Category Archives: Viestintää

Viikonloppuna kuultua ja nähtyä

Radiossa opetusneuvos Pirjo Sinko Ylen Ajantasan lauantaivieras 26.1. puhui mm. äidinkielestä. Hänen mukaansa äidinkieli pitäisi nähdä osana kielitaitoa ihan niin kuin vieraat kieletkin. Vaikka sitä osaakin puhua, ei  se automaattisesti tarkoita esim. kielen rakenteiden ja tyylitajun hallintaa. Hän oli huolissaan siitäkin, että puhekielinen ilmaisu valtaa alaa myös (asia)teksteissä.   Kirjakieliseen ilmaisuun ollaan tottumattomampia. Sanavarasto ei riitä ja on vaikeaa löytää tilanteeseen ja kuulijaan sopivaa kieltä ja ilmaisua – jäädään arkikielisen puheen tasolle.               

Televisiosta tuli ohjelma Yle, Toistaiseksi tuntemattomasta syystä 27.1.josta satuin

FreeDigitalPhotos.net

katsomaan kohdan , jossa pikkusiskonsa menettänyt tyttö kertoi  kaverinsa todenneen hänelle ”no oliko kivaa, kun siskos kuoli”. Tuo voi olla nuoren ajattelemattomuutta tai kyvyttömyyttä kohdata surevaa ihmistä. Mutta se voi olla myös kielellistä kyvyttömyyttä löytää oikeita sanoja ja heijastaa  puhekieltä ja nykyaikaa: asiat ovat kivoja tai ei-kivoja  ja niitä voi peukuttaa sen mukaan tykkääkö vai eikö tykkää.

Kärjistystä ja yksioikoista asioiden yhdistämistäkö – kenties. Vaikka kieli ja mediat kehittyvät, ei varmaan ole haitaksi lukea erilaisia tekstejä  ja kirjoittaa päivitysten ja twiittien lisäksi asiapitoisempia tekstejä. Siinäpä haastetta niin opetusalalle, koteihin kuin meille (akateemisille) täydennyskouluttajillekin, joilta joskus kysytään, että onko koulutusta mahdollista suorittaa ilman tehtäviä eli ilman esimerkiksi alan kirjallisuuteen perehtymistä ja kirjallisten töiden tekemistä. Mutta se on jo toinen juttu..

Tasa-arvon uudet tuulet

Helsingin yliopisto on julkaissut omat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tavoitteet vuosille 2013-2016.

Toimintaa ohjaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien velvoitteet. Tasa-arvolaki vaati työnantajaa, jolla on yli 30 henkeä säännöllisesti palveluksessaan, laatimaan tasa-arvosuunnitelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Yhdenvertaisuuslain mukaan kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Helsingin yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tavoitteissa käydään läpi tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden käsitteet sekä syrjinnän ja häirinnän ehkäiseminen. Lain mukaan kiellettyä on välitön ja välillinen syrjintä ja häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä. Syrjintää luetellaan viittä eri muotoa: piilosyrjintä, moniperusteinen syrjintä, välitön syrjintä, välillinen syrjintä ja häirintä.

Yliopisto on laatinut ohjeen Flammaan epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseksi: https://flamma.helsinki.fi/portal/home/fh?_nfpb=true&_pageLabel=view&contentId=HY1002309

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tavoitteissa 2013-2016, luvussa kuusi, kerrotaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä tarkemmin. Siinä käydään läpi konkreettisesti mitä edistetään, millä toimenpiteillä ja mihin tavoitteisiin pyritään. Edistämisen kohteiksi on valittu yhdeksän eri aluetta:

1.rekrytointi, palkkaus ja urakehitys

2. määräaikaiset palvelusuhteet ja apurahatutkijoiden asema

3. työn, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen

4. opiskelu ja opetus

5. esteettömyys

6. kansainvälisyys, etninen yhdenvertaisuus ja monikielisyys

7. uskonnollinen ja vakaumuksellinen yhdenvertaisuus

8. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuus

9. ikätasa-arvo

Helsingin yliopistossa ylläpidetään valtakunnallista yliopistojen ja korkeakoulujen sähköpostilistaa. Listalla keskustellaan ja tiedotetaan yliopistojen tasa-arvokysymyksistä. Lista on tarkoitettu helpottamaan ja edistämään suomalaisten yliopistojen tasa-arvotoimikuntien ja tasa- arvoyhdyshenkilöiden yhteydenpitoa ja toimimaan valtakunnallisena yliopistojen tasa-arvokysymysten tiedotuskanavana. Listalle ovat tervetulleita aktiivisesti tasa-arvotyöhön osallistuvien lisäksi myös muut yliopistojen tasa-arvokysymyksistä kiinnostuneet.

Listalle lähetetään viesti osoitteella tasa-arvo-lista@helsinki.fi. Listan ylläpitäjänä toimii Riitta-Liisa Lindholm, riitta-liisa.lindholm@helsinki.fi.

Tasa-arvolistalle liittyminen

Tasa-arvolistalle liitytään lähettämällä osoitteeseen Majordomo@helsinki.fi viesti: subscribe tasa-arvo-lista

Jos haluat pois listalta, lähetä osoitteeseen Majordomo@helsinki.fi viesti: unsubscribe tasa-arvo-lista. Viestiin ei kirjoiteta muuta ja otsikkokenttä jätetään tyhjäksi.

Flammasta (Hakemisto ja palvelut » Tietoa yliopistosta » Tasa-arvo ja esteettömyys » Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö) löytyy mm. Helsingin yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2013 – 2016, tietoa tasa-arvotoimikunnasta, tasa-arvovastaavan yhteystiedot, tiedekuntien ja laitosten tasa-arvoyhdyshenkilöt, kehittämishankkeet ja tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä.

Käykää tutustumassa.

Laajakaista on jo monella, mutta nopea kuituliittymä vielä harvalla

Luotettava ja nopea laajakaista on todellinen tiedon valtatie

Jokaisella on oikeus saada yhden megan nopeudella toimiva laajakaistayhteys vakituiseen asuinpaikkaan. Tämä yleispalveluvelvoite voidaan toteuttaa kiintein tai langattomin yhteyksin. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen – Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2012 – mukaan jonkinlainen laajakaistaliittymä on kaikkien kotitalouksien saatavissa neljässä kunnassa viidestä. Vain kahdessa kunnassa laajakaistan saatavuus jää enää alle 95 %:iin väestöstä. Viime vuosina laajakaistayhteyksien voimakas yleistyminen on perustunut erityisesti matkapuhelinverkkojen tarjoamaan langattomaan laajakaistaan. Valokuituliittymienkin määrä on kyllä lisääntynyt, mutta ennen kaikkea keskustoissa. Valokuiturakentamisen tukimuodot, erityisesti valtion Laajakaista 2015 -hanke, ovat lähteneet liikkeelle kangerrellen. Maaseudulla ollaankin erityisen riippuvaisia ailahtelevista langattomista yhteyksistä.

Valokuituyhteyksien leviäminen koko maahan mahdollistaisi Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen (Huippunopean laajakaistan taloudelliset vaikutukset yhteiskunnassa) mukaan merkittävän resurssien tehostamisen tai vapauttamisen uuteen käyttöön. Lisäksi huippunopeat yhteydet voivat olla demokraattisen ja palveluiltaan tasa-arvoisen yhteiskunnan edellytys tulevaisuudessa.

Juha Kokkonen

 

Kansainvälistä viestintää

Kansainvälisyys on arkipäivää. Se näyttäytyy erilaisissa organisaatioissa eri tavoin, mutta pakottaa miettimään viestinnän sisältöjä ja tapoja. Jos Wiioa lainaten ”viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta”, on globaalisti toimivan organisaation viestien perille saattamisessa aika monta vaaran paikkaa. Kansainvälisen yritysviestinnän koulutuksessa olemme käsitelleet kansainvälisen viestinnän haasteita mm. yhteisöviestinnän, somen, kulttuuristen tekijöiden ja mediaviestinnän näkökulmista.

Koulutuspalaute on ollut hyvää ja siksi suunnittelemme uuden koulutuksen aloittamista syksyllä. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa tulevan koulutuksen sisältöihin ja toteutukseen vastaamalla nopeasti täytettävään kyselyyn ja halutessasi kommentoimalla kirjallisesti  

Kutsumme kevään aikana viisi kiinnostunutta jatkamaan suunnittelua lounastapaamisen merkeissä! Koulutus alkaa loka-marraskuussa 2013.

Marita Parkkonen