“Opetuksen pitäisi olla paljon nykyistä avoimempaa”

Avoin tiede opetuksessa voidaan ymmärtää monella eri tavalla. Lokakuun #OAhaaste-kampanjassa on pohdittu paljon erityisesti avointen julkaisujen ja opetusmateriaalien roolia opetuksessa. Avoimen yliopiston johtaja Jaakko Kurhila ottaa #OAhaaste-haastattelussa laajan tarkastelukulman.

Jaakko Kurhila uskoo, että opetuksen avaaminen parantaisi myös opetuksen laatua.

“Kun puhun avoimuudesta, en tarkoita open access -juttuja. Tarkoitan radikaalia avoimuutta, siis vähän tällaista ’open everything’. Opetuksen pitäisi olla paljon nykyistä avoimempaa”, Kurhila sanoo.

Kurhilalle radikaali avoimuus tarkoittaa sitä, että yliopiston opetus avataan niin monille kuin mahdollista. Tämä madaltaa yliopiston ja yliopiston ulkopuolisen maailman välistä kynnystä.

“Kun opetus on avoimempaa, se tarkoittaa myös skaalautuvuutta. Meillä on Avoimessa yliopistossa periaate, että kaikki mahtuvat mukaan”, Kurhila toteaa.

“On inhimillinen tragedia, että ihmiset joutuvat pänttäämään pääsykokeisiin viisi vuotta. Jos he pääsisivät tänne vähän kokeilemaan, he ehkä huomaisivat, onko ala oikea. Olisi kaikkien etu, jos ihmiset hakisivat omaa paikkaansa dynaamisemmin. Mutta se vaatii skaalautuvaa pedagogiikkaa ja tietynlaista läsnäoloa opetuksessa. Tätä on vaikea toteuttaa, kun kannusteet eivät ole kohdallaan.”

Avoimuus parantaa laatua

Kurhilalle entistä suurempi avoimuus tarkoittaa opetuksen entistä suurempaa näkyvyyttä. Ja tätä kautta avoimuus vaikuttaa opetuksen laatuun.

“Vain näkyväksi tekemällä pystytään nostamaan opetuksen laatua. Tiede toimii samalla tavalla: tiedettä julkaistaan ja sille halutaan yleisöä, jolloin se alistetaan kritiikille. Jos yliopisto haluaa olla huippuopetuksen keskittymä, meidän on oltava valmiita avautumaan. Se, että tehdään vähän näkyvämmin, tarkoittaa, että jopa ulkopuoliset pääsevät kurkkaamaan opetuksen sisään. Se on väistämättä kannuste opettajalle”, Kurhila sanoo.

Opetuksen kontrolloimisen sijasta Kurhila puhuu kuitenkin hyvän kierteestä.

“Kun joku opiskelija innostuu, se innostaa opettajaa tekemään vielä parempia kursseja ja avaamaan opetusta vielä enemmän. Parhaimmillaan tuloksena on hyvin kohdentuva, hyvin palautetta tarjoava ja oppimista tukeva opetus”, Kurhila summaa.

Enemmän vastuuta opiskelijoille

Avoin tiede perustuu pohjimmiltaan yhteisöllisyyteen, yhteistyöhön ja jakamisen kulttuuriin. Myös Kurhilalle avoimuus tarkoittaa yhdessä rakentamista.

“Nykyään, kun halutaan rakentaa hyvä ja vaikuttava oppimiskokemus, yksi ihminen ei voi ratkaista kaikkia asioita. Tarvitaan tiimipohjaisuutta. Meidän pitäisi antaa opiskelijoille paljon enemmän vastuuta varhaisemmassa vaiheessa. Koulutuspolut tulisi rakentaa tutkintojen sisällä niin, että opettajat pyrkivät koko ajan vähentämään omaa vastuutaan. Vastaavasti opiskelijoilta tulisi vaatia enemmän”, Kurhila sanoo.

Kurhilan mukaan opiskelijoiden osaamista voisi hyödyntää nykyistä paremmin opetuksessa.

Tätä vastuun jakamista Kurhila toteutti myös omassa opetuksessaan tietojenkäsittelytieteen parissa, opetusteknologiaan liittyvällä kurssilla.

“Osallistujajoukko käännettiin vahvuudeksi. Toki 50 ihmistä pystyy prosessoimaan enemmän yhdessä kuin yksi opettaja ennakkoon. Fasilitoimalla, paimentamalla ja ohjaamalla, keskusteluiden, kommenttien ja palautteen kautta syntyi aika huikeita lopputuloksia. Parhaimmillaan rakensimme yhteistä toteemia. Tämä inspiroi ja opetti myös vastuuopettajaa. Nämä olivat myös minulle hyviä oppimiskokemuksia”, Kurhila sanoo.

Avoimuus edellyttää työyhteisön tukea

Mitä opetuksen avaaminen sitten vaatii?

“Avoimuuteen tarvitaan pedagogista rohkeutta ja myös osaamista. Sitä ei voi vaatia eikä se ole ainoa tapa kehittää opetusta”, Kurhila huomauttaa.

Vaikka opettajan asenne on ratkaisevan tärkeä, opetuksen avaaminen ei Kurhilan mukaan saisi olla vain yhden ihmisen vastuulla. Kurhila tietää omasta kokemuksestaan, millaista on pohtia “vähän reippaampaa opetusta”, kun valmis malli puuttuu.

“Minulla ei ollut mitään esimerkkiä tai tuntumaa, ja se yksinäinen paini siitä, mitä tulee tapahtumaan, oli yllättävän stressaavaa. Miten kurssin kannusteet rakentuvat? Mitä opiskelijat tekevät, tottelevatko he? Se oli opettajan stressiä potenssiin kymmenen. Tämä on se isoin syy, miksi moni opettaja ei lähde tekemään muutoksia, vaikka ajattelisi, että voisi tehdä.”

“Tämän takia olisi erittäin hyvä, jos kurssi ei olisi yhden ihmisen takana. Olisi hyvä, jos olisi pieni piiri, joka pallottelee ideoita kahvihuoneessa, julkisesti. Se voisi rohkaista muitakin kokeilemaan. Ja se vähentäisi yhden ihmisen kokemaa stressiä”, Kurhila sanoo.

Avoimuus edellyttää johdon tukea

Kollegoiden tuen lisäksi myös yliopistorakenteiden on tuettava opetuksen avaamista. Kurhilan mukaan monet rakenteet ovat sellaisia, että ne jopa estävät opetusuudistusten tekemisen.

“Tämäntyyppiset rakenteet, että on viiden opintopisteen kurssi, nämä luentoajat ja -salit. Ja opettajalle sanotaan, että sinulla on tämä slotti – mene ja vedä opetus. Jos rakenteet toimivat näin, ei ole ihme, että kauhean isoja asioita ei tapahdu. Koulutusohjelmien johtajien ja johtoryhmien tulisi ymmärtää, missä tehdään merkittäviä asioita, joilla on vaikutusta opetuksen laatuun ja tuloksellisuuteen, opiskelijoiden menestymiseen ja opintopolkujen sujuvuuteen. Siihen pitäisi olla rohkeutta satsata. Koulutusohjelmien johtajilla on halutessaan paljon valtaa, ja sitä pitäisi tarvittaessa uskaltaa käyttää”, Kurhila rohkaisee.

“Onneksi on niin, että aika moni opettaja yliopistossa haluaa kehittää opetustaan, vaikka siitä ei suoraan palkittaisi. Ylin johtokin on sen takana, että opetusta kehitetään. Tästä signaloivat viimeaikaiset muutokset ja avaukset Helsingin yliopistossa, kuten rehtorin aloittama Opettajien akatemia. Sieltä löytyy paljon ennakkoluulottomia kehittäjiä”, Kurhila sanoo.

Kumpulassa avoimuuden edut ymmärretään

Kurhila on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristö on tukenut hänen uudistavaa otettaan opetuksen avaamisessa. Kurhila sanoo, että hänen oma radikaali avoimuutensa on lähtöisin Kumpulasta.

“Se oli kuitenkin Linuxin syntykoti. ’Open source’ on ymmärretty tavaksi, jolla asiat kehittyvät. Opetuksen pitäisi olla samanlaista”, tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opintoesimiehenä toiminut Kurhila toteaa.

Käytä ääntäsi, ja osallistu #OAhaaste-kampanjaan. Kuvaa klikkaamalla saat lisätietoja!

Avoimen yliopiston johtajana Kurhilalla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa opetukseen ja rakenteisiin. Pari vuotta sitten johtajana aloittanut Kurhila on varma, että avoimuus toteutuu Avoimen yliopiston opetuksessa jo nyt – kursseja on kuitenkin yli 2000 vuosittain.

“Tiedän, että on paljon kursseja, joissa opetusmateriaalit ovat avoimia. Ja minulla on käsitys, että kursseja, joilla on käytetty myös avointa dataa. Mutta sellainen vähän reippaampi asennoituminen avoimuuteen…”

Niin, miten on “reippaamman avoimuuden” laita Avoimessa yliopistossa – tai muussa yliopisto-opetuksessa? Millaisia ajatuksia Jaakko Kurhilan näkemykset herättävät? Onko sinulla kokemuksia tai havaintoja opetuksen avaamisesta? Näetkö, että sellaiseen olisi mahdollisuuksia tai tarvetta? Ota kantaa, ja jaa näkemyksesi #OAhaaste-kampanjassa! Haaste jatkuu lokakuun loppuun!

Leave a Reply

Your email address will not be published.