Category Archives: Viestintää

Onko sinulla nomofobia?

Opetusministeri esitteli jokin aika sitten lakiesityksen, jonka mukaan opettajilla olisi oikeus ottaa oppilailta pois turvallisuutta vaarantavat tai opetusta häiritsevät esineet. Esimerkiksi koululuokkiin tuodut kännykät aiheuttavat opettajille jatkuvasti päänvaivaa, sillä ne vievät oppilaiden huomion pois opetuksesta. Tunnin aikana kännykkää vilkuillaan vähän väliä ja kun opettajan silmä välttää, luetaan ja lähetellään viestejä.

Tällaiset addiktiot eivät kuitenkaan koske vain nuoria, vaan koukkuun voi jäädä kuka tahansa. Aikuisille järjestetyillä kursseilla osallistujat näpräävät luentojen aikana kännyköitään ja tarkistelevat sähköpostejaan. Työpaikoilla kokouksissa ja palavereissa istuvat saattavat niin ikään sormeilla yhtä mittaa lelujaan. Mitäpä jos työnantajallekin annettaisiin oikeus takavarikoida osallistujan puhelin, mikäli se häiritsee kokousta? Jos joku ei malttaisi pitää näppejään irti kännykästä tai jopa kailottaisi siihen kovalla äänellä (uskokaa pois, sellaistakin tapahtuu), niin kokouksen vetäjä nappaisikin sen pois. No, tällaiseen vallankäyttöön meillä tuskin suostuttaisiin…

Voit testata omaa riippuvuuttasi miettimällä vastaustasi seuraavissa tilanteissa: Joudut olemaan viikonlopun ilman kännykkää, iPodia tai muuta vastaavaa vempainta. Miltä tuntuu? Hermostuttaako? Ahdistaako? Tai entä jos joudut viettämään koko kesäloman ilman rakasta läppäriäsi? Et pääsisi Facebookiin. Tulisiko vieroitusoireita? Kokisitko jääväsi muusta maailmasta eristyksiin? Internetiin ja sosiaalisen median välineisiin sopii vanha sanonta: hyviä renkejä, huonoja isäntiä.

Tänä aamuna bussissa ilahduin, kun kaksi pikkupoikaa luki koko matkan paksuja kirjoja. Muut koululaiset räpläsivät kännyköitään, mutta nämä kaksi olivat syventyneet harrypottereihin. Hienoa, pojat!

Tarja Inkinen, koulutussihteeri

PS. Jäikö epäselväksi, mitä otsikon nomofobia tarkoittaa? Sen kertoo Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nomofobia

 

Mitä Himasen raportti voisi tarkoittaa viestinnän ammattilaisille?

Tartuin jo viikkoja sitten työpöydälleni ilmestyneeseen Siniseen kirjaan. Mediassa Himasen raportiksi kutsuttu paperinivaska oli viime aikoina muuttunut kovin kiinnostavaksi.

Raportti on kieltämättä monella tapaa kutkuttava, mutta yritin nyt miettiä sen antia viestinnän ammattilaisille.

  1. Raportissa yksi keskeinen keino kestävyysvajeen kiinni kuromiseen on uuden teknologian parempi hyödyntäminen ja samanaikainen johtamis- ja työkulttuurin uudistuminen. Eli uusista teknologista vimpaimista ei juurikaan ole hyötyä, jos johto ja vallitsevat toimintatavat eivät tue niiden käyttöä tai ne ovat käytettävyydeltään surkeita. Hyvä, muttei mikään uusi havainto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi organisaatioiden sisäinen viestintä on suunniteltava entistä tiiviimmin viestintä-, IT- ja HR-osastojen sekä johdon kanssa.
  2. Työhyvinvointi on nostettava keskeiseksi tuottavuuden lähteeksi, hehkuttaa raportti. Olen samaa mieltä ja jatkan, että viestinnällä on keskeinen rooli hyvinvoinnin kokemisessa. Osallistuminen, kannustaminen, luottamus ja yhteisöllisyys rakentavat työhyvinvointia. Niitä voidaan tukea -tai nakertaa- sisäisellä viestinnällä (mm. Pekkola, Pedak ja Aula 2011). Taas töitä viestinnän ammattilaisille.
  3. Paperin sanoma sinänsä on hyvä. En silti sanoisi ainutlaatuinen. Lauserakenteet ja sanavalinnat varmistavat kuitenkin sen, että suuren yleisön mielenkiinto ei kohdistu sisältöön, vaan tapaan, jolla raportti on hankittu. Jos aika tai kyvyt eivät riitä suomenkielisen, luettavan tekstin tuottamiseen, kannattaisi kääntyä jonkun viestinnän ammattilaisen puoleen. Viestinnän ammattilaisten tehtävä on huolehtia, ettei organisaatisaatiosta pääse julkisuuteen Sinisen kirjan kaltaista kielihirviötä.

Ps. Uusista toimintatavoista, johtamisesta ja kilpailukyvystä puhutaan muuten toukokuussa Lahdessa.

Istuminen tappaa!

“Istuminen on vaarallista – se tappaa!” Tällainen viesti UKK-instituutin johtajan, lääketieteen tohtori Tommi Vasankarin lausumana herätti minut viime keväänä ikään kuin Ruususen unesta. Vasankarin mukaan ei riitä, että har-rastamme esimerkiksi jotakin talvilajia kerran tai pari viikossa. Ei myöskään riitä, jos käymme kuntosalilla raskaan työpäivän jälkeen muutamana iltana viikossa. Ei, ei! Eihän niistä haittaa ole, mutta ei ihmistä ole luotu istua jäköttämään paikallaan tuntikausia! Meidän tulisi kohottautua niiltä sijoiltamme muutaman kerran tunnissa, kiivetä rappusia, koukistella polviamme, pyöritellä harteitamme, ojennella nilkkojamme, taivutella lanteitamme, tanssahdella zumban askelin…

Toimistotyötä tekevänä ja hyvin pitkiä istumarupeamia harrastavana myönsin heti, siltä istumalta, että Vasankari ja kumppanit puhuvat asiaa. Ryhdistäydyin: sain naapurifirmasta lainaksi korkeamman työtason, jonka ääressä voin viettää osan työpäivästäni seisten. Siinäkin Vasankari muistuttaa olkani yli tämän tästä: ”Älä jämähdä yhteen paikkaan, vaan liikuttele hyvä ihminen raajojasi ja pyöristä selkääsikin välillä!”

Liikettä!-hankkeeseen liittyen loin muutama päivä sitten Facebookiin ikioman profiilin “Ole hyvä, älä istu!” –kampanjalle. Se lanseerataan virallisesti tänään 7.3.2013 ”Virkisty Fellmanniassa” –tapahtumassa täällä Hollolan Lahessa. Kampanjan tarkoituksena on koota mahdollisimman paljon ja monipuolisesti istumisen vaarallisuudesta kertovaa tietoa yksiin kansiin. Myös lukijat voivat osallistua jakamalla istumisenestovinkkejään tai linkkejä mielenkiintoisiin artikkeleihin kyseisestä aiheesta.

Käy Facebookissa tykkäämässä “Ole hyvä, älä istu!” -profiilista ja tutustumassa tutkittuun tietoon istumisen vaarallisuudesta + nappaamassa vinkkejä siihen, miten pitkiä istumisjaksoja voi pätkiä – ja saada selkeästi lisää elinvuosia. Ja hoikemman vyötärön!

Sari Kullaa, suunnittelija (Liikettä!-hanke)

Kulttuurien välinen viestintä on monimuotoista ja – niin mielenkiintoista!

Kulttuurien välistä viestintää harjoitettiin menestyksekkäästi tammikuussa kansainvälisessä seminaarissa Lahden Sibeliustalossa, jonka seminaaritilassa koimme myös supisuomalaisen järvimaiseman mieltä rauhoittavan vaikutuksen. Kyseessä oli REKRY-AMARE -hankkeen päätösseminaari kansainvälisen rekrytoinnista, sen haasteista ja ratkaisuista.

Seminaariosallistujien määrä nousi lähes sataan, mikä kertoo teeman ajankohtaisuudesta. Koolla oli työperäisen maahanmuuton parissa työskenteleviä virkamiehiä, päättäjiä ja muita toimijoita niin Päijät-Hämeestä kuin muualtakin Suomesta. Kansainvälisestä osuudesta vastasivat hankkeen kv partnerit Britanniasta, Irlannista, Puolasta, Saksasta ja Virosta, ja totta kai, maahanmuuttajataustaiset puheenvuoron käyttäjät ja lukuisat Suomessa asuvat, eri maista lähtöisin olevat osallistujat.

Mielenkiintoista oli itsekin osallistua ja seurata osallistujien reaktioita, kun seminaari käynnistyi Raquel Benmerguin taidelähtöisellä, osallistavalla ja ajatuksia herättävällä avaussessiolla. Raquel johdatteli teemaan kertomalla kuulijajoukolle tarinan, johon hän erilaisilla interventioilla osallisti innostuneesti ja tuloksekkaasti koko porukan. Päivän anteja voi tutkailla tarkemmin www.rekryamare.fi -sivuston kautta.

Yhtenä tuloksena avaussessiosta kertovat osallistujilta saadut yli 100 ohjetta ja neuvoa maahantulijalle tai maahanmuuttotyötä tekevälle, kun kohdataan ”portinvartijat” – joko sisäiset ja ulkoiset – tiellä uuteen yhteiskuntaan ja uuteen työhön.

Valitsin tähän muutaman asiaa kuvaavan osallistujapalautteen, jotka kertovat erilaisista esteistä ja oikeanlaisen asenteen tärkeydestä haasteita ratkottaessa: Are you sure you really want to go through? Show what you can do, Be prepared to learn new things, Be open to advice and support, Don´t be afraid, Don´t be provocative even if it´s hard. Sue all the gatekeepers. Life is full of challenges but don´t ever give up. Present your skills and use your charm. Learn to know the people around you. Show what you have to offer. Learn from experience. See all the support you can get. Portinvartijalle ja hänen yhteisölleen monikulttuurisuuskoulutusta ja portti auki. You don´t have to do things alone. Give up this gate, try another gate. Remember: you´ll meet the gatekeeper´s fear, if you can read this fear, you´ll pass. Learn the local language at the professional level – in Finland Finnish. Seek professional advice, friendly interaction. Tell how the gatekeeper benefits from the fact that you pass in. Learn to know the culture, how people think and behave, what they value. Believe in yourself. Open dialog – newer say newer! Good luck!

Ja loppuun mainos Helsingin yliopiston järjestämästä, monikulttuurisuustematiikkaa syventävästä kesäkurssista, joka on tulossa kesällä 2013: http://helsinkisummerschool.fi/home/courses/intercultural_communication_and_education_moving_on_: “Are you confused about the many words that are used in research and practice to talk about encounters between people from different countries: intercultural, multicultural but also cross-cultural and even global? Are these concepts and notions different or similar? How can we research the phenomena they attempt to describe? Do you find it difficult to relate current criticisms of these terms, research methods and how research results are presented?”

Irma Tolonen, projektipäällikkö