Koekäyttö: ASTM COMPASS 24.12. asti

koekaytto_eaineisto

ASTM COMPASS on laaja standardiportaali.

Mm. ISO-standardit sisältyvät ASTM COMPASS:iin. Palvelu sisältää lukuisten eri alojen standardeja kuten vesi- ja ympäristöteknologiaa, lääketiedettä, eri energialähteiden sekä lukuisten kemikaalien ja materiaalien standardeja.

Palvelu sisältää myös lehtiä sekä ASTM:n omia julkaisuja, kuten Proceedings of ASTM International, ASTM Bulletin ja ASTM jäsenlehden Materials Research & Standards vuosilta 1961-1972.

Palaute: e -library@helsinki.fi

astm-compass-logo

 

Koekäyttö: APA Style CENTRAL 23.12. asti

koekaytto_eaineisto

Tieteellisen kirjoittamisen opas APA Style CENTRAL sisältää elektronisessa muodossa Manual of American Psychological Association teoksen. Opas toimii oppimis- ja opetusvälineenä tieteellisen kirjoittamisen prosessiin: oppimisen, opettamisen, tutkimisen, kirjoittamisen ja julkaisemisen oppaana psykologiassa ja monilla muilla tieteenaloilla.

Käyttöohjeita löytyy sivulta
http://www.apa.org/support/apa-style-central.aspx

Suositellaan käytettäväksi seuraavilla selaimilla: FireFox, Chrome ja Safari.

Palaute: e -library@helsinki.fi

apastyle_header_tcm11-193894

 

Tutkija, onko sinulla jo ORCID-tunniste?

Oletko vaihtanut nimeäsi tai yliopistoa? Onko sinulla kaimoja?
Joudutko syöttämään samat tiedot moneen eri paikkaan?

orcid_128x128Kansainvälinen tutkijatunniste ORCID (Open Researcher and Contributor ID) voi hyödyttää sinua seuraavin tavoin:

1) Saat pysyvän ja yksilöivän digitaalisen numerotunnisteen, joka käy palvelusta toiseen. Voit linkittää muut tutkijatunnisteesi (esim. Scopus) ORCID:iin.

2) Vaikka vaihtaisit nimeäsi, vaikka jollain olisi samanlainen tai samantyyppinen nimi, omat julkaisusi, artikkeleista videopäiväkirjoihin, kirjoista blogeihin pysyvät ominasi eivätkä sekoitu toiseen tekijään.

3) Pidemmän päälle julkaisutietojesi hallinta helpottuu huomattavasti. Tiedon siirto eri tietokantojen välillä nopeutuu. Voit antaa luotetulle organisaatiolle – kuten yliopistolle, kirjastolle tai kustantajalle – oikeuden nähdä ja täydentää tietojasi.

4) Omistat tietosi itse. ORCID on voittoa tavoittelematon Yhdysvaltoihin rekisteröity säätiö.

5) ORCID:in käyttö- ja hyödyntämismahdollisuudet kasvavat jatkuvasti: Helsingin yliopisto, HYKS ja useat muut suomalaiset instituutiot, ovat juuri solmineet yhteisen sopimuksen ORCID:in käyttöönotosta. Kansainvälisesti tunnisteen käyttäjiä on yli 2 miljoonaa.

6) Osa suurista tutkimusrahoittajista, kuten Ruotsin Vetenskaprådet ja Iso-Britannian WellcomeTrust, edellyttävät ORCID-tunnistetta.

Oman tutkijatunnisteesi luot osoitteessa orcid.org. Jos sinulla on jo ORCID, se kannattaa lisätä Tuhat-profiiliisi.

Lue lisää ORCID:in eduista (Impactstory blog). Tutkijatunniste.fi -sivustolta löydät lisää tietoa.

Digitaaliset infrastruktuurit tutkimuksen palveluksessa

Krakovassa järjestettiin 28.-30.9.2016 Digital Infrastructures for Research 2016 -kokous. Kokouksen tarkoituksena oli kehittää tutkimusdatan ja muun tutkimuksessa tuotetun aineiston säilytettävyyttä ja jaettavuutta erilaisten tutkimusyhteisöjen ja niiden käytössä olevien repositorioiden kesken. Tämä edellyttää erilaisten palveluntuottajien välistä yhteistyötä sekä niiden digitaalisten infrastruktuurien sovittamista yhteen. Tämä ei ole ainoastaan tekninen haaste, vaan siihen liittyy myös poliittisia ja taloudellisia ratkaisuja. Nopeasti muuttuvien ja kasvavien digitaalisten rakenteiden maailmassa on löydettävä toimivia ja kestäviä ratkaisuja siihen, miten tutkimusdataa voidaan paitsi julkaista myös löytää, saada käyttöön, niveltää yhteen ja käyttää uusissa yhteyksissä.

Continue reading “Digitaaliset infrastruktuurit tutkimuksen palveluksessa”

Vuodenvaihteen pitkät laina-ajat alkavat 23.11.

Lähestyvä vuodenvaihde pidentää painettujen kirjojen laina-aikaa. Lainojen eräpäiväksi tulee aikaisintaan 11.1.2017, kun lainaat tai uusit lainasi

  • 23.11. alkaen aineiston, jossa on 28 vuorokauden laina-aika
  • 7.12. alkaen aineiston, jossa on 14 vuorokauden laina-aika
  • 19.12. alkaen aineiston, jossa on 2 vuorokauden laina-aika.

Lisäksi itsenäisyyspäivän vuoksi eräpäiviä ei ole ajalla 5.-7.12., joten torstaina 1.12. lainatun lyhytlainan saa pitää viikon.

Vaihda Helka-korttisi oletuskoodi ja uusi lainasi uudessa Helkassa

Uusi Helka otetaan käyttöön 30.11.2016, ja sitä voi jo nyt kokeilla osoitteessa https://helka.finna.fi/

Helkan uudessa käyttöliittymässä oletuskoodi 1234 ei enää toimi. Jos et ole vielä vaihtanut Helka-korttisi PIN-koodia, tee se nyt osoitteessa https://helka.linneanet.fi/logon.htm

Lue lisää

Vuodenvaihteen aukioloajat kirjaston toimipaikoissa

Kirjaston poikkeavat aukioloajat alkavat maanantaina 19.12. ja normaaleihin aukioloaikoihin palataan maanantaina 16.1.2017.

Ajantasaiset aukioloajat näet kirjaston verkkosivulta.

 

 

Open Access ja Euroopan teologiset kirjastot

Teologia ei ole kuulunut edistyksellisimpiin aloihin avoimessa tieteellisessä tieteellisessä julkaisemisessa. Tyypillistä suurelle osalle osaa muistakin humanistisista aloista. Olikin tärkeää saada hyvä joukko Euroopan teologisten kirjastojen edustajia kootuksi aiheen äärelle BETH:n (Bibliothèques Européennes de Théologie) 45. vuosikokouksessa, joka järjestettiin Helsingissä 3.-7.9.2016.

Continue reading “Open Access ja Euroopan teologiset kirjastot”

Nelli-portaali poistuu käytöstä vuoden 2016 lopussa

Kansallinen tiedonhakuportaNelli-portaali 2004-2016ali Nelli ajetaan alas vuoden 2016 lopussa, kun palvelun ylläpito Kansalliskirjastossa lakkaa.

Nelli-portaalin korvaa Helsingin yliopistossa uusi Helka. Nellissä olevat lehdet ja muut tietoresurssit löytyvät jo nyt uudesta Helkasta.

31.12.2016 jälkeen Nellissä ei voi enää tehdä tiedonhakuja, palveluun ei voi enää kirjautua, eikä Oma Nelli -palveluun tallennettuja tietoja voi enää tarkastella.

Jos sinulla on tallennettuja tietoja Oma Nelli -palvelussa, voit siirtää ne talteen ennen 31.12.2016. Siirtääksesi tietoja pois Oma Nelli -palvelusta tutustu ohjeeseen Miten saan tietoni pois Nelli-portaalista?

Tervetuloa bibliometriikkaseminaariin 16.12.

Vuoden 2016 bibliometriikkaseminaari järjestetään Helsingissä 16.12.2016 Minerva-torilla, Siltavuorenpenger 5 A.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto ja Helsingin yliopiston kirjasto.

Seminaari on kaksikielinen: aamupäivällä osa puheenvuoroista on suomeksi, muut englanniksi. Osallistuminen on maksutonta, osallistujat vastaavat omista matka- ja ruokailukuluistaan.

minerva

Ilmoittaudu seminaariin allaolevasta linkistä torstaihin 8. joulukuuta 2016 mennessä. https://www.webropolsurveys.com/S/7905DF9404D2F1D6.par

 Alustava ohjelma (Huom! muuttunut aikataulu):
9.00–9.30 Aamukahvi
9.30–9.35 Seminaarin avaus Tua Hindersson-Söderholm, Hanken
9.35–10.00 Bibliometriikan vaiheita Suomessa Maria Forsman
10.00–10.45

Kansalliset ja paikalliset bibliometriikkapalvelut tulevaisuudessa:

OKM:n hallinnonalalle tarjoamat bibliometriikkapalvelut

Bibliometriikkatyökalujen hyödyntäminen yliopistossa

 

Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö

Eva Isaksson, Helsingin yliopiston kirjasto

10.45–11.45

Altmetrics – What We Know, What We Don’t Know, and What We Need to Know

Altmetric Tools in Finnish university libraries – case examples

Kim Holmberg, Turun yliopisto

Jukka Englund, Helsingin yliopiston kirjasto; N.N.

11.45–12.45 Lounas (omakustanteinen)
12.45–13.45 Bibliometrics and Current Research Information Systems Gunnar Sivertsen, Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU)
13.45–14.15 Iltapäiväkahvi
14.15–15.30 Paneelikeskustelu: Bibliometrics and Publication Forum as criteria for research evaluation Julkaisutoiminnan käyttö ja julkaisufoorumi tutkimuksen arvioinnin kriteereinä Lea Ryynänen-Karjalainen, Tieteellisten seurain valtuuskunta (pj.); Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto; Sari Kivistö, Tampereen yliopisto; Timo Korkeamäki, Hanken; Gunnar Sivertsen, NIFU; Otto Auranen, Suomen Akatemia

Myös osallistuminen etäyhteydellä on mahdollista. Etäyhteystiedot päivitetään ohjelmasivulle.

 

Kotimaista tietokirjallisuutta avoimena verkkoon

Helsingin yliopiston kirjaston ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran yhteistyöhanke Aleksandria-konsortio toteutuu. Osallistumalla hankkeeseen Helsingin yliopiston kirjasto on mukana luomassa tulevaisuutta, jossa kaikilla on mahdollisuus lukea korkeatasoista suomalaista tiedekirjallisuutta avoimesti verkossa.

Konsortiossa kokeillaan tiede- ja kurssikirjallisuudelle uudenlaista hankintatapaa. Mukana olevat kirjastot maksavat yksittäisen kirjan ostamisen sijaan julkaisumaksun. Julkaisumaksua vastaan SKS julkaisee kymmenen kirjaa avoimena verkossa.

Pilotissa julkaistavissa kirjoissa Helsingin yliopiston kurssikirjoista on mukana muun muassa M.A. Castrénin Luentoja suomalaisesta mytologiasta, joka on merkittävä teos suomalaisen uskontotieteen ja kielitieteen historiassa. Jaakko Olavi Antilan Kansankirkko ristipaineessa, puolestaan tarkastelee kirkolliskokouksen roolia ja suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.

sks_kirjat

Pilottivaiheessa SKS:n avoimessa kirjapaketissa ovat teokset:

  • Jukka Mikkonen ja Antti Salminen (toim.): Monimutkainen mimesis* 2017
  • Karkurit. Aleksis Kiven kriittinen editio* 2017
  • Markku Hokkanen ja Kalle Kananoja (toim.): Kiistellyt tiet terveyteen: Parantamisen monimuotoisuus globaalissa historiassa 2017
  • Kaarninen, Mervi (et al.): Kaupunki tapahtumien näyttämönä 2016
  • Haapala, Arto (et al.): Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi 2016
  • Soikkeli, Markku: Tuttua lemmentouhua 2016
  • Castrén, M. A.: Luentoja suomalaisesta mytologiasta 2016
  • Antila, Jaakko Olavi: Kansankirkko ristipaineessa 2014
  • Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa 2012
  • Tiitta, Allan: Sinisten maisemien mies. J.G. Granön tutkijantie 1882-1956 2010

Pilottihankkeessa kirjasto kerää arvokasta kokemusta kansainvälisten lisensointi- ja hankintamallien soveltamisesta kotimaiseen tiedemaailmaan. Lisäksi yhteistyö vie eteenpäin humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen avointa julkaisemista.

Lisätietoa Aleksandia-konsortiosta