälkeen saimme kuulla upeita esityksiä myös keynote-puhujilta. Keynote-puhujina päivillä olivat tänä vuonna Yasmin Gunaratnam Goldsmiths University of Londonista sekä professori Sarah Green Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija Anitta Kynsilehto Tampereen yliopistosta.

Yasmin Gunaratnam on tutkinut sosiaalista kipua etenkin kriisialueilla elävien ja maahanmuuttajien tarinoissa ja tutkinut niin kutsuttua diasporista neurologiaa. Hän on mielenkiintoisella tavalla yhdistellyt lääketieteen ja psykologian termistöä ja sosiaalitieteitä omassa tutkimuksessaan tutkiessaan maahanmuuttajien koettua sosiaalista kipua, jota he kohtaavat sosiaalisen ekskluusion kautta elämissään ja asuttamissaan tiloissa, jotka eivät ole heidän omaa kotimaataan. Gunaratnamin mukaan henkisellä koetulla kivulla on sosiaalinen pohja, joka vaikuttaa myös ihmisten neurologiaan ja ilmentyy myös fyysisenä kipuna. Koetun sosiaalisen kivun lieventämisen haasteita ovat etenkin sen nimeämättömyys, liikkuvuus, kokemusten muuntuvuus, jaksottaisuus ajassa sekä sukupolvien välinen jatkuvuus.

Yasmin Gunaratnamin puhe oli inspiroiva ja toi aivan uudenlaisia näkökulmia maailman kriisipesäkkeissä elävien ihmisten sekä maahanmuuttajien tutkimiseen, eli liikkuvissa välitiloissa elävien ihmisten tutkimiseen. Neurologian yhdistäminen sosiaalitieteiden termistöön toisi uusia tulokulmia tutkimusalaan myös Suomessa. Sarah Greenin keynote-puheenvuoro keskittyi Lesbos-saaren ja sisämaan välillä tapahtuvaan ihmisten liikkuvuuteen ja havainnollistavien karttojen avulla aiheesta sai enemmän irti – liikkuvuus Euroopan Unionin ja Turkin rajamailla herättää varmasti mielenkiintoa muuallakin kuin pelkästään tutkijoiden keskuudessa. Anitta Kynsilehdon keynote-puheenvuoro keskittyi etenkin Pariisiin ja maahanmuuttajiin ranskalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa sekä muualla ja heidän nykyiseen tilanteeseensa, toimijuuteensa ja haavoittuvuuteensa.

gendered-2

Työryhmät päivillä olivat varsin antoisia myös – osallistuin torstai-iltana Feministisen tutkimuksen työryhmään, jossa keskustelunaiheet liikkuivat etenkin menetelmäkokeiluiden, osallistuvan feministisen tutkimuksen sekä luovien metodien parissa. Työryhmien puhujista Lotta Palmgren oli mm. haastatellut suomalaista nuorisoa ja tutkinut etnografisesti heidän liikkumisen tapoja julkisissa tiloissa, Susanna Rönn oli tutkinut amerikkalaista zine-magazine -kulttuuria, Nina Järviö feministisviritteisen aktivismin mahdollisuuksia sekä Kathy Saranpa 1800-luvun lopussa salanimellä Daniel Sten realismia julkaisseen Ina Langen elämää. Työryhmä sopi myös asiaan aiemmin perehtymättömälle, kysymyksiä kun sai puhujille esittää – työryhmät toimivat aloitteleville tutkijoille esiintymispaikkoina ja –harjoituksina ja yleisön kysymyksistä he saavat uusia ajatuksia tutkimustyön avuksi.

Illallinen oli runsas ja tunnelma varsin hyvä Teatteriravintolassa, johon konferenssiin osallistujat siirtyivät iltaa viettämään innostavan konferenssipäivän jälkeen. Ilta avattiin Able Art Groupin esittämällä kiehtovalla tanssiperformanssilla. Menu oli vegaani, eikä menuun eksynyt lohichevice haitannut puheensorinan ja hyvän tunnelman lomassa. Teatteriravintolassa palkittiin myös Sukupuolentutkimuksen vuoden 2016 paras pro gradu -työ, joka käsitteli kuntosaliliikuntaa. Ilta jatkui tanssilla yöhön.

Ennen lauantain paneelikeskusteluja tarjoutui mahdollisuus tutustua myös joensuulaisen Henna Middeken valokuvanäyttelyyn Fear Place päärakennus Auroran aulassa. Middeken oli valokuvannut paikkoja, joita hänen haastattelemansa naiset ovat pelänneet Suomessa, Saksassa ja Alankomaissa. Näyttely oli varsin hyvin konferenssin teemaan sopiva ja valokuvaprojekti mielenkiintoisesti toteutettu – Middeken on nostanut valokuvillaan esiin asioita, joihin tuskin muutoin kiinnitettäisiin huomiota esimerkiksi kaupunkisuunnittelun kautta.

gendered-3

Konferenssilauantai oli varattu työryhmille ja panelistipuhujille, paneelien aiheina olivat tänä vuonna Mobilities and Family Relations, Gendered Work on the Move, Liikkuvuus kirjallisuudessa ja Contextualised Encounters. Panelistit kävivät lauantaina keskustelua useista aiheista, muun muassa latvialaisten ja virolaisten pohjoismaihin muuttaneiden maskuliinisista positioista perheenpäänä ja yhteiskunnassa. Olisi ollut toki mielenkiintoista, jos Darius Daukšas olisi kohdistanut tutkimuksellista näkökulmaansa koskemaan myös latvialaisia miehiä Suomessa, sillä hän oli keskittynyt vain virolaisiin. Kaikki latvialaiset maahanmuuttajat olivat Daukšasin tutkimuksessa emigroituneet jostain syystä Norjaan.

Driss Habti Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut korkeakoulutettujen maahanmuuttajanaisten integroitumista työelämään ja piti paneelipuheenvuoronsa liittyen aiheeseen. Marko Juntunen Helsingin yliopistosta puhui marokkolaisesta urban poor-kulttuurista ja etenkin sitä edustavista miehistä ja Tiina Sotkasiira piti tutkimuksensa pohjalta mielenkiintoisen paneelipuheenvuoron Suomeen muuttaneista ja Pohjois-Karjalaan (tarkemmin Lieksaan) muuttaneista somaleista ja heidän integroitumisestaan suomalaiseen kulttuuriin sekä integroitumisen haasteista. Kaikille paneeleille ei kuuntelijalla ollut aikaa päällekkäisyyksistä johtuen, joten kirjallisuuteen keskittyvät paneelipuheenvuorot jäivät itseltä valitettavasti tällä kertaa näkemättä.

Päivät päätettiin Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinnon saajan puheeseen ja ihmiset alkoivat liikkua omiin suuntiinsa virkistyneinä ja täynnä uusia ajatuksia. Vuoden 2016 konferenssi tarjosi mukana olleille paljon ja toivottavasti myös ensi vuonna. Kiitos Joensuu!

gendered-4

Published by

Oskari J Lappalainen

27 years old bachelor of social sciences. I've studied sociology, science and technology studies and computer science. I'm interested in how digitalization will affect the society.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *