Author: Veera Ristikartano

Posted on

Vastaa, vaikuta, voita – HULib Asiakaskysely 2016

HULib Asiakaskysely 2016Parempi kirjasto tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tarpeisiin

Helsingin yliopiston kirjaston asiakkaat pääsevät ääneen viikolla 44 alkavan asiakaskyselyn kautta. Kyselyssä selvitetään, mitä mieltä asiakkaat ovat nykyisistä kirjastopalveluista ja mitä toiveita heillä on niiden suhteen. Kirjasto on asettanut tavoitteekseen kehittää palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tarpeisiin. Linkki kyselyyn: bit.ly/HULibAsiakaskysely

Asiakaskyselyn tulokset vaikuttavat

Kirjastolla on pitkät perinteet asiakaskyselyjen toteuttamisesta. Palvelujohtaja Kirsi Luukkasen mukaan kirjasto on saanut kyselyistä paljon hyötyä ja voinut keskittää voimavaransa niihin palveluihin, missä on erityisesti parantamisen varaa. Viime vuosina huomiota on kiinnitetty elektronisten aineistojen saatavuuden ja löytyvyyden parantamiseen. Elektronisten kirjojen määrä onkin kaksin kertaistunut ja niiden käyttö lähes kolmin kertaistunut parin viime vuoden aikana.

Tutkimuksen palvelut polttopisteessä

Tänä vuonna kirjasto toivoo asiakkailta arvioita erityisesti kirjaston tarjoamista palveluista, jotka koskevat tutkimuksen tekemistä. ”Kysymme asiakkaiden mielipidettä tutkimusdataan, avoimeen julkaisemiseen ja tutkimuksen arviointiin liittyvistä palveluista” sanoo Luukkanen ja toivoo, että mahdollisimman moni tutkimusta tekevä vastaa asiakaskyselyyn.

Miten asiakkaan antama palaute vaikuttaa?

Luukkanen toteaa, että asiakkaat antavat paljon suoraa palautetta kirjaston palveluista niin suullisesti, erillisten palautekyselyiden kuin palautepostin ja some -kanavien välityksellä.  Kirjastoa tietysti ilahduttaa, jos palaute on positiivista kuten twitter-viesti viime talvelta ”Olen niin onnellinen. Sähköpostiin pamahti tieto, että @HULib hankki toivomani e-kirjan, johon itselläni ei olisi ollut varaa”. Kirjasto on saanut myös paljon myönteistä palautetta oppimisympäristöjen toimivuudesta. Kirjasto on opiskelijoiden työtila ja työrauhan säilyttäminen on meille tärkeää, vahvistaa Luukkanen.

Ensimmäinen kansainvälinen kysely 

Kirjaston asiakaskysely tehdään tänä vuonna samanmuotoisena useissa eurooppalaisissa yliopistokirjastoissa. Luukkanen sanoo: ”Saamme arvokasta vertailutietoa eurooppalaisista huippukirjastoista ja voimme ensi kerran selvittää, kuinka hyvin Helsingin yliopiston kirjasto pärjää verrattuna muihin yliopistokirjastoihin. Olemme siis aktiivisesti mukana oman alamme kehittäjinä myös kansainvälisessä yhteistyössä”.

Linkki kyselyyn: bit.ly/HULibAsiakaskysely

Posted on

Voiko tiedettä mitata? Keskustelutilaisuus bibliometriikan mahdollisuuksista 7.12.2016

Aika: Ke 7.12.2016 klo 14.30-16.00
Paikka: Kaisa-talo, 7. krs, sali 7062 (Fabianinkatu 30, Helsinki)

Maria Forsman: Julkaisut ja tieteen mittaaminen

Tule keskustelemaan siitä kuinka tiedettä mitataan, mistä arvioinnin laatu muodostuu ja miten bibliometriset menetelmät ovat kehittyneet ja mihin ne ovat menossa.

Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija, YTT Susanna Nykyri haastattelee VTT Maria Forsmania, jolta on juuri ilmestynyt teos Julkaisut ja tieteen mittaaminen – Bibliometriikan käännekohtia (Enostone 2016). Forsman on tehnyt pitkän uran tutkijana ja yliopistokirjaston ammattilaisena. Hänet on valittu Vuoden tieteentekijäksi v. 2013.

Tilaisuuden avaa ylikirjastonhoitaja, professori Kimmo Tuominen.

Posted on

Testaa Uusi Helka – painetut ja elektroniset kirjat ja artikkelit samalla haulla

Kirjastotietokanta Helkan uusi käyttöliittymä on avattu koekäyttöön Helka-kirjastojen asiakkaille.

Beta-versio löytyy osoitteesta helka.finna.fi

Mikä uutta Helkassa on?

Uuden Helkan käyttöliittymästä löydät Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmat. Myös kansainväliset elektroniset aineistot löytyvät samalla haulla. Uudessa Helkassa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmat ja artikkelihaku löytyvät samasta käyttöliittymästä.

Finna_test_facebookUusi Artikkelihaku löytää ison osan kansainvälisestä elektronisesta aineistosta, jota aiemmin on haettu Nelli-portaalin kautta. Artikkelihaku korvaa jatkossa Nelli-portaalin, joka poistuu käytöstä vuoden 2016 lopussa.

Myös muiden HELKA-kirjastojen kokoelmat ovat haettavissa uuden Helkan kautta.

Helppokäyttöinen hakuliittymä tarjoaa käyttäjälle hakuehdotuksia. Hakutulosta voi järjestää monella tavalla.

Asiakastoiminnot

Kun sinulla on Helka-kortti, jolle olet itse valinnut PIN-koodin* voit

  • tarkastella ja päivittää omia asiakastietojasi
  • uusia lainojasi
  • tehdä varauksia, ja
  • maksaa mahdolliset maksut verkossa.

Uuteen Helkaan voit kirjautua kirjastokortin ohella myös Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksellasi. Kun kirjastokorttisi on liitetty käyttäjätunnukseesi, saat digitaaliset aineistot ja kirjastokorttia vaativat toiminnot käyttöösi yhdellä kirjautumisella.

Käyttäjä voi tallentaa uuteen Helkaan myös suosikkilistoja.

Uusi Helka toimii myös mobiililaitteissa.

*Vaihda PIN-koodisi vanhassa Helkassa.

Anna palautetta

Asiakkailta toivotaan palautetta uudesta Helkasta. Palautetta voit antaa uuden Helkan käyttöliittymän Palaute-lomakkeella osoitteessa helka.finna.fi/Feedback.

Toistaiseksi Uusi Helka on Beta, joka on koekäytössä vanhan tutun Helkan rinnalla. Kokonaan vanha Helka-käyttöliittymä korvataan uudella loppuvuonna 2016.

Posted on

LIBER 2016 -konferenssi toi avoimen tieteen tukijat Helsinkiin

Verkkari

Helsingin Paasitornissa kesäkuun lopulla järjestetty LIBER 2016 -konferenssi oli loppuunmyyty, ja tulijoita olisi ollut enemmänkin kuin ne 541 osanottajaa ja 40 puhujaa, jotka mahtuivat mukaan. Rinnakkaisten sessioiden vuoksi kaikkea kiinnostavaa ohjelmaa ei voinut seurata, mutta monet esityksistä taltioitiin ja ne ovat katsottavissa jälkikäteen. Seuraavassa muutamia havaintoja niistä sessioista, joihin itse osallistuin. Continue reading “LIBER 2016 -konferenssi toi avoimen tieteen tukijat Helsinkiin”

Posted on

Amerikka-tiedon asialla jo 70 vuotta

Verkkari

Kaisa-kirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevalla American Resource Centerillä eli Amerikka-kirjastolla on pitkä historia takanaan. Kirjasto täytti toukokuussa 70 vuotta ja sitä juhlistettiin kutsuvierasseminaarilla. Seminaarin pääpuhujaksi saapui Brysselistä kansainvälisen politiikan toimittaja Teri Schultz, joka vaikutti Helsingissä 1990-luvulla ja joka muistetaan myös 60 Minutes -ohjelman Tango Finlandia -reportaasista. Continue reading “Amerikka-tiedon asialla jo 70 vuotta”

Posted on

ISEW Library 2016 – Exchanging International Library Love

Verkkari

Helsinki University Library was proud to host its sixth international staff exchange week for library professionals from May 30 until June 3, 2016. 16 library professionals from European scientific libraries in 10 different countries gathered in Helsinki to spend a week sharing best practices, creating new ideas and building knowledge.

Continue reading “ISEW Library 2016 – Exchanging International Library Love”

Posted on

Euroopan kirjastojen voimin kohti avointa tiedettä

Euroopan tieteellisten kirjastojen LIBER-konferenssi houkuttelee kaikkien aikojen ennätysmäärän osallistujia Helsinkiin 29.6. – 1.7.2016. Konferenssin teema on erittäin ajankohtainen ja se käsittelee kirjastojen roolia avoimen tieteen mahdollistajana otsikolla Libraries Opening Paths to Knowledge.

Konferenssin tavoitteena on tuoda esiin monipuolisesti työtä, jota eurooppalaiset tieteelliset kirjastot tekevät avoimen tieteen tukemiseksi ja uuden tiedon synnyttämiseksi tiedeyhteisöissä.

“Kirjastojen merkitys avoimen tieteen edistämisessä on tunnustettu poikkeuksellisen laajasti Euroopassa ja Euroopan komissiossa. Helsingin konferenssin osallistujamäärä on ennätyksellisen suuri, mikä kertoo suuresta mielenkiinnosta aiheeseen“, kertoo LIBERin tämänhetkinen puheenjohtaja Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta.

“Tällä hetkellä kirjastot ovat aktiivisesti osallistuneet muun muassa tekijänoikeuslainsäädännön uudistamiseen, jotta avoimen tieteen tuomat mahdollisuudet toteutuisivat.”

Konferenssiin saapuu yli 500 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Suomea konferenssissa edustavat mm. Suomen Akatemia ja kymmenet korkeakoulut sekä tutkimusorganisaatiot.

”Kirjastot ja tutkimusrahoittajat voivat omalla toiminnallaan merkittävästi vaikuttaa avoimen tieteen nivoutumiseen osaksi tutkimustyön arkea tutkimusorganisaatioissa. Tässä onnistuminen edellyttää avointa vuoropuhelua niin kansallisten kuin kansainvälistenkin verkostojen välillä”, sanoo tutkimusasioista vastaava Suomen Akatemian ylijohtaja Riitta Maijala. Maijala on yksi konferenssin pääpuhujista.

Järjestyksessään jo 45. LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) -konferenssin vastuullisina järjestäjinä toimivat Suomessa Kansalliskirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Suomen tieteellinen kirjastoseura.

Keskustelua voi seurata Twitterissä #liber2016

Posted on

DMPTuuli – Työkalu datanhallinnan suunnitteluun

DMPTuuli (Data Management Planning Tool) on datanhallinnan työkalu, joka auttaa tutkijoita aineistonhallintasuunnitelmien tekemisessä. Työkalu avataan pilottikäyttöön tänään 25.5.2016.

TuuliAineistonhallintasuunnitelmassa kuvataan koko tutkimusaineiston elinkaari: Miten tutkimusaineisto hankitaan, miten se kuvaillaan ja säilytetään tutkimusprojektin aikana sekä miten ja millaisin ehdoin aineiston käyttö on mahdollista projektin päätyttyä.

Jo kuluvan vuoden aikana DMPTuulia voi käyttää apuna aineistonhallintasuunnitelman laatimisessa mm. Suomen Akatemian syksyn rahoitushaussa. Myös TEKES pilotoi työkalua kevään 2016 aikana. Muita työkalusta tässä vaiheessa löytyviä rahoittajia ovat EU (Horizon 2020), Welcome Trust ja National Institutes of Health (NIH).

Datanhallintatyökalu on räätälöity suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin sopivaksi Tuuli-projektissa, joka osa OKM:n Avoimen Tieteen ja Tutkimuksen-hanketta (ATT). Helsingin yliopiston kirjasto on toiminut TUULI-projektissa vastuullisena projektinvetäjänä.

Tuulia voi seurata Twitterissä


Lisätietoa

Mari Elisa Kuusniemi, projektipäällikkö
Helsingin yliopiston kirjasto
mari.elisa.kuusniemi[at]helsinki.fi

Minna Ahokas, projektikoordinaattori
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
minna.ahokas[at]csc.fi

Jari Friman, projektisihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto
jari.friman[at]helsinki.fi

Posted on

Avoimiin julkaisumalleihin siirryttävä ripeästi

Avoimen julkaisemisen eli Open Accessin yleistyminen tuo tutkijoille ja tiedeyhteisölle mahdollisuuksia jakaa ja saavuttaa tieteellistä tietoa entistä nopeammin ja joustavammin. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset pyrkivät parhaillaan käytävissä neuvotteluissa tiedekustantajien kanssa parantamaan mahdollisuuksia avoimien julkaisutapojen tehokkaaseen käyttöön. “Tavoitteenamme on samalla varmistaa, etteivät tieteellisen julkaisemisen kokonaiskustannukset kasva”, sanoo Mikael Laakso, Svenska Handelshögskolanin apulaisprofessori ja neuvottelujen strategiaryhmän jäsen.

Kirjastot tukevat tutkijoita avoimessa julkaisemisessa monin tavoin (Kuva: Jussi Männistö)
Kirjastot tukevat tutkijoita avoimessa julkaisemisessa monin tavoin (Kuva: Jussi Männistö)

Opetusministeriö on linjannut tavoitteeksi, että Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. “Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ripeää siirtymistä tilausmaksuihin perustuvista lisenssisopimuksista kohti avoimia julkaisumalleja”, Laakso jatkaa.

Päällekkäiset kustannukset minimoitava

Tällä hetkellä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat tieteellisistä julkaisuista lehtien tilausmaksuina. Avoimessa julkaisemisessa kirjoittaja tai kirjoittajan organisaatio maksaa siitä, kun artikkeli julkaistaan. Kokonaiskustannusten tarkastelu on tärkeää, sillä etenkin suuret kustantajat suosivat tällä hetkellä ns. hybrid-julkaisemista, jossa tutkija voi ostaa tilausmaksulliseen lehteen hyväksytyn yksittäisen artikkelinsa kaikille avoimeksi maksamalla erillisen artikkelin käsittelymaksun. Tutkijoille on tärkeää julkaista lehdissä, jotka ovat tiedeyhteisön arvostamia julkaisukanavia, vaikka julkaisun avoimuus niissä edellyttäisi erillistä artikkelin käsittelymaksua. Artikkelien käsittelymaksujen malli tuottaa kuitenkin päällekkäisiä kustannuksia, ellei kustantaja samalla alenna kyseisten lehtien tilausmaksuja.

Kansalliskirjaston koordinoima FinELib-konsortio edustaa neuvotteluissa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja pitää tärkeänä, että sekä tilausmaksuja että käsittelymaksuja edellyttävä malli on vain siirtymävaihe kohti täysin avointa julkaisemista. Siirtymävaiheen aikana on olennaista, että uuden avoimen julkaisumallin ja vanhan tilausmaksuihin perustuvan julkaisumallin päällekkäiset kustannukset minimoidaan.

Tavoitteena avointa julkaisemista edistävä sopimus

Tieteellisten lehtien tilausmaksuista kertyy korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille vuositasolla kuluja noin 23 miljoonaa euroa. Open Access -julkaisemisen tarkkoja kuluja ei tiedetä, koska niitä ei seurata Suomessa kansallisella tasolla. Tieteen avoin julkaiseminen -hankkeessa on kuitenkin arvioitu, että vuonna 2014 suomalaiset yliopistot maksoivat Open Access -artikkeleiden julkaisemisesta yhteensä vähintään miljoona euroa ja että nämä kustannukset ovat kasvussa.

Myös kansainvälisesti etsitään Open Access -julkaisemiselle mallia, joka on taloudellisesti kestävä ja tutkijoille helppo. Parhaillaan on menossa useita avoimen julkaisemisen edellytyksiä ajavaa kansainvälistä kampanjaa, esim. League of European Research Universitiesin Christmas is over, jonka ovat allekirjoittaneet useat Suomen korkeakoulut. Esimerkiksi Hollannin korkeakoulut ovat onnistuneet solmimaan suurista kustantajista Springerin ja Wileyn kanssa lehtipakettisopimuksia, joissa avointa julkaisemista on helpotettu.

Kirjastoista tukea avoimeen julkaisemiseen

Tutkijat voivat saada tukea Open Access-julkaisemiselle oman organisaationsa kirjastosta sekä monista verkkoon kootuista OA-julkaisemisen ohjeista, esimerkiksi:

Avoin tiede ja open access (Helsingin yliopiston kirjasto)

Avoin julkaiseminen (Aalto-yliopisto)

Open Access julkaiseminen (Itä-Suomen yliopisto)

Avoin tiede ja tutkimus -hanke

Lisätietoja:

vararehtori Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän puheenjohtaja, puh. 029 415 0640, keijo.hamalainen@helsinki.fi

apulaisprofessori Mikael Laakso, Hanken Svenska handelshögskolan, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän jäsen, puh. 050 910 0864, mikael.laakso@hanken.fi

FinELibin verkkosivut
FinELib Twitterissä

Posted on

Yliopistokirjastojen OA-verkosto – tiedon jakamista avoimuuden edistämiseksi

Verkkari

Yliopistokirjastoissa pohditaan avoimen tieteen palveluita, muun muassa rinnakkaistallennuksen edistämistä ja siihen liittyviä hyviä käytänteitä. Hyvien käytäntöjen jakamiseksi kirjastojen edustajia on ollut koolla kaksi kertaa. Jaamme tässä kirjoituksessamme tapaamisten antia. Continue reading “Yliopistokirjastojen OA-verkosto – tiedon jakamista avoimuuden edistämiseksi”