Helsingin yliopiston käyttöön on hankittu pysyvästi Brillin kustantamat heprean kielen ensyklopedia, muinaiskreikan sanakirja ja kiina-englanti-sanakirja.
The Encyclopedia of Hebrew Language and Linguistics Online käsittelee kattavasti heprean kielen historiaa ja tutkimusta varhaisimmista ajoista nykypäivään. Tietokanta sisältää monipuolisia hakumahdollisuuksia, ja se on hyödyllinen hakuteos mm. heprean kielen opiskelijoille ja tutkijoille, raamatuntutkimukseen sekä hepreankielisen ja juutalaisen kirjallisuuden tutkimukseen. Yli 850 hakusana-artikkelin kirjoittamiseen on osallistunut noin 400 tutkijaa.
The Brill Dictionary of Ancient Greek on muinaiskreikan sanakirja, joka sisältää 140 000 hakusanaa antiikin kirjallisuudesta, papyruksista, piirtokirjoituksista ja muista lähteistä. Kyseessä on englanninkielinen käännös Franco Montanarin italiankielisestä teoksesta Vocabolario della Lingua Greca (3. painos), jota pidetään johtavana muinaiskreikan sanakirjana. Tietokanta soveltuu hyvin niin aloittelevien opiskelijoiden kuin edistyneiden tutkijoidenkin työvälineeksi.
Chinese-English Dictionary Online – Paul W. Krollin johtaman tutkijatiimin kokoama kiina-englanti-sanakirja – on apuväline noin 500 eKr. – 1000 jKr. kirjoitettujen kiinankielisten tekstien lukemiseen ja kääntämiseen. Sanakirja käsittää yli 8 000 kirjainmerkkiä, jotka on aakkostettu Pinyin-latinisaatiojärjestelmän mukaisesti.
Helsingin yliopiston kirjasto ja Alma Talent Oy haluavat muistuttaa kirjaston asiakkaita siitä, että Verkkokirjahylly ja Fokus ovat Alma Talent Oy:n julkaisemia palveluja, joihin kirjasto on hankkinut käyttöoikeuden yliopiston kirjastoa käyttäville Helsingin yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille. Alma Talent on huolissaan tiedosta, että Helsingin yliopiston opiskelijat ovat valmistaneet kopioita palveluissa julkaistuista opintovaatimuksiin kuuluvista teoksista ja jakaneet niitä sähköpostitse edelleen muille opiskelijoille PDF-muodossa.
Kopioiden valmistaminen teoksista henkilökohtaista käyttöä varten on tekijänoikeuslainsäädännön ja myös e-kirjapalveluiden käyttöehtojen perusteella hyväksyttyä. Alma Talent ja Helsingin yliopiston kirjasto haluavat kuitenkin muistuttaa, että palvelujen sisällön tai sen osien julkaiseminen tai jakelu ilman oikeuksienomistajalta etukäteen hankittua lupaa on vähäisiä tekstilainauksia lukuun ottamatta vastoin tekijänoikeuslainsäädäntöä ja siten kiellettyä.
Lainsäädännöllä ja sopimuksilla turvataan niin kustantajan kuin etenkin kirjailijoiden oikeuksia. Alma Talent ja Helsingin yliopiston kirjasto kehottavat opiskelijoita ottamaan huomioon sekä lainsäädännön että käyttöoikeussopimuksen vaatimukset, ja lopettamaan henkilökohtaiseen käyttöön tehtyjen tekstikopioiden jakelun edelleen ja olemaan tekemättä kopioita teoksista jakelua varten.
Yliopisto-opiskelijat ovat Verkkokirjahylly– ja Fokus-palveluiden tärkeä käyttäjäryhmä, jota Alma Talent haluaa palvella mahdollisimman hyvin tilanteessa, jossa painetut tenttikirjat ovat usein vaikeasti saatavilla tai tentteihin vaadittavat materiaalit ovat saatavilla vain digitaalisessa muodossa. Alma Talent pyrkiikin kehittämään palvelujaan yhteistyössä yliopiston kanssa niin, että aineistot ovat kaikkien niitä tarvitsevien opiskelijoiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta.
Alma Talent ottaa mielellään palautetta ja kehitysehdotuksia vastaan osoitteessa verkkopalvelut@almamedia.fi. Helsingin yliopiston kirjastolle elektroniseen kurssimateriaaliin ja e-kirjoihin liittyviä kysymyksiä voi lähettää osoitteella e-library@helsinki.fi. E-kirjoista ja kurssiaineistoista voit kysyä kirjastolta kätevästi myös kirjaston verkkosivujen chatissä.
Yhteistyöterveisin Alma Talent ja Helsingin yliopiston kirjasto
Alma Talent päivittää palvelujaan ja tämä aiheuttaa käyttökatkoja palvelussa tulevana viikonloppuna. Varma ajankohta käyttökatkolle on sunnuntai 26.11. klo. 10.00, tällöin uusi palvelu otetaan tuotantokäyttöön.
Kirjasto ja Alma Talent pahoittelevat katkoista aiheutuvaa haittaa.
Käyttökatkoja on odotettavissa Fokus-palveluun, Verkkokirja-palveluun ja Suomen Laki-hakupalveluun.
Kumpulan kampuksen Geologian valopihalla pidettiin 20.11. harvinaislaatuinen tilaisuus. Helsingin yliopiston kirjasto jakoi ensimmäistä kertaa palkinnon avoimen tieteen edistämisestä, ja sen sai geotieteen ja maantieteen laitoksen apulaisprofessori Tuuli Toivonen.
Kuva: Jussi Männistö
Palkintopuheessaan Helsingin yliopiston kirjaston palvelujohtaja Pälvi Kaiponen toivotti monikymmenpäisen tutkijoista, opiskelijoista ja kirjastolaisista koostuvan juhlaväen kuplivan juoman äärelle ja korosti Helsingin yliopiston edelläkävijä-asemaa avoimen tutkimusdatan tuottajana ja käyttäjänä. Helsingin yliopistossa tehdään Suomen avoiminta tiedettä, avoimuus on yliopistossa tehtävän tutkimuksen perusta.
Helsingin yliopiston kirjaston avoimen tieteen palkinnon saanutta Tuuli Toivosta Kaiponen ylisti sinnikkäänä avoimen tieteen ja avoimen tutkimusdatan pioneerina sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Toivonen on osallistunut aineistojen ja tieteen avoimuutta edistäviin hankkeisiin jo yli kymmenen vuotta.
Open access -viikolla Avoimen tieteen iltapäivässä 23.10.2017 julkistettu palkinnonsaaja sai kannatusta sekä bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta että matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.
Avoin tiede vaatii yhteistyötä …
Jalon juoman, suuren kukkakimpun ja kunniakirjan iloisena pokannut Tuuli Toivonen sanoi kiitospuheessaan olevansa hyvin kiitollinen tunnustuksesta. Toisaalta hän korosti avoimen tieteen olevan kollektiivista työtä: ”Ehkä kymmenen vuoden kuluessa voimme jo hurrata toisillemme tieteen avoimuuden kunniaksi ja kehua toistemme saavutuksia sillä saralla!” Toivosen mukaan tutkimusdatan avoimuus on nimittäin eri yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden yhteisponnistus. Kun ryhdyttiin vaatimaan tiettyjen tutkimusaineistojen avaamista hallinnollisiin tarpeisiin, joukko tutkijoita havahtui siihen, että tutkimusdata voidaan avata myös muille tutkijoille ja lopulta kaikille, jolloin kuka tahansa voi toimia tutkimuksen yhteistyökumppanina. Koska aineistot on kerätty julkisen rahoituksen tuella, sen on oltava avointa myös aktiivisille kansalaisille ja sen on tuettava parempaa analyysiä ja päätöksentekoa yhteiskunnassa.
Samaan aikaan tämän havainnon kanssa Toivosen tutkimusryhmä huomasi, että heidän työskentelytapansa ei välttämättä ole niin avointa kuin voisi olla. Tämä johtui siitä, että tutkimusaineisto on laaja ja metodit ovat usein monimutkaisempia kuin mitä tutkimusartikkelissa voidaan esittää. Siksi tutkimusartikkelien lisäksi on julkaistava erikseen myös tutkimuksessa käytetty data ja tutkimusmenetelmät, jotta kuka tahansa voi saada täydellisen kuvan analyysistä.
Avointa tiedettä on edistetty Toivosen mukaan paljon viime vuosina sekä hallinnon että instituutioiden tasolla, mutta aktiivisimpia ovat olleet yksittäiset tutkijat ja varsinkin tutkimusryhmät, jotka ovat pyrkineet avoimempiin tutkijayhteisöihin. Siten avoin tiede on nähtävä kollektiivisena pyrkimyksenä ja Toivonen nostikin lasin tutkimusryhmänsä jäsenille. Hän antoi myös tunnustusta Helsingin yliopiston ja kirjaston tarjoamille datapalveluille tutkimuksen tukena.
Mutta mestareistakaan ei ole haittaa!
Mutta juhlat eivät loppuneet tähän. Toivonen on ollut mukana monessa eri avoimen tieteen yhteisössä ja tunnustuksia on lyhyessä ajassa sadellut useita. Yksi näistä yhteisöistä on Open Knowledge Finland, jonka opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke palkitsi päätöstapahtumassaan, Avoimen tieteen foorumissa 16.11. ”Mielestäni on erittäin tärkeää, että palkinto tuli ryhmälle, sillä avoimen tieteen edistäminen ei ole yksilöllinen hanke”, Toivonen summaa.
Toinen äskettäinen tunnustus tuli Eurooppalaiselta avoimen datan organisaatiolta SPARCilta, joka myönsi kunnianimen Open Data Champion kolmelle Helsingin yliopiston tutkijalle, Tuuli Toivoselle, Mikko Toloselle (digiaineistojen professori ja filosofian historian tutkija) ja Ari Asmille (ilmäkehätieteen tutkija ja tutkimuskoordinaattori). Nämä kolme tutkijaa ovat esimerkillisesti edistäneet avoimen tutkimusdatan käyttöä ja SPARCin tavoitteita eli avoimuuden periaatteiden vakiinnuttamista osaksi tutkimuskäytäntöjä. Kunnianosoituksen tarkoituksena on myös rohkaista muita tutkijoita ja tutkimuksen hallintoa avoimen tieteen edistämiseksi.
Tuuli Toivonen sitoutuikin selvästi SPARCin tavoitteisiin kiitospuheensa lopussa: ”Vaikka olenkin hirveän tyytyväinen, ylpeä ja nöyrä saamistani tunnustuksista, olen sitä mieltä, että tällaisiä palkintoja ei pitäisi olla olemassa. Meidän pitää tehdä työmme siten, että kaikki tutkimuksessa on oletusarvoisesti avointa. Lisäksi avoimen tieteen käytäntöjen noudattaminen on otettava huomioon tutkijoiden meritoitumisessa ja se vaatii vielä paljon työtä”, Toivonen kertoi.
Hankehaavi www.hankehaavi.fi on tutkimushankekuvausten verkkohakemisto. Kartoitamme nyt miten tunnettu Hankehaavi-palvelu on lyhyellä kyselyllä: Hankehaavi-kyselyyn Kysely on avoinna torstaihin 30.11.2017 saakka.
Hankehaavi sisältää tiedot keskeisimpien suomalaisten luonnonvaroja tutkivien organisaatioiden päättyneistä ja meneillään olevista tutkimushankkeista. Hankehaavissa ovat mukana neljä Helsingin yliopiston tiedekuntaa: maatalous-metsätieteellinen, eläinlääketieteellinen, bio- ja ympäristötieteellinen sekä farmasian tiedekunta.
Kolme päivää, 37 luentoesitystä, 16 posteriesitystä ja 141 osallistujaa 16 maasta. Vuosittainen Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy (NWB) toi Tieteiden talolle Helsinkiin bibliometriikan tuoreimmat tuulet Pohjoismaista ja eri puolilta Eurooppaa.
Pohjoismaiseen bibliometriikkatapahtumaan Tieteiden talolla osallistui yli 140 vierasta. Kuva: Jussi S. Männistö (JSM)
Kolmen päivän aikana 8.–10.11. kuultujen esitysten skaala oli erittäin laaja: bibliometriikkaa lähestyttiin niin matemaattisten kaavojen kuin tutkimuspolitiikan ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta (ks. NWB-ohjelma). Avoimen tieteen näkökulma oli läsnä useissa esityksissä, ja OA-artikkeleita suosiva sitaatiokäyrä vilahteli taajaan. Kaikki tapahtuman esitysmateriaalit on julkaistu Figsharessa.
Kim Holmbergin mukaan altmetriikka antaa hyvin tietoa tutkijoiden aktiivisuudesta mutta ei suoraan tutkimuksen laadusta. (JSM)
Varsinaisia workshop-sessioita edelsi keskiviikkona pre-workshop-tapahtuma, joka houkutteli täyden salin Tieteiden talon ylimpään kerrokseen. Pre-workshopin pääpuheenvuorossa Turun yliopiston RUSE-tutkimusyksikön erikoistutkija Kim Holmberg käsitteli tutkijoiden online-näkyvyyden mittaamiseen liittyviä kysymyksiä, muun muassa altmetriikkaa.
Myös Twitterissä viestiteltiin tapahtuman aikana vilkkaasti, ja torstaina #NWB2017 nousi tviitatuimpien Suomi-hashtagien joukkoon yhdessä mm. #Catalonian ja #peräkonttigaten kanssa.
Piro käsitteli puheessaan sekä itse mittaamiseen liittyviä kysymyksiä että Pohjoismaiden välisiä eroja raportissa. Raportin toimittanut Piro painotti, että korkeakoulurankingin sijasta vertailun on tarkoitus antaa tutkimusorganisaatioille informaatiota tutkimustoiminnan kehittämiseen. Todellinen käyttö on kuitenkin yliopistokohtaista.
Fredrik Niclas Piron mukaan Suomi kulkee muutamilla tieteenaloilla aivan omia polkujaan muihin Pohjoismaihin nähden. (JSM)
“Moni yliopisto kertoo, miten he ovat lukeneet raportin ja hyödyntäneet sitä jollain tavalla. Eräs yliopisto esimerkiksi käytti sitä neuvotteluissa ministeriön kanssa. Raportin käyttötarkoitukset ovat moninaisia, mutta vertailukehittäminen (benchmarking) on se tärkein. Raportti ei ole tarkoitettu rankkausta varten, mutta se tarjoaa tietoa vertailuun”, NIFU-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Piro huomauttaa.
Vertailusta käy ilmi, että julkaisumäärät Pohjoismaissa ovat voimakkaassa kasvussa, mutta osuus maailman tuotannosta laskussa. Pohjoismaisittain vahvoja aloja kansainvälisessä vertailussa ovat yhteiskuntatieteet, taloustiede ja terveystieteet. Suomessa tiettyjen lääketieteen osa-alueiden julkaisumäärät ovat muista Pohjoismaista poiketen laskusuunnassa.
“Pohjoismainen tutkimus kasvaa yhteiskuntatieteissä ja terveyteen liittyvillä aloilla. Luonnontieteissä suunta on alaspäin. Suomi on tässä poikkeus. Suomessa julkaisumäärät kasvavat muita Pohjoismaita enemmän materiaalitieteessä, geotieteissä sekä matematiikassa ja tilastotieteessä. Vastaavasti biolääketieteessä ja kliinisessä lääketieteessä julkaisumäärien kehitys on ollut Suomessa negatiivinen vuosina 1999–2014, mikä on hyvin erikoista”, Piro toteaa.
Tutkimuskulttuuri tieteen uskottavuutta nakertamassa
Perjantain pääpuheenvuorossa Jesper Schneider Århusin yliopistosta käsitteli tieteen kriisiksi kutsuttua ilmiötä. Schneiderin mukaan aiheesta on helppo löytää vahvoja mielipiteitä, mutta näkemysten todentaminen on toinen juttu. Schneiderin huomio kohdistui selkeiden huijaustapausten sijasta kyseenalaisiin tutkimuskäytäntöihin (questionable research practices, QRP).
Jesper Schneiderin mukaan tietämys kyseenalaisista tutkimuskäytännöistä on puutteellista – lisää tutkimusta tarvitaan. (JSM)
“Huijaukset ovat harvinainen ilmiö. Kyseenalaiset tutkimuskäytännöt muodostavat harmaan alueen. Yleensä niitä ei huomata, koska ne eivät vaikuta niin vakavilta kuin selvät rikkomukset. Mutta vääristyneiden ennakkoasenteiden ja menettelytapojen yhteisvaikutus suhteessa tieteellisiin tuloksiin voi olla todella suuri. Harmaa alue ulottuu huolimattomasta tutkimuksesta virheisiin ja puolueellisiin painotuksiin, ja jossain vaiheessa tutkimuksesta tulee oikeusjuttu”, Schneider toteaa.
Schneiderin mukaan kyseenalaiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain, organisaatioittain ja maittain. Schneider itse käsitteli puheessaan tutkimuksen toistettavuuteen liittyvää problematiikkaa pehmeissä tieteissä eli yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.
Tieteen kriisin taustalla voi Schneiderin mukaan nähdä julkaisupaineisiin ja kovaan kilpailuun – “akateemisen kapitalismin kieroutuneisiin kannustimiin” – liittyviä syitä. Schneider kuitenkin korostaa, että ilmiö vaatii paljon lisää tutkimusta, koska nykytietämys on hyvin puutteellista. Schneiderin mukaan lisätutkimus myös kannattaa, sillä kyse on tieteen uskottavuudesta.
“Ystävällinen ilmapiiri teki vaikutuksen”
Hans Jessen Hansen. Kuva: Juuso Ala-Kyyny (JAK)
Kolme päivää bibliometriikkaa – mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tanskan koulutus- ja tutkimusministeriössä työskentelevä Hans Jessen Hansen nostaa parhaiksi hetkiksi edellä mainitut Piron ja Schneiderin puheenvuorot.
“Heillä oli hiukan enemmän aikaa esityksissään, ja siten he pääsivät vähän syvemmälle käsittelemissään teemoissa. Noiden esitysten lisäksi kirjoittelin pieniä havaintoja kaikista esityksistä”, Hansen mainitsee.
Julie Riisom Wisborg. (JAK)
Tanskalaisen Syddansk Universitetin kirjastossa työskentelevä Julie Riisom Wisborg korosti tapahtuman sosiaalista ulottuvuutta, kohtaamisten merkitystä.
“Ystävällinen ilmapiiri on tehnyt minuun vaikutuksen. Minulla oli oma posteriesitys torstaina, ja saamani kommentit olivat mahtavia. Tällaisissa tapahtumissa kohtaa paljon ihmisiä, joihin ei törmäisi internetissä. Täällä myös oppii asioita, joita ei ole tajunnut edes etsiä”, Riisom Wisborg sanoo.
Norjalaisen NIFU-tutkimuslaitoksen Gunnar Sivertsen johti puhetta kahdessa esityssessiossa ja oli itse mukana parissa esityksessä.
Gunnar Sivertsen. (JAK)
“On vaikeaa nostaa esiin yksittäistä parasta hetkeä, koska tapahtuma on yhdistelmä esityksiä ja keskusteluita. Toisin sanoen, arvostan täällä eniten verkostoitumista, uusia kontakteja ja uusia ajatuksia. Tämä on yksi parhaiten järjestetyistä NWB-tapahtumista, onnittelut järjestäjille”, Sivertsen toteaa.
Näin siitäkin huolimatta, että Wi-Fi-yhteydet eivät toimineet?
“Tämä oli jopa parempi ilman Wi-Fiä, koska nyt pystyimme keskittymään olennaiseen”, Sivertsen sanoo.
HULib osallistui järjestelyiden lisäksi myös ohjelmasisällön tuottamiseen: Eva Isaksson käsitteli torstain esityksessään tähtitieteen ja astrofysiikan julkaisukanavien arviointia, Susanna Nykyri kävi perjantaina läpi datametriikkaa Helsingin yliopiston näkökulmasta ja Terhi Sandgren esitteli perjantain posteriesityksessä selvitystään julkaisutietokantojen soveltuvuudesta farmasian julkaisukäytäntöjen tutkimiseen.
Ensi vuonna Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy järjestetään Boråsissa, Ruotsissa.
Suuri osa Helsingin yliopiston tutkijoista käytti aineistonhallinnan suunnitelman laatimista helpottavaa verkkotyökalua Suomen Akatemian syksyn 2016 rahoitushaussa. 137 tutkijaa sai viime keväänä hakemukseensa myönteisen päätöksen. Heistä n. 64 prosenttia oli kirjautunut Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämään datahallinnan suunnittelua tukevaan palveluun.
DMPTuuli ohjaa suunnitelmallisuuteen
Tutkimusrahoituksen hakeminen on osa tutkijoiden arkipäivää. Suomen Akatemia on edellyttänyt vuodesta 2016 rahoitushakemuksen liitteeksi aineistonhallintasuunnitelmaa. Helsingin yliopiston kirjaston aloitteesta syntyneessä kansallisessa yhteistyössä on rakennettu aineistonhallintasuunnitelma (Data Management Plan) laatimista helpottava työkalu (tool) DMPTuuli.
DMPTuulin ideana on, että lomakepohja ja sen tarjoamat ohjeistukset auttavat kirjoittajaa entistä paremmin ottamaan huomioon ja dokumentoimaan tutkimusprojektin eri vaiheisiin liittyvän aineistonhallinnan. Tällöin sekä kertyvän datan tekijänoikeudelliset että tietoturvaan ja jatkokäyttöön liittyvät seikat tulevat huomioiduiksi.
Työpajoissa saa opastusta aineistonhallintaan
Tietoasiantuntija Mikko Ojanen ohjaamassa kevään 2017 DMPworkshopia. Kuva: Jussi Männistö
Helsingin yliopiston datatuen järjestämissä aineistonhallinnan työpajoissa opastetaan tutkijoita työkalun käyttöön ja kerrotaan olemassa olevista palveluista, sekä aineistonhallinnan suunnittelun hyödyistä. Työpajat ovat olleet suosittuja, useampia satoja tutkijoita on jo osallistunut niihin. Yliopiston datatuki, jossa kirjasto on mukana sekä koordinaattorina että asiantuntijana, vastaa tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviin kysymyksiin sekä rahoitushakujen aikana että niiden ulkopuolella.
University of Helsinki
