Palgrave Connect -kirjapalvelun koekäyttö tarjoaa tutustuttavaksi yli 3000 uutta e-kirjaa lähinnä keskustakampuksen aloilta. Käytössämme ovat seuraavat kokoelmat:
History Collection 2013-2015
Language & Linguistics Collection 2013-2015
Literature Collection 2013-2015
Theatre & Performance Collection 2013-2015
Political & International Studies Collection 2013
Political Science Collection 2014-2015
International Relations & Development Collection 2014-2015
Religion & Philosophy Collection 2013-2015
Social Sciences Collection 2013-2015
Media & Culture Collection 2013-2015
Education Collection 2013-2015
Huom. Palvelun aiheluokittelu ei noudata yllä esitettyä kokoelmarakennetta.
Palaute kommenttina tai sähköpostitse: e-library[at]helsinki.fi
Kumpulan kampuskirjastossa seurataan painettujen lehtien käyttöä maaliskuun ajan. Lehtien käyttökerroista nimekkeittäin saadut tilastot tukevat osaltaan kirjaston lehtihankintojen suunnittelua.
Kampuskirjastossa on lehtiseurannan ajan lehtien palauttamista varten merkityt kärryt lehtihyllyjen lähellä ja pöydät kopiokoneiden vieressä. Kun palautat käyttämäsi lehdet kärryyn sen sijaan, että viet ne takaisin hyllyyn, autat meitä saamaan lisätietoa lehtien käytöstä.
Kirjaston asiakkaiden käyttöön tarjoamat uudet lehdet ovat suureksi osaksi Helsingin yliopiston verkossa käytettäviä e-lehtiä. E-lehdet ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä yliopiston kirjaston toimipaikossa. Elektronisista lehdistä ja muista e-aineistoista voit tehdä hankintaehdotuksen täällä.
Book History Online (BHO), joka oli vuoden alussa koekäytössä, on nyt hankittu. BHO on kansainvälinen kirja- ja kirjastohistorian alan bibliografia. Se kattaa kaiken historiallisesta näkökulmasta kirjoitetun alan tieteellisten kirjallisuuden; painettua kirjaa, kirjataidetta, taittoa, tekniikkaa ja koneita, talous-, sosiaali- ja kulttuuri ympäristöä, tuotantoa, jakelua, säilytystä ja kuvailua käsitteleävät monografiat, artikkelit ja katsaukset.
BHO:ta julkaisevat St Andrews ja Society for the History of Authorship, Reading and Publishing (SHARP).
Etäkäyttö on mahdollista HY:n käyttäjätunnuksin. [Ks. Etäkäyttö]
Muut kuin Helsingin yliopistolaiset voivat käyttää aineistoja Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston eri toimipisteiden asiakastyöasemilta kirjastosta saatavilla verkkotunnuksilla.
Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisemat artikkelit BioMed Central -palvelussa siirtyvät nyt automaattisesti Helda-julkaisuarkistoon. Siirto perustuu tietojärjestelmien taustalla toimivaan Sword-protokollaan.
Nyt artikkelit, joissa on mukana Helsingin yliopiston piirissä toimiva tutkija, siirtyvät metatietoineen ja kokoteksteineen Helsingin yliopiston julkaisuarkistoon. BioMed Central -artikkelit tallentuvat omaan kokoelmaansa Heldassa.
Näin hyvää palvelua avoimen rinnakkaistallennuksen tueksi toivoisi muiltakin kustantajilta.
Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa kokoelmiimme on hankittu kymmeniä tuhansia uusia e-kirjoja. Niitä voit selailla aiheittain esimerkiksi BookNavigatorin kautta, jossa tietyn alakategorian esiin ottaessasi saat ensimmäiseksi eteesi listan uusimmista teoksista (Latest).
Suuremmista hankitusta kirjapaketeista ja -eristä sekä hakuteoksista on tehty e-kirjauutiset, joiden kautta pääset myös selaamaan e-kirjauutuuksia. Tämä tiedoksi erityisesti niille käyttäjille, jotka eivät löydä omaa alaansa BookNavigatorista, jonka aihekategoriavalikoima ei kata vielä ihan kaikkia aloja.
P.S. Painetuista uutuuskirjoista voi saada tietoa HELKAn Uutuusluettelo-välilehden kautta (joka ei siis kata e-kirjoja).
Biomedicine goes Art –taidenäyttely avautuu maanantaina 2.2.2015 Kaisa-talon näyttelytilassa pääkirjaston pääoven tuntumassa. Näyttely esittelee lääketieteellistä tutkimusta tavanomaisesta poikkeavalla tavalla ja pyrkii lisäämään kansalaisten ja tutkijayhteisön välistä vuoropuhelua.
Esillä on lähes 30 visuaalisesti näyttävää taideteosta, mm. mikroskoopin välityksellä otettuja kuvia solujen ja kudosten yksityiskohdista. Mukaan mahtuu myös valokuvataidetta sekä tieteellisiä piirustuksia ja maalauksia.
Helsingin yliopiston kirjasto esittelee yliopiston 375-juhlavuoden kunniaksi joka kuukausi yhden kirjastoammattilaisen henkilökuvassa. Mukana on sekä asiakkaille kirjaston arjessa tuttuja kasvoja että tärkeitä taustavaikuttajia, joita ilman kirjaston palvelut eivät olisi asiakkaiden saatavilla.
Ensimmäisenä esittelyvuorossa on ainakin kaikille Ruskeasuolla hammaslääketieteen laitoksella toimiville tuttu kirjastosihteeri Anni Träff. Anni on tuottanut Hammaslääketieteen kirjaston palveluja jo yli vuosikymmenen, siitä saakka, kun tuli “Hampaalle” tekemään opintoihinsa liittyvää harjoittelua erikoiskirjastossa vuonna 2003.
Kirjastosihteeri Anni Träff taustallaan professori Eero Sakari Tammisalo, odontologian tohtori, proteesiopin opettaja v. 1922- ja hammaslääketieteen laitoksen esimies 1925-1942
Pienessä kirjastossa kirjastosihteerin toimenkuvaa ei voi ainakaan yksipuolisuudesta syyttää. Neuvonnan ja tiedonhaun opastuksen ja opetuksen lisäksi Anni on hoitanut hammaslääketieteen alan kokoelmia; laatinut aineistobudjetin laitoksille, huolehtinut lehtitilauksista ja kirjastoon saapuneista lehdistä. Käytännössä nykyisessä digitaalisten lehtien maailmassa Annin hommana on ollut huolehtia siitä, että hankitut lehdet aktivoidaan asiakkaiden käyttöön – vasta aktivoinnin jälkeen lehdet näkyvät lehtiportaaleissa ja artikkelit ovat sieltä ladattavissa.
Kokoelmatyön olennainen osa myös kirja- ja lehtikokoelmien elinkaaren hallinta. Vanhentunutta aineistoa poistetaan säännöllisesti uuden, tarpeellisemman tieltä. Parhaillaan ajankohtaista on hammaslääketieteen kokoelman karsiminen tulevaa muuttoa silmällä pitäen. Hammaslääketieteen kokoelma ja kirjastopalvelut siirtyvät vuonna 2016 Ruskeasuolta Meilahden kampuskirjasto Terkkoon.
Annin tavoitteena on lisätä hammaslääketieteen alan uutuuksien ja muiden aineistojen näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. Erityisen tärkeää tämä on tulevaisuudessa, kun tieteenalan kirjastopalvelut eivät enää ole ainelaitoksen välittömässä yhteydessä, eikä asiakkaisiin törmää käytävillä päivittäin. Annin mukaan keskeinen tulevaisuuden haaste onkin kuinka luontevaa yhteyttä ylläpidetään laitoksen väen kanssa, joka on tottunut kirjastoon lähipalveluna.
Olennaista kirjastoammattilaiselle on Annin mielestä tuntea tutkimuksen teon ja opetuksen suunnittelun työprosessi tutkijan työpöydän näkökulmasta.
“On todella opettavaista seurata miten tutkija todella tekee tarvitsemiaan tiedonhakuja ja minkälaisia eri reittejä yliopistolaiset käyttävät eri aineistoihin mennessään.”
Luonteva yhteys kirjaston palveluun pohjaakin juuri siihen, että kirjastossa tunnetaan tutkijan työn eri vaiheet ja työpäivän kulku.
Nousevana trendinä juuri hammaslääketieteen alalla Anni tunnistaa jatko-opiskelijat, jotka tekevät vuosien työelämäjakson jälkeen paluun yliopistolle. Opastuksen räätälöinti tälle uudelle ryhmälle on ollut innostavaa. Juuri ihanat asiakkaat inspiroivatkin Annia eniten päivittäisessä työssä. Pienellä laitoksella koetun yhteisöllisyyden vastapainona uudistuva kirjasto-organisaatio on tarjonnut mahdollisuuden päästä mukaan moniin kiinnostaviin uusiin projekteihin ja suunnittelutehtäviin. Kirjastojen yhdistyminen on tuonut Annille paljon uusia kontakteja ja uusia, mukavia työkavereita.
University of Helsinki
