Helsingin yliopiston kirjasto – Helsingfors universitets bibliotek – Helsinki University Library
Kaikista 1.1. 2016 jälkeen JoVE-palveluun lisätyistä videoista löytyy nyt englanninkieliset tekstitykset, tehden videoiden seuraamisesta entistä helpompaa!
Helsingin yliopistoon on hankittu video-osiot:
JoVE Biology Section
JoVE Immunology and Infection Section
JoVE Neurosciences Section
JoVE Medicine Section
Palveluun voit tutustua täällä.
Terveysportin etusivunäkymä uudistuu kesäkuun alussa. Uudistus on pyritty tekemään vanhaa kunnioittaen, jolloin sen käyttö on tuttua ja tiedot löytyvät edelleen nopeasti. Uuteen etusivuun pääset tutustumaan jo nyt osoitteessa www.terveysportti.fi/terveysportti/terveysportti.tp_ui.koti
Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja Kimmo Oksanen vieraili Meilahden kampuksella Lux Humana -tilaisuudessa 12. toukokuutta. Oksanen sairastui vakavasti vuonna 2008, kun virus- ja bakteeri-infektio iski ja tuhosi hänen kasvonsa. Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan, Kasvonsa menettänyt mies, jossa hän kertoo tarinansa kokonaisuudessaan. Meilahden vierailulla Oksanen puhui potilaana olemisesta ja kokemuksistaan Helsingin alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Continue reading “Kasvoton potilas – Kimmo Oksanen Lux Humanan vieraana”
DMPTuuli (Data Management Planning Tool) on datanhallinnan työkalu, joka auttaa tutkijoita aineistonhallintasuunnitelmien tekemisessä. Työkalu avataan pilottikäyttöön tänään 25.5.2016.
Aineistonhallintasuunnitelmassa kuvataan koko tutkimusaineiston elinkaari: Miten tutkimusaineisto hankitaan, miten se kuvaillaan ja säilytetään tutkimusprojektin aikana sekä miten ja millaisin ehdoin aineiston käyttö on mahdollista projektin päätyttyä.
Jo kuluvan vuoden aikana DMPTuulia voi käyttää apuna aineistonhallintasuunnitelman laatimisessa mm. Suomen Akatemian syksyn rahoitushaussa. Myös TEKES pilotoi työkalua kevään 2016 aikana. Muita työkalusta tässä vaiheessa löytyviä rahoittajia ovat EU (Horizon 2020), Welcome Trust ja National Institutes of Health (NIH).
Datanhallintatyökalu on räätälöity suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin sopivaksi Tuuli-projektissa, joka osa OKM:n Avoimen Tieteen ja Tutkimuksen-hanketta (ATT). Helsingin yliopiston kirjasto on toiminut TUULI-projektissa vastuullisena projektinvetäjänä.
Tuulia voi seurata Twitterissä
Mari Elisa Kuusniemi, projektipäällikkö
Helsingin yliopiston kirjasto
mari.elisa.kuusniemi[at]helsinki.fi
Minna Ahokas, projektikoordinaattori
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
minna.ahokas[at]csc.fi
Jari Friman, projektisihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto
jari.friman[at]helsinki.fi
Kesä tuo muutoksia kirjaston aukioloaikoihin ja palveluihin.
Kesän aukioloajat ovat voimassa 1.6.-21.8.2016. Isoimpia muutoksia ovat:
Kirjaston palvelut ja aukioloajat koko kesän ajalta löytyvät sivulta Kirjaston KESÄ 2016. Sivulta näet mihin kirjoja voi palauttaa, mistä varaukset voi noutaa ja mitkä palvelut toimivat normaalisti.
Kaikki Helsingin yliopiston kirjaston ryhmätyötilat varataan Office 365 kalenterissa kesästä 2016 lähtien. Muutos alkaa Viikin kampuskirjastosta, jossa entinen varausjärjestelmä (varaus.it.helsinki.fi) poistuu käytöstä kesäkuussa.
Viikin kampuskirjasto
Pääkirjasto Kaisa-talo
Kumpulan kampuskirjasto ja Meilahden kampuskirjasto Terkko
Aleksandrian ja Minervan oppimiskeskusten ryhmätyötilat ovat olleet Office 365 kalenterissa vuoden 2016 alusta alkaen.
Lisätietoa ja ohjeita kirjaston ryhmätyötiloista ja niiden varaamisesta Office 365 kalenterissa tulossa kesäkuussa.
Mitä tapahtuu, jos uusia opiskelijoita kirjastonkäyttöön opastaakin kirjaston henkilökunnan sijaan asiakkaat? Voiko kirjaston käyttäjien asiantuntijuuteen luottaa? Tietävätkö he mitään, paitsi vanhentuneita faktoja ja vääriä käytänteitä?
Continue reading “Tuutori feat. kirjasto: Uudistetussa koulutuksessa tähdätään aitoon yhteistyöhön”
Elsevierin ScienceDirect-palvelun käyttöliittymä on muuttunut – palvelun uuteen ilmeeseen voit tutustua täällä.
Kaikki Therapia Fennican painetut kirjat lainassa kesken kuumimman tenttikauden?! Nyt helpotti, sillä Therapia Fennica on lisätty Terkko Navigatoriin!
Tämä lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden perusteos on kulunut lääkärisukupolvien käsissä ja laukuissa jo vuosikymmenten ajan. Nyt se on luettavissa missä ikinä liikutkaan, sillä kirjan innovatiivinen e-versio löytyy vaivattomasti ja nopeasti Terkko Navigatorin kautta. Muista käydä lisäämässä Therapia Fennica myös omaan kirjahyllyysi Terkko Navigatorissa, silloin se löytyy entistäkin paremmin.
Therapia Fennica löytyy toki myös Otto -opiskelijan Terkko -palvelun kirjahyllystä.
Älä hyydy enää kirjojen varausjonossa vaan klikkaa itsesi suoraan uusimman tiedon lähteille! Therapia Fennican avulla lääkäri kertaa nopeasti oireet, diagnoosin ja hoidon epävarmuuden hetkellä, ja opiskelija pääsee klinikan tenteistä läpi.
Kokeile jo tänään!
Therapia Fennica @ Terkko Navigator: https://terkko.helsinki.fi/therapia-fennica
Otto – opiskelijan Terkko -palvelun kurssikirjahylly: https://terkko.helsinki.fi/otto/books/
“Therapia Fennica on ollut yksi suomalaisen lääketieteellisen kirjallisuuden perusteoksista jo yli 60 vuoden ajan. Yleisteoksen uudistetun 10. painoksen kirjoittamiseen on osallistunut yli 300 eri lääketieteen osa-alueiden asiantuntijaa. Kirja on suunnattu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreille sekä lääketieteen opiskelijoille. Kirjan luvut tiivistävät oleellisen ydintiedon aiheesta kuin aiheesta, ja runsas kuvitus sekä selventävät taulukot helpottavat keskeisten asioiden omaksumista. Kappaleiden lopussa mainittuja valikoituja Internet-sivustoja ja kirjallisuusviitteitä käyttäen voi kiinnostaviin aiheisiin perehtyä syvällisemmin.”
Helsingin yliopiston katsaus vuoteen 2015 on juuri ilmestynyt. Kirjasto ja erityisesti sen Tuhat- ja metriikkatiimit olivat mukana tuottamassa tietoa julkaisuista yhdessä tutkimushallinnon kanssa. Miltä yliopiston vuosi 2015 näyttää julkaisujen kannalta?
Keskimäärin 11 500 julkaisua joka vuosi
Vuonna 2015 Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisivat yhteensä 10 439 julkaisua. Helsingin yliopiston osuus suomalaisten yliopiston julkaisuista on lähes kolmasosa. Kaksi kolmasosaa julkaisuista on tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneitä ja kolmasosa yhteiskunnallisesti vuorovaikuttavia. Edellisten julkaisujen suhdeluku näyttäisi kuitenkin olevan hiljalleen muuttumassa vertaisarvioidun aineiston eduksi, sillä yvv-julkaisujen määrässä on nähtävissä pientä laskua.
Avoimen julkaisemisen suosio kasvussa
Avoimen julkaisemisen kasvu on nähtävissä kaikilla yliopiston tieteenaloilla. Osalla tieteenaloista avoin julkaiseminen on jo arkipäivää vaikkapa arXiv-tietokannan kautta, toisilla parhaita toimintatapoja ollaan parhaillaan kehittelemässä.
Yliopiston uuden strategian tavoitteena on nostaa Helsingin yliopiston Open Access -julkaisujen määrää 40 %:lla. Open Access – julkaisumääriä pystytäänkin jatkossa arvioimaan paremmin laadukkaan Tuhat-datan sekä analyysi- ja raportointivälineiden avulla. Avoimeen julkaisemiseen kannustetaan kirjastossa monin tavoin, mm. tukemalla tutkijoiden rinnakkaistallennusta Helsingin yliopiston omaan digitaaliseen arkistoon HELDAan. Tallennus arkistoon tapahtuu TUHAT-järjestelmän kautta. Lisätietoa ja apua löytyy muun muassa kirjaston Open Access -oppaasta.
Mukana nyt myös altmetriikkaa
Altmetriikka on täydentävää bibliometriikkaa, jonka avulla pyritään seuraamaan julkaisuista käytävää verkkokeskustelua. Altmetriikka-välineet keräävät tietoja siitä, miten julkaisu on saanut näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa: kuinka moni on lukenut, suositellut, jakanut tai tallentanut sen kirjanmerkkipalveluihin.
Altmetric.com –sivuston sadan eniten verkkohuomiota saaneen artikkelin listalla on kolme artikkelia (sijoilla 11, 12 ja 36), joissa tekijöinä on Helsingin yliopiston tutkijoita.
Helsingin yliopistossa pilotoitiin syksyllä 2015 EBSCO:n omistamaa almetriikkatietokanta PlumX:ää ja ohjelman käyttöönottoa laajennetaan vuonna 2016 Helsingin yliopiston altmetriikkapilotilla. Jos yliopiston tutkijana haluat oman tutkijaprofiilin tietokantaan, ota yhteyttä osoitteeseen altmetrics-info [at] helsinki.fi.
Kansainvälisiä yhteistyöjulkaisuja tehdään aiempaa enemmän
Yliopiston tiedekunnissa on 2010-luvulla on tehty enenevässä määrin julkaisuja yhteistyössä muiden organisaatioiden tutkijoiden kanssa. Vuodesta 2010 Helsingin yliopiston tutkijoilla on ollut yhteistyökumppaneita 2756 ulkomaisesta organisaatiosta (Lähde: InCites-tietokanta).
Jos poikkeuksellisten suurten tekijämäärien yhteisjulkaisut mm. tähtitieteessä ja hiukkasfysiikassa jätetään huomioimatta, Helsingin yliopiston tutkijat tekevät eniten yhteistyötä Karoliinisen instituutin, Lontoon yliopiston ja Kööpenhaminan yliopiston kanssa. Jos edellä mainitut yhteisjulkaisut taas huomioidaan, merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Kalifornian yliopisto, Lontoon yliopisto sekä ranskalainen CNRS.
Analyysien teossa on käytetty useita tietokantoja ja analyysityökaluja TUHAT- julkaisutietokannan lisäksi: käytössä ovat olleet Web of Science, InCites, Scopus ja Scival.
Kirjoittaja: Johanna Lahikainen
University of Helsinki