Kirjaston vuosikertomus 2018 julkaistu

Helsingin yliopiston kirjaston työntäyteinen vuosi on paketoitu Vuosikertomukseksi. Kirjaston vuosi 2018 rakentui 150 henkilötyövuoden voimin.

Lue kuinka kirjasto on tuonut vastuullisen metriikan yliopiston tutkimuksen arvioinnin työkaluksi ja kuinka tiedonhallinnan opetus on kehittynyt ja integroitunut entistä tiiviimmin yliopisto-opetukseen.

Vuosi kuvina -osiossa on makupaloja niin kirjaston monista tapahtumista kuin vuonna 2018 lanseeratuista palveluistakin.

Vuosikertomuksen toteutti kirjaston viestintätiimi Helsingin yliopiston opetusteknologiapalveluiden avustuksella.

Tutustu Galen tietokantoihin ja analysointityökaluihin Kaisa-talon työpajassa to 28.3.2019

Magnifying class and a book

Tiesitkö, että Gale Primary Resources tarjoaa runsaan kokoelman kirjoja, artikkeleita, kuvia ja karttoja 1700-luvulta nykypäiviin asti? Aineistot sopivat erityisesti kielitieteisiin, kirjallisuudentutkimukseen, historia-aineisiin, teologiaan ja yhteiskuntatieteisiin. Gale Digital Scholar Lab -työkalulla voit analysoida aineistoja.

Tietokannat löytyvät osoitteesta (Jos avaat linkin Helsingin yliopiston verkon ulkopuolella, sivusto vaatii kirjautumista yliopiston käyttäjätunnuksilla).

Aika: Torstai 28.3.2019 klo 12.15-13.45

Paikka: Kaisa-talo, atk-luokka 5057, 5. krs

Työpajan vetää Helsigin yliopiston Gale Student ambassador Pauli Kettunen , joka johdattaa tietokantojen ja analysointityökalujen käyttöön. Työpajassa on mahdollisuus harjoitella ja oppia yhdessä.

Voit lähettää etukäteen kysymyksiä osoitteeseen: pauli.s.kettunen (at) helsinki.fi.

Työpaja on kaksikielinen: suomi ja englanti.

Ilmoittautuminen e-lomakkeella tai Helsingin yliopiston opiskelijoille Weboodissa koodilla 99914 (Tiedonhankinnan jatkokurssit).

Tervetuloa!

Muokattu: virheellinen kellonaika. Oikea kellonaika on 12.15-13.45.

Uusi opas auttaa tutkijaa parantamaan tutkimuksensa näkyvyyttä

Maailmassa julkaistaan yli 4000 tutkimusartikkelia päivittäin. Tutkimuksen näkyvyyden parantamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa tutkijan työtä. Sitä kautta tutkimus saavuttaa vastaanottajat ja sen vaikuttavuus paranee. Tämä tukee myös tutkijan omaa akateemista uraa ja mainetta.

Altmetric Explorer, Kudos ja PlumX kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston palveluvalikoimaan.

Helsingin yliopiston kirjaston uusi tutkijoille suunnattu opas, Research Visibility & Altmetrics, esittelee tutkimuksen näkyvyyteen liittyviä verkkotyökaluja ja opastaa niiden käytössä. Kompakti opas vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten parantaa tutkimuksen näkyvyyttä?
  • Mitkä työkalut ovat suositeltavia ja miten niitä käytetään?
  • Miten Helsingin yliopiston tutkijat ovat käyttäneet erilaisia työkaluja?
  • Mitä altmetriikka tarkoittaa ja mitä hyötyä on sosiaalisen median metriikasta?
  • Mitkä ovat sosiaalisten median palveluiden, kuten Academia.edun ja ResearchGaten, edut ja haitat?

Englanninkielinen opas luo katsauksen useisiin verkkotyökaluihin ja tarkastelee lähemmin kolmea palvelua: Kudosta, PlumX:ää ja Altmetric Exploreria. Nämä kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston palveluvalikoimaan, ja kirjasto tukee niiden käyttöä.

Research Visibility & Altmetrics -oppaan ovat toteuttaneet kirjaston tietoasiantuntijat ja tieteenalayhdyshenkilöt Jukka Englund, Terhi Sandgren, Markku Roinila ja Mika Holopainen.

Kirjasto kysyi kokemuksianne – näin vastasitte

Asiakaskyselyn tulokset - yhteenvetoHelsingin yliopiston kirjasto järjesti asiakaskyselyn huhtikuussa 2018. Saimme vastauksia 598 kappaletta, mukana ilahduttavan paljon avovastauksia ja hyviä kehitysideoita. Reilu kolmannes vastaajista oli kandidaatti- tai maisterivaiheen opiskelijoilta Helsingin yliopistossa, kolmannes jatko-opiskelijoita ja vajaa kolmannes tutkijoita tai muuta Helsingin yliopiston henkilökuntaa. Lähes puolet vastauksista tuli keskustakampuksen tieteenaloilla toimivilta asiakkailta.

HULib Asiakaskyselyn tuloksia: Tilat ja opiskeluKyselyssä vastaajat saattoivat arvioida kirjaston eri palveluiden tärkeyttä ja toimivuutta asteikolla 1-5. Tärkeimmiksi kirjastopalveluikseen käyttäjämme nimesivät elektroniset aineistot ja opiskelutilojen laajat aukioloajat. Niissä olisi asiakkaidemme mielestä myös parantamisen varaa. Kurssikirjojen saatavuuteen vastaajat olivat erityisen tyytymättömiä. Myös hiljaisista tiloista toivotaan toimivampia: rauhallisempia ja paremmin kirjaston muusta toiminnasta äänieristettyjä.

Kuvaajissa vastausten keskiarvot on esitetty siten, että nuoli alaspäin osoittaa palvelussa olevan parantamisen varaa (tärkeys merkittävästi suurempi kuin toimivuus). Hymynaama puolestaan näyttää tärkeyden ja toimivuuden olevan suhteellisen hyvin tasapainossa.

Etäkäyttö ja omatoimikirjasto helpottavat arjen logistiikkaa

HULib Asiakaskyselyn tuloksi: Aineistot ja henkilökuntaValtaenemmistö vastaajista (75 %) oli käyttänyt kirjaston palveluita ja elektronisia aineistoja yliopiston verkon ulkopuolelta eli hyödyntänyt yliopistolaisille tarjolla olevaa etäkäyttömahdollisuutta. Vajaa 8 % vastaajista ei ennen kyselyä kuitenkaan tiennyt lainkaan etäkäyttömahdollisuudesta.

Opiskelijoille kohdennetussa kysymyksessä 38 % vastaajista ilmoitti käyttäneensä kirjastoa myös sen omatoimiaikoina. Opiskelijat kertoivat omatoimiaikana lähinnä lainaavansa tai lukevansa kirjoja tai muutoin opiskelevansa itsekseen.

Tutkijapalvelut tutummiksi

HULib Asikaskyselyn tuloksia: Tutkijoiden palvelutTutkijoille suunnatuista palveluista avoimeen julkaisemiseen liittyvät palvelut koettiin vastaushetkellä erityisen tärkeiksi, bibliometriset palvelut taas vähemmän merkityksellisiksi – tai ainakin niiden merkitys ei ollut tutkijan arjessa kovin tuttu.

Tutkimushenkilökunnasta yli puolet oli hyödyntänyt tunniste-ja altmetriikkapalveluja, mutta neljäsosa ei ollut kuullut tästä mahdollisuudesta. Avointa julkaisemista (open access publishing) tukevia kirjaston tarjoamia kirjoittajamaksualennuksia taas oli hyödyntänyt joka kymmenes vastaajista, mutta puolet ei ollut alennuksista kuullut. Rinnakkaistallennuspalveluun osoitti kiinnostusta 84 % vastanneista.

Vastaajat kokivat, että nykyisin kirjaston asiakasviestintä tavoittaa heidät parhaiten yliopiston sähköpostilistojen, Flamma-intranetin tiedotteiden tai kirjaston verkkosivujen uutisten kautta.

Kirjaston palvelut koettiin hyvinkin suosittelun arvoisiksi: asteikolla 0-10 suosittelun todennäköisyyden keskiarvo oli kiitettävä 8,7.

Kesän mittaan julkaistavassa juttusarjassa kirjaston Uutisblogissa syvennytään asiakkaidemme palautteeseen ja erityisesti kyselyn tuottamiin kehitysehdotuksiin teemoittain. Lisää luettavaa luvassa siis niin kirjastotiloista ja asiakaspalvelusta, elektronisten kirjojen ja lehtien käytöstä kuin yksinomaan Helsingin yliopiston tutkijoille suunnatuista palveluistakin.

Tilastot ja graafit: Miamaria Saastamoinen, tietoasiantuntija
Teksti: Veera Ristikartano, viestintä

Avoin tiede etenee digitalisoituvassa kirjastossa – HULib Vuosikertomus 2017 julkaistu

Helsingin yliopiston kirjaston toimintavuosi 2017 on koottu vuosikertomukseksi. Helsingin yliopiston kirjaston Vuosikertomus 2017 ilmestyy verkkojulkaisuna kirjaston verkkosivustolla.

Luonnonvaloa Kaisa-talossa Vuorikadun valoaukoistaTilastojen valossa vuosi  2017 kuvaa uutta normaalia. Eläköitymisten kautta viime vuosina merkittävästi pääluvultaan pienentynyt kirjaston henkilöstö vakiinnuttaa uusia palveluja avoimen tieteen edistämiseksi. Painettu kokoelma tekee tilaa työskentelypaikoille ja uusille palveluille. Opinnoissa e-kirja on jo valtavirtaa.

Kirjaston hinnasto uudistui

Helsingin yliopiston kirjaston hinnasto uudistui vuoden vaihteessa.

Muutoksia aiempaan hinnastossa on erityisesti aineiston välitykseen liittyvissä palveluissa. Helsingin yliopiston sekä HYKS:n yksiköille ja henkilöstölle sekä Helsingin yliopiston tiloissa toimiville apurahatutkijoille aineiston välitys Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista on edelleen maksutonta (ks. HUPS-palvelu). Muista kirjastoista ja muille asiakasryhmille aineiston välitys on maksullista.

Uusi hinnasto löytyy kokonaisuudessaan kirjaston verkkosivuilta, ja sen saa pyynnöstä myös mistä tahansa kirjaston asiakaspalvelupisteestä.

Kansallinen bibliometriikkaseminaari 8.12. – teemana tutkimuksen arviointi

Aika: perjantai, 8.12.2017, klo 10.30-15.45
Paikka: Minerva-tori, Helsingin yliopisto/Siltavuorenpenger 5A, Helsinki

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN, Helsingin yliopiston kirjasto ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät bibliometriikkaseminaarin perjantaina 8. joulukuuta 2017. Seminaaripäivän teemana on tutkimuksen arviointi.

Seminaari on maksuton ja se on tarkoitettu kaikille bibliometriikan ja tutkimuksen arvioinnin parissa työskenteleville henkilöille. Toivomme seminaariin osallistujia monipuolisesti tutkijoiden parista, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden hallinnosta ja kirjastoista, ministeriöstä sekä tutkimusrahoittajista.

Seminaari on kaksikielinen: osa puheenvuoroista pidetään englanniksi, osa suomeksi.

Lisätiedot ja Ilmoittautuminen 30.11.2017 mennessä.

Paikkoja on rajoitetusti, mutta seminaaria voi seurata myös etäyhteydellä.

Minerva, Helsingin yliopisto. Kuva: Linda Tammisto

Bibliometriikka taipui monenlaisiin tarkasteluihin Tieteiden talolla

Kolme päivää, 37 luentoesitystä, 16 posteriesitystä ja 141 osallistujaa 16 maasta. Vuosittainen Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy (NWB) toi Tieteiden talolle Helsinkiin bibliometriikan tuoreimmat tuulet Pohjoismaista ja eri puolilta Eurooppaa.

Pohjoismaiseen bibliometriikkatapahtumaan Tieteiden talolla osallistui yli 140 vierasta. Kuva: Jussi S. Männistö (JSM)

Kolmen päivän aikana 8.–10.11. kuultujen esitysten skaala oli erittäin laaja: bibliometriikkaa lähestyttiin niin matemaattisten kaavojen kuin tutkimuspolitiikan ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta (ks. NWB-ohjelma). Avoimen tieteen näkökulma oli läsnä useissa esityksissä, ja OA-artikkeleita suosiva sitaatiokäyrä vilahteli taajaan. Kaikki tapahtuman esitysmateriaalit on julkaistu Figsharessa.

Kim Holmbergin mukaan altmetriikka antaa hyvin tietoa tutkijoiden aktiivisuudesta mutta ei suoraan tutkimuksen laadusta. (JSM)

Varsinaisia workshop-sessioita edelsi keskiviikkona pre-workshop-tapahtuma, joka houkutteli täyden salin Tieteiden talon ylimpään kerrokseen. Pre-workshopin pääpuheenvuorossa Turun yliopiston RUSE-tutkimusyksikön erikoistutkija Kim Holmberg käsitteli tutkijoiden online-näkyvyyden mittaamiseen liittyviä kysymyksiä, muun muassa altmetriikkaa.

Myös Twitterissä viestiteltiin tapahtuman aikana vilkkaasti, ja torstaina #NWB2017 nousi tviitatuimpien Suomi-hashtagien joukkoon yhdessä mm. #Catalonian ja #peräkonttigaten kanssa.

Pohjoismaiden osuus julkaisuista pienentynyt

Torstain pääpuheenvuorossa Fredrik Niclas Piro kävi läpi tuoreen pohjoismaisen korkeakouluvertailun (higher education institutions) keskeisiä havaintoja. Tänä vuonna julkaistu Comparing Research at Nordic Higher education institutions using Bibliometric Indicators on jatkoa NordForskin vuonna 2011 ja 2014 julkaisemille raporteille, ja se kattaa vuodet 1999–2014.

Piro käsitteli puheessaan sekä itse mittaamiseen liittyviä kysymyksiä että Pohjoismaiden välisiä eroja raportissa. Raportin toimittanut Piro painotti, että korkeakoulurankingin sijasta vertailun on tarkoitus antaa tutkimusorganisaatioille informaatiota tutkimustoiminnan kehittämiseen. Todellinen käyttö on kuitenkin yliopistokohtaista.

Fredrik Niclas Piron mukaan Suomi kulkee muutamilla tieteenaloilla aivan omia polkujaan muihin Pohjoismaihin nähden. (JSM)

“Moni yliopisto kertoo, miten he ovat lukeneet raportin ja hyödyntäneet sitä jollain tavalla. Eräs yliopisto esimerkiksi käytti sitä neuvotteluissa ministeriön kanssa. Raportin käyttötarkoitukset ovat moninaisia, mutta vertailukehittäminen (benchmarking) on se tärkein. Raportti ei ole tarkoitettu rankkausta varten, mutta se tarjoaa tietoa vertailuun”, NIFU-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Piro huomauttaa.

Vertailusta käy ilmi, että julkaisumäärät Pohjoismaissa ovat voimakkaassa kasvussa, mutta osuus maailman tuotannosta laskussa. Pohjoismaisittain vahvoja aloja kansainvälisessä vertailussa ovat yhteiskuntatieteet, taloustiede ja terveystieteet. Suomessa tiettyjen lääketieteen osa-alueiden julkaisumäärät ovat muista Pohjoismaista poiketen laskusuunnassa.

“Pohjoismainen tutkimus kasvaa yhteiskuntatieteissä ja terveyteen liittyvillä aloilla. Luonnontieteissä suunta on alaspäin. Suomi on tässä poikkeus. Suomessa julkaisumäärät kasvavat muita Pohjoismaita enemmän materiaalitieteessä, geotieteissä sekä matematiikassa ja tilastotieteessä. Vastaavasti biolääketieteessä ja kliinisessä lääketieteessä julkaisumäärien kehitys on ollut Suomessa negatiivinen vuosina 1999–2014, mikä on hyvin erikoista”, Piro toteaa.

Tutkimuskulttuuri tieteen uskottavuutta nakertamassa

Perjantain pääpuheenvuorossa Jesper Schneider Århusin yliopistosta käsitteli tieteen kriisiksi kutsuttua ilmiötä. Schneiderin mukaan aiheesta on helppo löytää vahvoja mielipiteitä, mutta näkemysten todentaminen on toinen juttu. Schneiderin huomio kohdistui selkeiden huijaustapausten sijasta kyseenalaisiin tutkimuskäytäntöihin (questionable research practices, QRP).

Jesper Schneiderin mukaan tietämys kyseenalaisista tutkimuskäytännöistä on puutteellista – lisää tutkimusta tarvitaan. (JSM)

“Huijaukset ovat harvinainen ilmiö. Kyseenalaiset tutkimuskäytännöt muodostavat harmaan alueen. Yleensä niitä ei huomata, koska ne eivät vaikuta niin vakavilta kuin selvät rikkomukset. Mutta vääristyneiden ennakkoasenteiden ja menettelytapojen yhteisvaikutus suhteessa tieteellisiin tuloksiin voi olla todella suuri. Harmaa alue ulottuu huolimattomasta tutkimuksesta virheisiin ja puolueellisiin painotuksiin, ja jossain vaiheessa tutkimuksesta tulee oikeusjuttu”, Schneider toteaa.

Schneiderin mukaan kyseenalaiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain, organisaatioittain ja maittain. Schneider itse käsitteli puheessaan tutkimuksen toistettavuuteen liittyvää problematiikkaa pehmeissä tieteissä eli yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.

Tieteen kriisin taustalla voi Schneiderin mukaan nähdä julkaisupaineisiin ja kovaan kilpailuun – “akateemisen kapitalismin kieroutuneisiin kannustimiin” – liittyviä syitä. Schneider kuitenkin korostaa, että ilmiö vaatii paljon lisää tutkimusta, koska nykytietämys on hyvin puutteellista. Schneiderin mukaan lisätutkimus myös kannattaa, sillä kyse on tieteen uskottavuudesta.

“Ystävällinen ilmapiiri teki vaikutuksen”

Hans Jessen Hansen. Kuva: Juuso Ala-Kyyny (JAK)

Kolme päivää bibliometriikkaa – mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tanskan koulutus- ja tutkimusministeriössä työskentelevä Hans Jessen Hansen nostaa parhaiksi hetkiksi edellä mainitut Piron ja Schneiderin puheenvuorot.

“Heillä oli hiukan enemmän aikaa esityksissään, ja siten he pääsivät vähän syvemmälle käsittelemissään teemoissa. Noiden esitysten lisäksi kirjoittelin pieniä havaintoja kaikista esityksistä”, Hansen mainitsee.

Julie Riisom Wisborg. (JAK)

Tanskalaisen Syddansk Universitetin kirjastossa työskentelevä Julie Riisom Wisborg korosti tapahtuman sosiaalista ulottuvuutta, kohtaamisten merkitystä.

“Ystävällinen ilmapiiri on tehnyt minuun vaikutuksen. Minulla oli oma posteriesitys torstaina, ja saamani kommentit olivat mahtavia. Tällaisissa tapahtumissa kohtaa paljon ihmisiä, joihin ei törmäisi internetissä. Täällä myös oppii asioita, joita ei ole tajunnut edes etsiä”, Riisom Wisborg sanoo.

Norjalaisen NIFU-tutkimuslaitoksen Gunnar Sivertsen johti puhetta kahdessa esityssessiossa ja oli itse mukana parissa esityksessä.

Gunnar Sivertsen. (JAK)

“On vaikeaa nostaa esiin yksittäistä parasta hetkeä, koska tapahtuma on yhdistelmä esityksiä ja keskusteluita. Toisin sanoen, arvostan täällä eniten verkostoitumista, uusia kontakteja ja uusia ajatuksia. Tämä on yksi parhaiten järjestetyistä NWB-tapahtumista, onnittelut järjestäjille”, Sivertsen toteaa.

Näin siitäkin huolimatta, että Wi-Fi-yhteydet eivät toimineet?

“Tämä oli jopa parempi ilman Wi-Fiä, koska nyt pystyimme keskittymään olennaiseen”, Sivertsen sanoo.

Ensi vuonna Boråsissa

Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1996 alkaen, kaikkiaan 22 kertaa. Tänä vuonna tapahtuman järjestelyistä vastasivat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Helsingin yliopiston kirjasto (HULib) ja Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus (TaSTI).

HULib osallistui järjestelyiden lisäksi myös ohjelmasisällön tuottamiseen: Eva Isaksson käsitteli torstain esityksessään tähtitieteen ja astrofysiikan julkaisukanavien arviointia, Susanna Nykyri kävi perjantaina läpi datametriikkaa Helsingin yliopiston näkökulmasta ja Terhi Sandgren esitteli perjantain posteriesityksessä selvitystään julkaisutietokantojen soveltuvuudesta farmasian julkaisukäytäntöjen tutkimiseen.

Ensi vuonna Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy järjestetään Boråsissa, Ruotsissa.


Seuraa seminaarin kulkua myös Twitterissä


Koekäyttö: SciVal Trends 17.10. asti

Mikä on SciVal Trends?

SciVal Trends tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden hakea ajankohtaisia tieteellisiä trendejä. Joko valitsemalla olemassa olevan alan tai määrittelemällä sen itse, välineellä voi löytää tuoretta tietoa tieteellisestä tutkimuksesta. SciVal Trends esittää informaation eri tavoin: instituutioiden, maiden, tekijöiden, lehtien ja avainkäsitteiden kautta (tulosten yhteenveto esitetään avainfraasidiagrammina). Välineen avulla tutkija voi tunnistaa tieteellisiä trendejä jotka saattavat johtaa uuteen tutkimusstrategiaan, yhteistyömahdollisuuksiin tai muiden oman alan tutkijoiden uutuusjulkaisujen seuraamiseen.

SciValin käyttö edellyttää tunnuksen luomista.

SciVal Trendsin koekäyttö päättyy 17.10.2017

Voit lähettää palautetta: e-library@helsinki.fi