Viimeistä silausta vaille valmis Minervan oppimiskeskus aukeaa opiskelijoille marraskuun loppupuolella. Oppimiskeskuksen ryhmätyötilat ovat herättäneet jo niin suurta kiinnostusta, että niihin on ehditty tehdä varauksia, vaikka tila onkin vielä suljettu.
Oppimiskeskuksen ryhmätyötilat (K222a, K230, K225) näkyvät yliopiston Office365-kalenterissa, mutta varauksia voi oikeasti tehdä vasta kun tila on avattu. Tällä hetkellä varauksenteko on estetty ryhmätyötilojen kalentereissa, mutta tieto varauksesta näkyy silti varauksen tekijän omassa kalenterissa. Selvittelemme asiaa ja pahoittelemme harmillista sekaannusta.
Jos loput kalustus- ja asennustyöt etenevät aikataulussaan, tila voidaan avata opiskelijoille viikolla 48. Vielä ei siis Minervan oppimiskeskuksen ryhmätyötiloja kannata varailla.
Encyclopedia of Law and Religion käsittelee lain ja uskonnon välisiä suhteita eri näkökulmista, kuten uskonto yhteiskunnassa, valtion ja uskonnon väliset suhteet ja uskonnonvapaus.
Valokuvanäyttely “Valon jäljillä” – valokuvia Serbiasta sapuu Kaisa-taloon 9.-22.11.2015. Näyttely on esillä kirjaston sisääntulokerroksessa Fabianinkadun puolella. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
“Valon jäljillä” on järjestetty Serbiassa vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Näyttelyt koostuvat Serbian valokuvausyhdistyksen jäsenten töistä, jotka on palkittu aiempina vuosina merkittävimmissä serbialaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä.
Helsingin näyttely tiivistää vuodet 2012-2013. Näyttelyyn on valikoitu merkittävimpiä palkintoja saaneet työt. “Valon jäjillä” tiivistää eri sukupolvien kuvaajien työn laadun, taiteellisen herkkyyden sekä visuaalisen runouden. Erityistä huomiota näyttelyssä saavat nuoret taiteentekijät, joissa on serbialaisen valokuvataiteen tulevaisuus.
IMD World Competitiveness Online sisältää 20 vuoden aikasarjat IMD World Competitiveness Yearbook:ista. Kilpailukykytietoja voidaan etsiä 61:stä valtiosta 20 vuoden ajalta yli 300:lla kriteerillä. Kriteereinä mm. koulutusjärjestelmä, ekologinen jalanjälki, väestön terveystietoja, tieteellinen tutkimus ja tieteelliset artikkelit, pitkäaikaistyöttömyys ja siirtolaisuus.
Classical Studies -opas on vaivaton reitti alan tiedonlähteisiin. Sivustolta on suora pääsy uusiin e-kirjoihin, lehtiin, tietokantoihin ja muihin tutkimusta tukeviin aineistoihin ja palveluihin.
Opas täydentää humanististen tieteiden opassarjaa – humanististen tieteiden aloilta on jatkossa tulossa edelleen lisää tieteenalaoppaita.
Classical Studies -opas on osa ResearchGuides-palvelua, joka sisältää tieteenalakohtaisia valikoimia kirjaston tarjoamista tiedonlähteistä tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
Käytä oppaita työkoneellasi, kotona tai mobiilisti – palvelu kysyy tarvittaessa käyttäjätunnuksesi siirtyessäsi vain yliopistolaisille rajattuihin palveluihin.
Kurssikirjan varausjono on turhankin tuttu monelle opiskelijalle. Yhä useammin myös yliopiston opettajat joutuvat ottamaan kirjojen saatavuuden huomioon kurssimateriaalia valitessaan – massaluennon oheislukemiseksi kun ei kannata laittaa kirjaa, jota on kolme kappaletta saatavilla. Tulevaisuudessa ongelmaa voisivat osaltaan helpottaa digitaaliset kurssikirjat eli e-kirjat.
E-kurssikirjat ovat omiaan sujuvoittamaan opiskelua. Elimellisen tärkeitä ne ovat muun muassa Avoimen yliopiston opiskelijoille, jotka suorittavat opintojaan työn ohessa tai toiselta paikkakunnalta käsin. Perustutkinto-opiskelijan elämää sähköinen kirja vähintään helpottaa purkamalla varausjonoja ja keventämällä kantokassia. Eräät opiskelijat ovat jopa vaatineet, että kaikki kurssikirjat tulisi tarjota digitaalisina.
Helsingin yliopiston kirjasto hankkii kaikista saatavilla olevista opintovaatimusten kurssikirjoista myös e-version. Tällä hetkellä valitettavasti vain viidennes kurssikirjoista on tarjolla digitaalisessa muodossa. Näistä valtaosa on ulkomaisia, kotimaisia tarjoavat esimerkiksi Ellibs-palvelu ja Talentum.
Digitaalisten kirjojen osuus kirjaston kurssikirjatarjonnasta kasvaa tasaisesti. Samalla kasvaa näiden kirjojen suosio, vaikka käyttöliittymissä on paljon toivomisen varaa. Esimerkiksi eräiden palvelujen kautta käytettävät e-kurssikirjat edellyttävät erillisen ohjelman latausta.
Yliopiston kirjasto auttaa e-kurssikirjan valinnassa
E-kurssikirjatarjonnan lisääminen on alkanut kiinnostaa myös tiedekuntia ja laitoksia, jotka näkevät niissä mahdollisuuden muun muassa opintoaikojen lyhentämiseen. Opiskelija ei enää joudu lykkäämään tenttiä ainakaan kirjan puuttumisen takia.
Yliopiston kirjaston asiantuntijat ovat järjestäneet yksiköille e-kirja-tietoiskuja ja muutenkin opastaneet kurssimateriaalin valinnassa. Kirjasto on myös tuottanut valinnan tueksi oppaan, joka auttaa opettajia löytämään ja hyödyntämään kirjaston e-kirjoja kurssivaatimuksissa ja opetuksessa.
E-aineistoja lisäämällä ja niiden käyttöä tukemalla Helsingin yliopiston kirjasto rakentaa osaltaan digitaalista oppimisympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen eivät enää ole paikkaan eivätkä aikaan sidottuja.
Kirjaston kuukauden kasvo lokakuussa on työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa elokuussa aloittanut tietoasiantuntija Susanna Nykyri. Susanna työskentelee kirjaston Tutkimuksen palveluissa muun muassa bibliometriikan ja avoimen julkaisemisen parissa.
Bibliometriikka on olennainen osa tietoasiantuntija Susanna Nykyrin työtä
Ennen kuin haki tietoasiantuntijan tehtävää Helsingin yliopiston kirjastossa Susanna ehti työskennellä reilut kaksi vuotta Kansalliskirjastossa sanasto- ja ontologiapalvelu Finton kehittämisen parissa. Ontologia-työssä Susanna koki erityisen antoisana yhteistyön metadataa tuottavien sidosryhmien kanssa.
Toistaiseksi pisimmän uransa Susanna on kuitenkin tehnyt Åbo Akademissa, jossa hän toimi kahdentoista vuoden aikana opettajana ja väitöskirjatutkijana sekä post doc -tutkijana informaatiotutkimuksen laitoksella. Siellä hän pääsi opettamaan bibliometriikkaa osana muita informaatiotieteen tutkimusmenetelmiä. Susanna on ehtinyt työskennellä myös Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa sekä olla mukana yhteiseurooppalaisessa metadataprojektissa sekä pohjoismaisessa bibliometriikkaverkostossa.
Maisteriopintonsa Susanna suoritti Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyi venäjän kääntämistä ja tulkkausta, viestintää, tiedotusoppia, taidehistoriaa sekä lopuksi informaatiotutkimusta tietoverkkopalveluiden maisteriohjelmassa. Vapaa-ajallaan Susanna on edelleen Informaatiotutkimus-lehden päätoimittaja.
Kirjasto elää mukana Open Access -ilmiön kehityksessä
Perinteisesti kirjaston tehtävä on ollut johdattaa tiedonetsijää jo olemassa olevien lähteiden äärelle.Toimintakulttuuri kuitenkin muuttuu ja kirjaston tulee olla mukana myös tutkimustulosten tallentamisessa. Tiedonhankinnan koulutusta ei voi oikeastaan enää erottaa tiedon tallentamisen koulutuksesta. Susanna korostaakin, että kirjastolla on avoimessa julkaisemissa keskeinen rooli tietoisuuden ja konkreettisten mahdollisuuksien lisäämisessä. Tutkijoille on tärkeää havainnollistaa kuinka he voivat itse olla osa open access -ilmiötä. Asenteen ollessa kohdallaan löytyvät myös oikeat työskentelyvälineet, jotka pystytään omaksumaan helpommin. Open access -ilmiön ytimessä on ajatus, että myös tutkimusaineistoihin alettaisiin suhtautua julkaisumaisesti.
Suomi ei vielä ole avoimen julkaisemisen kärkimaita, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteet korkealle. Ministeriön visiossa Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Toiveena on myös, että avoimen tieteen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme.
Tietoasiantuntija linkkinä tiedon tarpeen ja -lähteen välillä
Susannan työhön keskeisenä osa-alueena kuuluva bibliometriikka on avoimen julkaisemisen tavoin vielä kehitysvaiheessa. Yliopistomaailmassa on pohdittu paljon sitä miten bibliometriikkaa voidaan hyödyntää. Erityisesti on keskusteltu vastuullisuudesta; Mitä sinänsä mitattavia asioita voi oikeastaan verrata bibliometriikan keinoin toisiinsa? Bibliometrisissa analyyseissa julkaisujen metadatan laatu onhyvin keskeinen tekijä, ja kirjastossa tehdäänkin laajalla rintamalla töitä datan laadun ja myös työvälineiden parantamiseksi. Susanna ottaa esimerkiksi kansainväliset yliopistojen ranking-listat, joista jälleen viime viikkoina on uutisoitu isosti. On hyvä, että Helsingin yliopistossa on asiantuntijoita, jotka voivat avata sitä mitkä seikat vaikuttavat sijoitukseen milläkin listalla.
Susannan tärkein tehtävä tietoasiantuntijana on toimia Metriikkatiimin ydinryhmässä. Hän osallistuu myös open access- ja tutkimusdatatiimien työskentelyyn. Tietoasiantuntijan tehtävien lisäksi Susannalla on metriikkaan ja avoimeen julkaisemiseen liittyviä opetustehtäviä tutkijakouluissa.
Tärkeimmiksi asioiksi työssään Susanna kokee asiakkaan saattamisen tiedon äärelle. Tietoasiantuntija saa toimia linkkinä tiedon tarpeen ja tiedon lähteen välillä. Susanna sanookin että hänen työssään ihaninta on kun kaikki liittyy kaikkeen – esimerkiksi samalla kun opettaa tallentamista, opettaa myös tiedon hakemista sekä muiden tuottaman tutkimusdatan hyödyntämistä.
Seuraa Helsingin yliopiston kirjaston Metriikkatiimiä Twitterissä:
University of Helsinki
