Ei ole aivan sama, miten lehdessä, mainoksessa, netissä tai vaikkapa ikkunateippauksessa kirjaimet ja kuvat asetellaan. Silmämme pystyy hyvin vikkelästi imemään ulkoasusta jonkinmoisen tunteen. Tunteen aikaansaamiseen ei tarvita teoriaa tai analysointia.
Meille on syvälle sisäämme rakentunut koodisto, joka laukaisee nähdystä ulkoasusta TUNTEEN. Tämä tapahtuu paljon ennen kuin luemme tekstin tai kuulemme puheen.
Ilmeisesti visuaalisen viestinnän tutkija Jasso Lamberg luotti juuri tähän, kun hänen silmälasin sankansaja kellonsa oli täsmälleen samaa turkoosia kuin hänen paitansa. Hyvin uskottava ulkoasu puhumaan siitä, kuinka visuaalinen viestintä on erottamaton osa yritystä ja brändiä.
Hyvä design saa paremmalle tuulelle ja auttaa pärjäämään, Lamberg vakuutti. Jos testipaperin ulkoasu on hyvä, testiin osallistuja pärjäävät paremmin.
Elegantti typo ei pärjää halpahallissa
Halpahallissa tuotteiden on kilpailtava räikeällä ulkoasulla, väitti graafinen suunnittelija Christoffer Leka. Tyylikkään elegantti ulkoasu, siis kirjasintyyppi ja graafinen asettelu, ei erottuisi siellä.
– Tekstityypit valitaan tarpeen mukaan, Leka muistuttaa. Eri ympäristöissä tarvitaan erilaisia tekstityyppejä, hautaustoimiston ja pesulan idea on hyvin erilainen, sen täytyy näkyä myös visuaalisessa ilmeessä.
Lekan vaaleanpunainen paita sai myös selityksen:
– Ei homoväri vaan italialaisen pyöräilykulttuurin mukaisesti johtajan väri.
Valokuva mielen kuvana
Valokuvataiteilija Ida Pimenoff avaa mielikuvan käsitettä oman valokuvataiteensa kautta. Monen kollegansa tavoin Pimenoffin kuvamateriaalin keskiössä on hän itse sekä lähipiiri.
– Syvästi henkilökohtainen kuva voi parhaimmillaan olla hyvin yleinen ja monille yhteinen kokemus, Pimenoff määrittää.
Ida Pimenoffin työt ovatkin henkilökohtaisia kuva- ja kehityskertomuksia, kuin katselisi hyvin yksityistä valokuva-albumia. Mielikuvaa enemmän ne tuntuvat olevankin kuvia mielestä. Hän itsekin toteaa, että tunnelmaa, mielentilaa ja hetkeä kuvaavista taidevalokuvista löytyy varsin harvoin iloa ja valoisuutta.
Kuvattava tukee lehden brändiä
Neljän eri aikakauslehden kannessa on näyttelijä Maria Sidin kuva. Sama ihminen, mutta kunkin lehden omaan persoonaan stailattuna. Kuvattava palvelee lehden brändiä.
Tutkija Hanna Weselius on tutkinut aikakauslehtien henkilökuvia istumalla mukana toimituskokouksissa, jossa kuvitusta suunnitellaan sekä olemalla mukana kuvauksissa. Lehdillä on omat tarkat konseptinsa, joiden mukaan kuvat suunnitellaan etukäteen ja jota noudatetaan itse kuvaustilanteessa.
Tätä samaa menetelmää Weselius suositteli myös yritysten kuvien suunnitteluun: Mitä kuvalla halutaan viestiä; tunnetilaa, asiantuntemusta? Kenelle kuvalla viestitään? Kuvasuunnittelulla voidaan luoda merkittäviä yrityksen arvoja ja tavoitteita palvelevia muotoja, paljon vahvempia kuin mihin sanoilla pystytään.
Journalistiope Kaisa Hakalan pohdintoja Yrityksen visuaalinen viestintä –seminaarista. Seminaari osa LIIKETTÄ!-hanketta ja pidettiin 13.5. Muotoiluinstituutissa Lahdessa.
Lahden kansanopiston journalistilinjan opiskelijoiden blogit seminaarista:
http://ev2014.blogspot.fi/2014/05/yksi-kuva-kertoo-enemman-kuin-tuhat.html
http://manaattienmaailma.blogspot.fi/2014/05/valokuvan-voima.html
http://uusi-ikkuna.blogspot.fi/2014/05/mielikuvilla-tuhoon-tai-nousukiitoon.html
http://jattajessica.blogspot.fi/2014/05/visuaalista-viestintaa-lyhyesti.html
http://ollinjournalismiblogi.blogspot.fi/2014/05/visuaalisuuden-monet-muodot.html