Palgravien e-kirjojen valikoima on rikastunut tuhansilla kirjoilla mm. kielitieteen ja lingvistiikan, kirjallisuuden, kulttuurin ja teatterin tutkimuksen sekä ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Joukossa on sekä 2000-luvulla että varhemmin ilmestynyttä kirjallisuutta.
Kirjoja voi lähteä selaamaan Palgraven palvelussa alla olevien pääkategorioiden mukaisesti. Kunkin pääkategorian alta (+) avautuu suuntautumista helpottava alakategorisointi.
Toinen tapa selailla valikoimia on käyttää alla olevia linkkejä. Niiden kautta päädyt näyttöihin, joiden vasemman laidan valikossa (REFINE RESULTS) on tarjolla mahdollisuus selata kyseisen aihealueen valikoimia kirjasarjoittain, ilmestymisvuosittain tai kokoelmittain.
Jo aiemmin käyttöön tulleet Palgraven kirjat, joita oli huomattavasti suppeampi valikoima ja joista uutisoimme toukokuussa, tulevat myös esiin näissä selauksissa.
Kirjat tullaan luetteloimaan myös HELKAan ja ne tulevat olemaan haettavissa myös BookNavigatorin kautta. Tämä toteutunee kuitenkin kesälomien vuoksi vasta elokuussa.
Jos löydät Palgraven kirjoista sellaisia tutkimuksesi, opetuksesi tai opiskelusi kannalta keskeisiä kirjoja, joihin meillä ei ole pääsyä, voit tehdä niihin liittyviä hankintapyyntöjä.
Allergiatila on Helsingin yliopiston kirjaston ja Tila- ja kiinteistökeskuksen kokeiluhanke, jolla pyritään tarjoamaan opiskelu- ja työskentely-ympäristöjä mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle.
Tila sijaitsee pääkirjastossa Kaisa-talon toisessa kerroksessa ja se poikkeaa monin tavoin muista tiloista: Siellä oleskelevilta odotetaan muun muassa voimakkaiden hajusteiden välttämistä. Lemmikkien omistajien toivotaan löytävän lukupaikkansa Kaisa-kirjaston lukuisista muista tiloista.
– Huoneen siivoukseen mm. puhdistusaineisiin ja kalusteiden materiaalien valintaan on kiinnitetty erityistä huomiota, kertoo palvelujohtaja Kirsi Luukkanen Helsingin yliopiston kirjastosta.
Allergisille ja yliherkille suunnatun tilan käyttöä on kuitenkin melko hankala jopa mahdoton valvoa, koska esimerkiksi paikalle voi ajautua vaikkapa kissan karvoja satunnaisen kävijän vaatteissa.
– Hanke on ollut mielenkiintoinen kokeilu ja toivoimme, että tilan löytäisivät juuri ne opiskelijat, joiden on vaikea työskennellä vaikkapa hajusteiden keskellä. Allergiatilan paikat tuntuvat olevan vajaakäytössä, siinä missä muissa tiloissa on ruuhkaa esimerkiksi ennen ylioppilaskirjoituksia ja pääsykokeita, joten allergisille suunnatun työtilan jatkoa puntaroidaan tulevana syksynä, Luukkanen toteaa.
Kirjasto ei ota kantaa siihen, millaisia yliherkkyyksiä tai allergioita on, vaan tarjoaa tilan, jossa ne on otettu huomioon.
Hylly- ja pöytäkalusteiden siirtojen vuoksi Kaisa-talon 2. kerroksen vierailijakoneet ovat pois käytöstä 23. kesäkuuta lähtien toistaiseksi. Vierailijakoneiden tämänhetkiselle paikalle siirretään kirjahyllyjä ja vierailijakoneet siirtyvät hissin viereen, lähemmäs monitoimilaitetta.
Vierailijatunnuksia tarvitsevat asiakkaat voivat käyttää Kaisa-talon 3. kerroksen vierailijakoneita.
واعراضها ؞ واخبرنى عدَّة من اهل العلم 1 انَّ رِفَاعة بن زيد الجُذَامى كان اهدى لرسول الله صلعم غلامًا يقال له مِدْعَم فلمَّا كانت غزاة وادى القرى اصابه سهمُ غَربٍ 2 وهو يَحُطُّ رحل رسول الله صلعم فقيل يرسول الله هنيئًا لغلامك اصابه سهم فاستُشهد فقال كلَّا انَّ الشملة الَّتى اخذها من المغانم يوم خيبر لتشتعلُ عليه نارًا ؞ حدَّثنا شَيْبان بن فَرُّوخ قال حدَّثنا ابو الاشهب عن الحسن انَّه قيل لرسول الله صلعم استُشهد فتاك فلان فقال انَّه يُجَرُّ الى النار في
Classic Arabic Texts Online tarjoaa pääsyn Brillin julkaisemiin arabialaisten tekstien editioihin, joiden yhteenlaskettu sivumäärä on noin 19 000. Tarjolla on seuraavia nimekkeitä:
Kitāb Futūḥ al-buldān (Arabic text, 87 chapters)
Kitāb Futūḥ al-buldān: The Origins of the Islamic State (English text, 109 chapters)
Mukhtaṣar Kitāb al-Buldān: Bibliotheca Geographorum Arabicorum (59 chapters, with indices and glossaries)
Taʾrīkh al-rusul wa l-mulūk: The Annals of the Prophets and Kings (tarjolla beta-versiona)
Brill’s Encyclopedia of Hinduism luotailee monipuolisesti viimeisintä tutkimusta hindulaisesta traditiosta. Teoksen sisältämät esseet ovat alueen huomattavimpien tutkijoiden kirjoittamia. Mukana on sekä hindulaisuuden historiaa että sen nykypäivän suuntauksia käsitteleviä kirjoituksia.
Kirjaston kuukauden kasvo kesäkuussa on kirjastonhoitaja Kati Tuunanen. Katin tehtäviin kirjastossa kuuluvat oppimisympäristöasiat. Toimipaikkana hänellä on Kumpulan kampuskirjasto mutta työkenttänä koko kirjasto.
Kati Tuunanen, kirjaston oppimisympäristöjen asiantuntija
Katin tie kirjastotyöhön poikkeaa tavanomaisesta. Koulutukseltaan englannin kielen kääntäjä ajatui kesätöihin silloiseen Nokia Telecommunicationsiin 90-luvun puolivälissä. Nokiassa vierähti viitisen vuotta teknisenä kääntäjänä. Dokumentaatio oli yrityksessä tärkeässä roolissa, ja koska noina vuosina dokumentaatiota tehtiin myös suomeksi, oli englantia työkielenä käyttävässä firmassa kääntäjille kysyntää.
Kääntämiseen liittyyvää taustatietoa ja rinnakkaisdokumentteja etsiessään Kati oivalsi että itse asiassa tiedon hakeminen ja hallinta onkin kiinnostavampaa kuin kääntäminen. Kun käännöstoiminta ulkoistettiin vuosituhannen vaihteessa, Kati siirtyi Nokian sisällä asiakasdokumentoinnin julkaisutiimiin, jossa tiedonhallinta oli keskeinen osa työtä.
Samoihin aikoihin alkoi Dipolissa Knowledge Asset Management- tietopalvelukurssi. Vaikka sinänsä kiintoisa työ Nokiassa jatkui, ajatus tietopalvelutyöstä jossakin muualla oli mielessä. Perhevapaalla ajatus uudesta suunnasta vahvistui, ja Kati ryhtyi opiskelemaan informaatiotutkimuksen perusopintoja verkkokurssina Tampereen yliopistossa. Niiden jälkeen tuli vielä Palmenian informaatiotutkimuksen aineopinnot (2011), ja äkkiä Kati olikin muodollisesti pätevä myös kirjastoalan asiantuntijatehtäviin.
Aineopintoihin liittyi harjoittelu ja seminaarityö Kansalliskirjaston FinELib-palveluyksikössä. Helsingin yliopiston kirjastoon Kati tuli syksyllä 2012 kehittämään Kumpulan kampuskirjaston e-kirjastopalveluja. Kumpulan kirjaston tilauudistus, 2013-2014, toi tehtäviin myös fyysisten oppimisympäristöjen kehittämisen.
Digitaalinen tulee kirjastotilaan
Kirjastotiloja uudistettaessa yksi keskeinen kysymys on digitaalisten palvelujen ja fyysisen oppimisympäristön naittaminen yhteen; se miten digitaalinen näkyy ja on käytettävissä fyysisessä työympäristössä.
Yksikertaisimmillaan opiskelijoiden digitaalisen työskentelyympäristön tarpeet ovat riittävän nopea langaton verkko, ja riittävän tiheästi asennetut sähköpistokkeet, – ainakin niin kauan kuin hyppysähköä ei tarjolla ole. Kirjastossa halutaan kuitenkin tuoda digitaalisia palveluja opiskelijoiden työskentely-ympäristöön niin, että ne auttavat opiskelijoita hallitsemaan opiskeluaan.
Opiskelijat kaipaavat enemmän tilaa ryhmätöille ja rennolle oleskelulle, unohtamatta sitä, että tärkeitä ovat edelleen tietokoneet, hiljaiset tilat, tilavat työpöydät ja hyvät työtuolit. Mitään vallankumousta ei siis välttämättä kaivata siihen, mitä kirjasto jo tarjoaa.
Toki olisi hienoa kehittää jotain uutta ja ennen näkemätöntä, mutta usein digitaalista oppimisympäristöä voidaan palvella pienilläkin keinoilla: Aineistojen digitaaliseen markkinointiin satsaamalla. Esimerkkeinä Kati mainitsee QR-koodit kirjastotiloissa ja Kumpulan tarjoamat tabletit, joihin on koostettu suoria linkkejä tarjolla oleviin elektronisiin aineistoihin eri tutkimusaloilta. Sisällöt ratkaisevat!
Minervaan uusi oppimisympäristö syksyllä
Katin viimeisin oppimisympäristöprojekti on osallistuminen Minervan oppimisympäristön suunnitteluun. Suuntaviivat ovat samantyyppiset kuin Kumpulassa: Työasemiin ja latausmahdollisuuksiin kiinnitetään uudessa tilassa huomiota. Lisäksi oppimisympäristöön on tulossa muunneltavia ryhmätyöiloja, joihin saa tarvittaessa siirrettäviä digitaalisia näyttöjä. Tiloja voidaan muunnella eri tarpeisiin ääntä eristävillä verhokehillä.
Minerva-projekti on haastava, koska tila on suhteellisen pieni, ja erilaisilla työskentelijätyypeillä on hyvin erilaisia tarpeita ja odotuksia esimeriksi tilan äänimaiseman suhteen. Minervassa opiskelijoiden toiveita on huomioitu niin opiskelijafoorumeiden kuin palautelaatikon avulla. Suunnittelutiimissä on ollut myös pari opiskelija-aktiivia. Katin mukaan on mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin syksyllä avautuva tila käytännössä näihin toiveisiin vastaa.
Asiakkaiden tyytyväisyys ja palaute toimivista palveluista onkin olennainen motivaatiotekijä monille kirjastolaisille, myös Katille. Oppimiympäristöjä kehittäessä kiehtoo myös työn konkreettisuus ja vaihtelevuus.Vaikka kirjastotyö onkin digitalisoituvassa yliopistossa ja asiakkaiden arjessa jatkuvassa muutoksessa, kirjastot ovat Katin mielestä edelleen olennaisia työskentely-ympäristöjä, ja siksi niiden eteen tuntuu hienolta tehtä työtä. Eivät asiakkaat syyttä aamuisin yliopistokirjastojen ovelle jonoa muodosta.
Viimeisetkin yliopiston kirjaston toimipaikoista siirtyvät kesäaukioloaikoihin maanantaista 15.6. alkaen:
– Kaisa-talo on avoinna arkisin 9-18, lauantaisin suljettu.
– Hammaslääketieteen kirjasto sulkeutuu kesän ajaksi kokonaan.
Normaaleihin aukioloaikoihin palataan kaikissa kirjaston toimipaikoissa maanantaina 24.8.
Huomaathan, että kirjastot ovat kiinni juhannusaattona pe 19.6., torstaina noudatamme normaaleja kesäaukioloaikoja.
Helsingin yliopisto jatkaa yhteisyötä Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön kanssa. Rehtori Jukka Kola ja suurlähettiläs Bruce Oreck allekirjoittivat kesäkuun 8. päivänä Amerikka-kirjaston yhteistyösopimuksen tulevaksi viisivuotiskaudeksi.
Kaikille avoin Amerikka-kirjasto (American Resource Center) on ainutlaatuinen maailmassa. Se avautui Helsingissä vuonna 1946 osana Yhdysvaltain Tiedotusvirastoa ja on kuulunut yliopiston kirjastoon vuodesta 1995 lähtien. Vuosina 1998–2012 Amerikka-kirjasto sijaitsi Suomen Kansalliskirjaston tiloissa, josta se siirtyi vuonna 2012 nykyiseen paikkaansa uuteen Kaisa-kirjastoon. Ensi vuonna Amerikka-kirjasto viettää 70. juhlavuottaan.
Amerikka-kirjaston kokoelmien ja henkilökunnan rahoitus tulee Yhdysvaltain ulkoministeriöltä ja kirjastossa työskentelee kolme suomalaista informaatikkoa. Kirjasto välittää tietoa Yhdysvaltain politiikasta, historiasta, kulttuurista, kansainvälisistä suhteista ja taloudesta. Kokoelmaan kuuluu runsaat 10 000 kirjaa, kymmeniä aikakaus- ja sanomalehtiä sekä erityisesti opetuskäyttöön soveltuvia dvd- ja online-materiaaleja.
Amerikka-kirjasto on kaikelle yleisölle avoin kirjasto. Siellä järjestetään myös amerikkalaisaiheisia seminaareja, luentoja ja koulutustilaisuuksia.
Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola ja Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck allekirjoittivat yhteistyösopimuksen seuraavaksi viisivuotiskaudeksi (Kuva: Linda Tammisto)
Digitalia Hispánica on yli 13 000 espanjankielistä elektronista dokumenttia sisältävä tietokanta. Palvelu tarjoaa e-kirjoja ja e-lehtiä lukuisilta tieteenaloilta mm. kielitiede, historia, taide, kirjallisuus, filosofia, psykologia, oikeustiede, lääketiede, luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet.
E-kirjoja voi lukea sekä pdf:nä että lainata luomalla palveluun oman tilinsä.
MOT-sanakirjaston tietävät kaikki tai ainakin melkein kaikki. Tavallisimmat perussanakirjat, esim. englanti-suomi-englanti-sanakirja, sieltä varmasti löydetään. MUTTA, oletko huomannut, että MOT-valikoimassa on myös erikoissanastoja, joiden avulla voit selvittää sellaisten erikoistermien merkityksiä, joita et perussanakirjoista välttämättä löydä?
E-kokoelmiimme kuuluu muitakin yleissanakirjoja kuin MOTista löytyvät. Verkkosanakirjojemme löytyvyyden parantamiseksi on nyt koottu hakemisto, eräänlainen e-sanakirjaopas, jota kehitetään saatujen palautteiden perusteella.
Tutustu ja anna palautetta oppaan siivulla oleva palaute-näpykän kautta tai sähköpostitse: e-library@helsinki.fi
University of Helsinki
