Tag Archives: viestintä

COMMA hanskassa

Viime vuoden lopulla sovin kehityskeskustelussa hakevani viestinnän johtotehtäviin valmentavaan Palmenian COMMA-koulutusohjelmaan. Koulutusohjelman kuvaus lupasi hyvää ja löysin sieltä paljon välineitä oman työni kehittämiseen. Kuvauksen mukaan koulutusohjelma mm. sopii viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisille sekä yleisjohdon tehtävissä toimiville, jotka haluavat valjastaa viestinnän entistä tehokkaammin strategiseksi voimavaraksi. Ilokseni pääsin koulutukseen, joka olikin aivan täynnä.

”Joku ihan oikeasti ymmärtää minua”, huomasin ajattelevani ensimmäisen COMMA-lähijakson alussa. Oli virkistävää tajuta, etten paini yksin haasteiden kanssa, vaikka vertaistukea viestintäasioiden pallotteluun löytyy toki omasta työyhteisöstäkin. Samojen asioiden pohtiminen eri aloilla työtä tekevien viestintäammattilaisten kanssa saa totisesti uskomaan viestinnän lainalaisuuksiin. Ensimmäisen lähijakson jälkeen pääni surisi mukavasti ajatuksista.

Nyt lähijaksoja on takana jo kaksi. Mukava surina on vaan lisääntynyt. Muiden osallistujien ja luennoitsijoiden kanssa on vaihdettu ajatuksia ja kokemuksia. Kehittämistehtävä on muhinut mielessä ja hahmottunut suunnitelmaksi. Myös työkaluja oman työn strategiseen kehittämiseen on löytynyt.

Vuoden kuluttua pitäisi olla COMMA hanskassa. Matkaa on siis vielä kuljettavana. Odotankin innolla nyt alkavaa syksyä ja seuraavien lähijaksojen keskusteluja.

Kirjoittanut Aino-Maria Pokela

Kirjoittaja työskentelee kolmen itsenäisen ammattikorkeakoulun strategisessa liittoumassa viestinnän kehittämispäällikkönä.

Visun vikkelä mahti

Ei ole aivan sama, miten lehdessä, mainoksessa, netissä tai vaikkapa ikkunateippauksessa kirjaimet ja kuvat asetellaan. Silmämme pystyy hyvin vikkelästi imemään ulkoasusta jonkinmoisen tunteen. Tunteen aikaansaamiseen ei tarvita teoriaa tai analysointia.

JassoMeille on syvälle sisäämme rakentunut koodisto, joka laukaisee nähdystä ulkoasusta TUNTEEN. Tämä tapahtuu paljon ennen kuin luemme tekstin tai kuulemme puheen.

Ilmeisesti visuaalisen viestinnän tutkija Jasso Lamberg luotti juuri tähän, kun hänen silmälasin sankansaja kellonsa oli täsmälleen samaa turkoosia kuin hänen paitansa. Hyvin uskottava ulkoasu puhumaan siitä, kuinka visuaalinen viestintä on erottamaton osa yritystä ja brändiä.

Hyvä design saa paremmalle tuulelle ja auttaa pärjäämään, Lamberg vakuutti. Jos testipaperin ulkoasu on hyvä, testiin osallistuja pärjäävät paremmin.

Elegantti typo ei pärjää halpahallissa

LekaHalpahallissa tuotteiden on kilpailtava räikeällä ulkoasulla, väitti graafinen suunnittelija Christoffer Leka. Tyylikkään elegantti ulkoasu, siis kirjasintyyppi ja graafinen asettelu, ei erottuisi siellä.

– Tekstityypit valitaan tarpeen mukaan, Leka muistuttaa. Eri ympäristöissä tarvitaan erilaisia tekstityyppejä, hautaustoimiston ja pesulan idea on hyvin erilainen, sen täytyy näkyä myös visuaalisessa ilmeessä.

Lekan vaaleanpunainen paita sai myös selityksen:
– Ei homoväri vaan italialaisen pyöräilykulttuurin mukaisesti johtajan väri.

Valokuva mielen kuvana

Valokuvataiteilija Ida Pimenoff avaa mielikuvan käsitettä oman valokuvataiteensa kautta. Monen kollegansa tavoin Pimenoffin kuvamateriaalin keskiössä on hän itse sekä lähipiiri.

Ida Pimenoff– Syvästi henkilökohtainen kuva voi parhaimmillaan olla hyvin yleinen ja monille yhteinen kokemus, Pimenoff määrittää.

Ida Pimenoffin  työt ovatkin henkilökohtaisia kuva- ja kehityskertomuksia, kuin katselisi hyvin yksityistä valokuva-albumia. Mielikuvaa enemmän ne tuntuvat olevankin kuvia mielestä. Hän itsekin toteaa, että tunnelmaa, mielentilaa ja hetkeä kuvaavista taidevalokuvista löytyy varsin harvoin iloa ja valoisuutta.

 

 

Kuvattava tukee lehden brändiä

Neljän eri aikakauslehden kannessa on näyttelijä Maria Sidin kuva. Sama ihminen, mutta kunkin lehden omaan persoonaan stailattuna. Kuvattava palvelee lehden brändiä.

HannaWTutkija Hanna Weselius on tutkinut aikakauslehtien henkilökuvia istumalla mukana toimituskokouksissa, jossa kuvitusta suunnitellaan sekä olemalla mukana kuvauksissa. Lehdillä on omat tarkat konseptinsa, joiden mukaan kuvat suunnitellaan etukäteen ja jota noudatetaan itse kuvaustilanteessa.

Tätä samaa menetelmää Weselius suositteli myös yritysten kuvien suunnitteluun: Mitä kuvalla halutaan viestiä; tunnetilaa, asiantuntemusta? Kenelle kuvalla viestitään? Kuvasuunnittelulla voidaan luoda merkittäviä yrityksen arvoja ja tavoitteita palvelevia muotoja, paljon vahvempia kuin mihin sanoilla pystytään.

Journalistiope Kaisa Hakalan pohdintoja Yrityksen visuaalinen viestintä –seminaarista. Seminaari  osa LIIKETTÄ!-hanketta ja pidettiin 13.5. Muotoiluinstituutissa Lahdessa.

Lahden kansanopiston journalistilinjan opiskelijoiden blogit seminaarista:

http://ev2014.blogspot.fi/2014/05/yksi-kuva-kertoo-enemman-kuin-tuhat.html

http://manaattienmaailma.blogspot.fi/2014/05/valokuvan-voima.html

http://uusi-ikkuna.blogspot.fi/2014/05/mielikuvilla-tuhoon-tai-nousukiitoon.html

http://jattajessica.blogspot.fi/2014/05/visuaalista-viestintaa-lyhyesti.html

http://ollinjournalismiblogi.blogspot.fi/2014/05/visuaalisuuden-monet-muodot.html

http://ssaranblog.blogspot.fi/2014/05/taiteesta.html

Kuinka hyvin osaat suomea?

Varsinkin naistenlehdissä on monenlaisia pikatestejä. Nopeasti ruksailemalla saa analyysin kirjaimetsiitä millainen on esimerkiksi puolisona/äitinä/tyttöystävänä/ystävänä/tyttärenä/alaisena/pomona/autoilijana jne. Samalla saa mahdollisesti myös neuvoja siitä mihin suuntaan asennettaan ja toimintaansa kannattaisi kehittää tullakseen paremmaksi.

Ajattelin, että talvilomaviikkoiseen mielentilaan pikatesti sopii hyvin. Lomalla otetaan  rennosti ja ajankuluksi voi vaikka ruksailla vaihtoehtoja. Testaapa siis kuinka hyvin osaat armasta äidinkieltämme ja ylläty iloisesti!

Marita Parkkonen

 

 

Luovaa yhteistyötä ja viestintää

Luovuuden ei tarvitse olla planeettoja järisyttävää tekemistä. Se ei myöskään edellytä renesanssi-ihmisen osaamista eikä huimaa älykkyysosamäärää, vaikka ei niistä välttämättä ole haittaakaan. Itseasiassa luovuus on usein pieniä arjen oivalluksia – uutta ja yllättävää jossakin tilanteessa, jolla on minulle tai työyhteisöllemme merkitystä. Luovuutta ei siksi pitäisi ajatella erityisesti joidenkin työtehtäviin kuuluvana asiana, vaan parhaimmillaan koko yhteisön ominaisuutena, jolle luodaan tilaa mahdollistamalla ihmisten kohtaaminen.             Viestinnän aamukahvilla

Luovuus loppuu kun kieltäytyy näkemästä muita vaihtoehtoja. Siksi viestintätaidoillakin on merkitystä. Itseohjautuvien ryhmien luovassa ongelmanratkaisussa oleellisiksi viestintätaidoiksi nousivat dialogisuus, demokraattisuus, diplomatia ja palaute. Näitä taitoja voi itse kukin harjoitella myös työyhteisön vuorovaikutustilanteissa: kuuntelenko vai keskitynkö vain oman asiani esittämiseen, saavatko kaikki puheenvuoron, riitelevätkö asiat vai henkilöt, kärjistyvätkö keskustelut inttämiseksi jne. Yhteisöllisen luovuuden edistämisessä näyttäisikin ennen kaikkea olevan kyse kohtaamisten hallinnasta ja vuorovaikutustaidoista.

Viestinnän aamukahvilla aiheeseen johdatti ja keskustelua viritti aiheesta väitöskirjaa valmisteleva Petro Poutanen. Petron esitys Slidesharessa.