Helsingin yliopiston kirjasto – Helsingfors universitets bibliotek – Helsinki University Library
Helsingin yliopiston kirjaston Vuosikertomus 2015 on julkaistu verkkojulkaisuna.
Kirjaston menneestä vuodesta kerrotaan niin avainluvuin, kuvin kuin tilastoinkin. Vuosikertomuksen laajempi juttu käsittelee tällä kertaa muutoksessa eläviä oppimisympäristöjä, ja sen pohjatekstin on laatinut Kati Tuunanen.
Vuosikertomuksen pääkirjoituksessa ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen kirjoittaa palvelukirjastosta ja valmistautumisesta haasteelliseen vuoteen 2016.
Pääkaupunkiseudun kirjastot, museot ja arkistot tempaisevat kansainvälisenä
naistenpäivänä 8. maaliskuuta, 2016, tavoitteenaan luoda Wikipediaan artikkeli 100 Suomessa vaikuttavasta tai vaikuttaneesta naisesta.
Tällä hetkellä vain 17.5 prosenttia suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista käsittelee naisia. Suhdeluku on samansuuntainen myös hakuteoksen muunkielisissä versioissa.
Tule mukaan kirjoittamaan artikkeleita kulttuurin, tieteen tai jonkin muun alan vaikuttajanaisista Wikipediaan! Samalla opit käytännössä kuinka maailman käytetyin hakuteos syntyy.
Suositussa tapahtumassa on tilaa vielä muutamalle innokkaalle, joten jos mielit mukaan, ilmoittaudu pikaisesti verkkolomakkeella!
Tapahtuman ohjelma ja lisätiedot löytyvät tapahtumasivulta Helsingin yliopiston kirjaston Uutisblogissa.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjasto, Nykytaiteen museo Kiasma ja Wikimedia Suomi ry
Seuraa tapahtumaa sosiaalisessa mediassa tunnistellaa #satanaista
Helsingin yliopiston kirjasto osallistuu kiinalaisen uuden vuoden juhlintaan avaamalla Kaisa-talossa Helsingin yliopiston Konfutse-instituutin opiskelijoiden tuottaman näyttelyn.
Näyttelyssä on esillä kiinalaista kalligrafiaa ja maalauksia.
Näyttely on esillä Kaisa-talon sisääntulokerroksessa maanantaista 8. helmikuuta 19. helmikuuta saakka. Avajaisia vietetään ma 8.2. klo 16.30 alkaen.
Näyttelyyn on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Loppiaisen jälkeen pääkirjaston aukioloaika Kaisa-talossa pitenee arkisin tunnilla. Kaisa-talo aukeaa ma-pe jo klo 8:00.
Kirjaston asiakaspalvelu aukeaa vanhaan tapaan klo 9:00, mutta talossa voi työskennellä jo tuntia aiemmin. Myös kirjoja voi lainata ja palauttaa sekä varauksia noutaa itsepalveluna.
Huomaathan, että aamuisin klo 8-9 Kaisa-taloa myös siivotaan, joten täydellistä työrauhaa ei voida taata.
Pääkirjastossa Kaisa-talossa ja Viikin kampuskirjastossa siirrytään varausten itsepalvelunoutoon 4.1.2016 alkaen.
Varatut kirjat ovat noudettavissa kirjastojen asiakaspalvelualueilta sen jälkeen, kun asiakas on saanut saapumisilmoituksen. Varattu aineisto löytyy hyllystä asiakkaan nimellä. Asiakas lainaa varaamansa kirjan itse lainausautomaatilla.
Kurssikirjoista peritään varausmaksu (1 euro / kirja). Huomaathan, että maksu lisätään asiakastietoihin heti, kun kirja tulee noudettavaksi. (Aiemmin varausmaksu on maksettu noudettaessa.) Muiden kuin kurssikirjojen varaaminen on edelleen maksutonta.
Jos et halua, että varauksesi ovat avohyllyssä nimelläsi noudettavana, ota yhteyttä kirjastoon. Sen jälkeen voit noutaa varatun aineiston palvelutiskiltä kuten tähänkin asti. Ilmoituksen voit tehdä mihin tahansa Helka-kirjastoon.
Suomen tieteellisillä kirjastoilla on kunnia isännöidä vuoden 2016 LIBER-konferenssia. Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä kesä-heinäkuun vaihteessa 29.6.-1.7.2016. Järjestyksessään jo 45. LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) -konferenssin vastuullisina järjestäjinä toimivat Kansalliskirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Suomen tieteellinen kirjastoseura.
Vuoden 2016 konferenssin teema käsittelee kirjastojen roolia avoimen tieteen mahdollistajana otsikolla Libraries Opening Paths to Knowledge. Konferenssin tavoitteena on tuoda esiin monipuolisesti työtä, jota eurooppalaiset tieteelliset kirjastot tekevät avoimen tieteen tukemiseksi ja uuden tiedon synnyttämiseksi tiedeyhteisöissä.
Konferenssin Call for Papers on nyt avattu. Tarkempia ohjeita esitysten ja posterien laatijoille löytyy konferenssin verkkosivuilta. Esityksiä on mahdollista tarjota 15.2.2016 saakka.
LIBERin tämänhetkinen presidentti Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta toivottaa järjestäjätahojen puolesta kaikki kollegat lämpimästi tervetulleiksi konferenssiin!
Helka-kirjastotietokanta on suljettu lauantai-illasta 14.11.2015 n. kello 21:30 alkaen sunnuntaihin 15.11.2015. Katko päättyy maanantaihin 16.11.2015 mennessä.
Huoltokatko koskee sekä Helka-tietokannan www-käyttöliittymää että lainausjärjestelmiä kirjastoissa.
Katkon aikana Helkassa ei voi:
Kaikkien 13-17.11.2015 erääntyvien lainojen eräpäivät on siirretty keskiviikolle 18.11.2015.
Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvia häiriöitä.
Pääkirjastossa Kaisa-talossa ei voida katkon vuoksi lainata aineistoa kotilainaan sunnuntaina 15.11.2015.
Kaisa-talo on kuitenkin avoinna sunnuntaina klo 11-17, ja tarjolla on tuhatkunta lukupaikkaa.
Muut kirjaston verkkopalvellut kuten elektroniset artikkelit ja lehdet ovat käytettävissä myös Helka-katkon aikana esimerksi Google Scholarin tai Nelli-portaalin kautta.
Näyttelyn järjestäjinä toimivat Serbialais-suomalainen seura ry, Serbian tasavallan Suomen suurlähetystö ja Serbian valokuvausyhdistys.
Kirjaston kuukauden kasvo syyskuussa 2015 on Helsingin yliopiston kirjaston viimeisin rekrytointi, digitaalisen kirjaston hoitajamme, turkulaistaustainen tietoasiantuntija Heidi Wiikla (joka myös Wikberginä ehdittiin yliopistolla tuntea).
Idea kirjastoalan ammatista syntyi Turun Nummen lähikirjastossa, jossa Heidi vietti paljon aikaa. Aiemmalta koulutukseltaan Heidi on lähihoitaja, ja hoitoalan työtä hän ehti tehdäkin muun muussa Tukholmassa parin vuoden ajan ennen kuin ajatus kirjastoalalle siirtymisestä muuttui todeksi informaatiotutkimuksen pääaineopiskelijana. Otettuaan selville missä alaa voisi opiskella, Heidi haki sekä Tampereen yliopistoon että Turun ammattikorkeakouluun. Kun ovet aukesivat nimenomaan yliopistokoulutukseen, siirtyi myös ammatillinen tähtäin yleisen kirjaston työtehtävistä tiedemaailman suuntaan.
Melko teoreettisia opintojaan informaatiotutkimuksessa itsensä ikuisesti uteliaaksi määrittelevä Heidi täydensi laajasti psykologian, sosiologian, kasvatustieteen, hallintotieteen ja tiedotusopin opinnoilla.
Helsingin yliopiston kirjaston ovet työpaikkana aukesivat aktiivisen verkostoitumisen avulla. Opiskelijajärjestöaktiivina Heidi oli oppinut tuntemaan paljon ihmisiä, jotka olivat suunnanneet informaatiotutkimuksen opinnoistaan hyvin eri tyyppisiin tehtäviin niin kirjastoihin kuin muillekin toimialoille. Meilahden kampuskirjaston palvelupäällikkö tunsi Heidin taustan terveydenhuollon alalla ja osasi vinkata kirjastosihteerin tehtävästä, jota kannattaisi hakea. Folkhälsanilla tutkimusavustajana toimineelle Heidille Meilahden kampus olikin jo tuttu työskentely-ympäristö.
Digitaalinen kirjasto kaikille – helposti?
Kesällä 2015 Helsingin yliopiston kirjaston elektronisten aineistojen käytön asiantuntijuutta voitiin vahvistaa uudella tietoasiantuntijalla. Uuden asiantuntijan tärkeintä työsarkaa on kirjaston hankkiman digitaalisen aineiston käytön helpottaminen.
Kirjaston hankkiman sisällön muuttuessa digitaaliseksi kiihtyvällä tahdilla, tietoasiantuntija on avainroolissa, kun sovelluskehityksen ja verkkoviestinnän ammattilaisten kanssa ratkotaan kirjaston ydinkysymystä: Kuinka tuoda tarjolle kymmenien eri kustantajien keskenään erilaisin ehdoin välittämä digitaalinen sisältö – elektroniset lehdet ja kirjat – niin, että sisällön käyttö olisi sitä tarvitsevalle asiakkalle mahdollisimman helppoa. Asiakkaan ei pidä joutua käyttämään aikaansa sen miettimiseen mitä mistäkin palvelusta löytyy.
Vaikka kokonaiskuva uudesta tehtävästä on vasta hahmottumassa, monia ydinkysymyksiä Heidi kollegoineen on jo tunnistanut. Kirjastolaisten on viimein opittava puhumaan asiakkaiden kieltä, kun halutaan yksinkertaistaa sitä mikä palvelu kannattaa valita. Kirjasto ei saa kadota ammattijargoniin. Hyviä, keskenään kilpailevia digitaalisia kirjastopalveluja on paljon, ja kirjaston tehtävä on kertoa asiakkaan käyttämällä kielellä, mikä niistä tämän missäkin tiedontarpeessa kannattaa valita.
Parastakaan pyörää ei kannata keksiä yksin uudelleen
Turkulaisen lähikirjaston herättämä kiinnostus on käytännön kirjastotyössä ylittänyt Heidin odotukset. Tieteellinen kirjasto ja akateeminen maailma on tuonut työhön haasteellisuutta, joka kannustaa. Etukäteen ei olisi Heidin mukaan uskonut, mitä kaikkea työssä on mahdollista oppia. Jatkuva tarve ja halu oppia uutta onkin Heidille se työelämässä eteenpäin ajava voima. Lisäksi alalla työskentelevät monialaisesti fiksut ja hienot työtoverit tekevät jokaisesta työpäivästä innostavan. Tietoasiantuntijan tehtävään liittyy myös paljon kouluttamista ja kollegojen perehdyttämistä uusiin aineistoihin ja palveluihin.
Tärkeänä ammatillisena tavoitteenaan Heidi haluaa korostaa nimenomaan yhteistyön ja kollegiaalisen osaamisen jakamisen tärkeyttä. Hyviä käytäntöjä toki jaetaan kirjastoalalla, mutta yhteistyötä voitaisiin tehdä vielä nykyistä laajemmin ja kansainvälisemmin myös asiantuntijatasolla. Antoisaksi Heidi koki myös omassa tiimissään henkilöstövaihdossa kuukauden verran viettäneen sorbonnelaisen e-kirjastonhoitajan Alexia Vanhéen työhön tutustumisen. Ajatus vastaavasta henkilöstövaihdosta tuntuu myös Heidistä itsestään luontevalta joskus tulevaisuudessa.
Seuraa Heidiä Twitterissä:
While we are busy preparing for the new semester, we have time for a guest appearance in Kirjaston Kuukauden kasvo (Librarian of the Month) series. We are pleased to introduce Michelle Bond, a librarian from Liverpool Hope University, UK. She had a chance to spend a week at Helsinki University Library in June, and she’s excited to share her experience.
Tell us a bit about your background: How did you become librarian?
Before I worked in libraries, I spent a lot of time travelling and working overseas, doing lots of different jobs. I returned home from 3 years in Asia, Australia and New Zealand in 2009 and started to think about what I wanted to do next. I considered a few things – like doing a degree in cross-cultural communication, or getting certified to be a project manager. Luckily I attended a meeting at my local library, hosted by a librarian, and realised that being a librarian was a job! I emailed that librarian and got some work experience, which led to me getting a job as a trainee librarian at the University of Leeds and then doing my masters degree in librarianship at the University of Sheffield. The week I finished my degree, I interviewed for my current job at Liverpool Hope University, and got it! I love being a librarian and now I can’t imagine why I considered being a journalist or a project manager.
What are the current tasks and responsibilities in your job?
My job title is Faculty Librarian and I’m the sole librarian supporting the Faculty of Science. My responsibilities include everything to do with the Faculty! So I teach sessions for all courses at all levels, liaise with the departments and Schools, manage the book and subscriptions budgets, attend Faculty and department meetings to advise staff and students on library issues, respond to enquiries, and provide copyright advice to academic staff submitting items to our research repository. In addition, I’m social media lead for the library which includes monitoring our social media channels, creating content and supporting my colleagues in their use of social media. I’m a member of the library’s Communications Group and am also the liaison with our Careers Service. I also undertake ad hoc projects like helping plan induction and Freshers Fair, presenting at external conferences and running user testing of our website. It’s a really varied role with a lot of responsibility.
From the perspective of a Finnish library user, what would be worth knowing of your home university’s library services?
My home university is Liverpool Hope, which is a small university in the north west of England. We have around 5-6,000 students across 3 faculties – Science, Education and Arts & Humanities. The University places a lot of emphasis on personal relationships, and this is reflected in the library – the librarians all work out on the library floor and we get to know students by name over the course of the academic year. I work at the Sheppard-Worlock Library, which is the main library and based at our Hope Park campus. We have another, very small, library at Creative Campus. Our library is has 2 social media accounts – Twitter is @Hope_Library and www.facebook.com/HopeLibrary
For Finnish library users, I think it’s worth knowing that libraries are fairly similar all over the world – I don’t think Helsinki University Library users will find much different at our library than theirs (apart from the size!). A couple of things they might find different is that we have Subject Support Points, where our Faculty Librarians sit – they’re out on the library floor so students can drop by and ask questions at any time [I’ve attached a photo of my Subject Support Point]. For in-depth enquiries we book personal library tutorials, where students can sit with us for an hour and go through their information needs. Another useful thing is that we have a scheme in the UK called SCONUL Access which allows any member of our university to go and use libraries at pretty much any other university in the UK. Quite a lot of our users take this opportunity to study in the libraries across the country. We also have quite strong links with the public libraries in Liverpool as we participate in Liverpool Libraries Together. The Central Library is absolutely stunning and worth a visit if you’re ever in Liverpool!
You took part in ISEW Library 2015, international staff exchange programme for library professional and got to spend a week at Helsinki University Library. What were your key learnings from this experience?
I had an incredible time taking part in ISEW Library; I really enjoyed the whole week. The thing I’ll remember most is how much fun I had with an awesome group of people – the week was filled with laughter as well as serious library talk. Since returning home I’ve been in touch with a number of the other participants and am working on an article for our professional body’s magazine with Sarah and Sarah, the other two British librarians.
One of my key takeaways was that librarians have similar issues, no matter where they work. It’s fantastic to be able to share experiences and learn from each others successes and mistakes; it’s what makes this programme so invaluable. I also learned that my view of libraries is very dominated by the English-speaking world, when amazing things are being done in different languages all across Europe. From now on I’ll try and expand my view of the profession and not just look at the usual places for ideas and inspiration.
My final key learning point was that it’s always good to end on a positive note! The envelope of little notes I brought home with me was full of lovely words and made me wonder if I could incorporate something similar into my teaching.
What should we learn from our international staff exchange experience here at Helsinki University Library?
It’s difficult to say what you should learn other than that you should keep running the programme as it was incredibly successful! I’ve told lots of librarians about it since I returned home, so expect a lot more applications from the UK next year.
Seriously, the international staff exchange week is a really useful opportunity to learn about libraries across Europe, meet and keep in touch with other academic librarians. You have an incredible library service with fantastic staff and it’s great you get to show other librarians what you offer.
Any other comments, wishes, thoughts?
Just to say thank you so much again for the week, and for choosing me to take part. I really appreciate how well organised the whole week was, as it allowed us as participants to enjoy our time and learn a lot.
I’d also like to take this opportunity to promote the SLA Europe Early Career Conference Awards, for all your newbie librarians. Winning the award allows you to go to the SLA Annual Conference in North America and meet librarians from all over the world. It also gives you the opportunity to get involved in SLA, which is a fantastic organisation – I became International Relations Chair for Academic Division after the Division co-sponsored my award in 2014. It’s an incredible opportunity for your career that shouldn’t be missed. I’m really happy to answer any questions people have about the award, the Division or SLA itself, so please get in touch.
You can follow Michelle on Twitter
or email her: bondm@hope.ac.uk
Michelle’s profile on LinkedIn
University of Helsinki