Päivityksessä ei tule juurikaan loppukäyttäjille näkyviä muutoksia. Suurin yksittäinen näkyvä muutos on kansilehden käyttöönotto Heldasta ladatuissa rinnakkaistallennetuissa artikkeleissa.
Päivitysaikataulu
Päivitys aiheuttaa käyttökatkon Heldaan tallentamisessa ja selauksessa. Katkon aikana Heldaan tehdyt muutokset katoavat.
Tallentamisen käyttökatko alkaa maanantaina 23.7.2018 kello 16. Katko kestää ainakin tiistai-iltaan saakka. Ilmoitamme kun Heldaan voi taas tallentaa aineistoa.
Heldan selauskäyttöön tulee myös katko, mutta katkoaika on huomattavasti lyhyempi. Katko ajoittuu tiistain 24.7.2018 iltapäivään ja kestää todennäköisesti muutaman tunnin (2-4 h).
E-thesis-palvelun ja digitaalisen arkiston Heldan palveluosoitteisiin Helsingin yliopiston kirjastossa lähetettiin vuoden 2017 aikana 1868 kysymystä, kommenttia ja toivetta.
Asiakkaiden yhteydenotot jakautuvat kolmeen pääryhmään: opinnäyteprosessiin liittyvät viestit, väitöskirjojen julkaisemiseen ja väitöstietojen keräämiseen liittyvät viestit sekä digitaalista arkistoa koskevat viestit.
Digitaalisen opinnäytteen polku
Suurin osa Helsingin yliopistossa kirjoitettavista pro graduista jätetään, käsitellään, arvioidaan ja säilytetään digitaalisena E-thesis-palvelun avulla. Lisäksi muutamat yliopiston tiedekunnista käyttävät järjestelmää kandidaatintutkielmien käsittelemiseen. Helsingin yliopiston kirjasto sekä opetus- ja opiskelipalvelut (OPA) ylläpitävät yhdessä E-thesiksen digigradu- ja digikandiprosesseja ja antavat tukea järjestelmän käytössä.
Vuoden 2017 aikana järjestelmässä käsiteltiin noin 2300 gradua ja noin 700 kandidaatintutkielmaa. Tuelle on tarpeensa, vaikka useimmissa tapauksissa opinnäytteen käsittely sujuu ongelmitta. Digigradu- ja kandiprosesseihin liittyviä kysymyksiä tulee kirjastoon niin opinnäytteitä jättäviltä ja jättäneiltä opiskelijoilta, opinnäytteitä arvioivilta opettajilta kuin opinnäytteiden käsittelyä hallinnoivilta opintotoimistojen työntekijöitä.
Tyypillisiä yhteydenottoja ovat opiskelijoiden kysymykset tarkastuksen etenemisestä. Myös gradun jättöön voi liittyä ongelmia. Opinnäytteiden tarkastajat puolestaan tarvitsevat usein apua arvioitavien opinnäytteiden paikallistamisessa. Lisäksi teknisesti hankalimmat opiskelijapalvelujen ongelmatilanteista ohjautuvat kirjaston selvitettäviksi.
Väitöskirjasta tiedeviestinnäksi E-Thesiksessä
Kaikki Helsingin yliopiston noin 500 vuotuisesta väittelijästä käyttävät kirjaston tuottamaa palvelua. Kirjasto ylläpitää väitöstietolomaketta, jonka avulla kerätään kaikkien väitöstilaisuuksien ja väitöskirjojen tiedot. Kirjasto saa lomakkeen avulla väitöskokoelman kuvailutiedot. Yliopiston viestintä puolestaan käyttää tietoa väitöstiedotteiden pohjana. Lähes kaikki väitöskirjat julkaistaan myös digitaalisessa arkistossa Heldassa.
Väitöskirjaprosessiin liittyvät kysymykset ovat hyvin merkittävä osa Heldan ja E-Thesiksen palveluosoitteeseen saapuvista yhteydenotoista. Toistuvia väittelijöiden lähettämiä kysymyksiä ovat esimerkiksi väitöskirjan julkaisemisen aikatauluun liittyvät tiedustelut.
Säilytys- ja jakelualusta digitaalisille julkaisuille
Digitaalisessa arkistossa Heldassa on opinnäytteiden ja yliopiston tutkimustietojärjestelmän kautta tallennettujen avoimien tutkimusjulkaisujen lisäksi myös muuta aineistoa. Yliopiston yksiköillä on muun muassa omia julkaisusarjojaan, joille halutaan tarjota Heldassa pysyvä digitaalinen julkaisu- ja säilytyspaikka. Myös näihin julkaisuihin liittyviä kysymyksiä ja toiveita selvitetään kirjastossa.
Kirjasto tarjoaa digiarkistopalvelua myös useille sopimusasiakkailleen, kuten yliopiston ulkopuolisille tutkimuslaitoksille ja julkishallinnon organisaatioille. Sopimusasiakkaiden kysymyksiin vastataan niin ikään kirjaston asiantuntijoiden voimin palveluosoitteissa.
Avoimelle tieteelliselle tiedolle on suuri kysyntä. Helsingin yliopiston julkaisuarkiston Heldan sisältämiä digitaalisia julkaisuja on ladattu yhteensä noin yhdeksän miljoonaa kertaa vuoden 2017 aikana. Heldassa on vapaasti luettavissa muun muassa Helsingin yliopiston opinnäytteitä, tutkimusartikkeleita sekä yliopiston oppimateriaaleja.
Heldaan on tallennettu tuhansia julkaisuja, ja julkaisukohtaiset latauskerrat ovat useimmissa tapauksissa joitakin satoja vuodessa. Luonnollista onkin, että rajattuun ja perehtyneisyyttä edellyttävään aiheeseen keskittyville tiedejulkaisuille on kullekin oma varsin kapea yleisönsä. Toisaalta Helsingin yliopiston tutkijoiden tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallennettuja versiota ladattiin yhteensä yli miljoona kertaa.
Analytiikasta nähdään, että jo neljännes Heldan liikenteestä tulee ulkomailta ja jakautuu kaikille mantereille. Se on huomattava osuus, varsinkin kun suosituimmat yksittäiset latausmäärää kasvattavat julkaisut ovat suomenkielistä populaaria tiedettä.
Oppimateriaaleja ja puheenaiheita
Heldassa on yksittäisiä julkaisuja, joita on käytetty keskimääräistä huomattavan paljon useammin. Osa julkaisuista herättää jo aiheensa vuoksi suuren yleisön huomion, osa nousee tiedotusvälineissä esille ja jotkin julkaisut saattavat olla käytössä laajasti esimerkiksi opetusmateriaalina.
Vuonna 2017 suosituin yksittäinen julkaisu latauslukujen valossa oli Fonetiikan perussanasto, jota ladattiin peräti noin 40 000 kertaa. Julkaisu on mainittu muun muassa useissa oppimateriaaleissa, ja se kerännee siksi tasaisesti lukijoita.
Yli 20 000 lataukseen ylsi Neulonnan perusteet, joka kuuluu Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen työpapereita -sarjaan. Aiheen käytännönläheisyys selittänee kuukaudesta toiseen tasaisen liikenteen Googlesta ja korkeat latausluvut.
Teologian oppimateriaalina käytettyä Martin Lutherin teosta Juutalaisista ja heidän valheistaan ladattiin noin 15 000 kertaa. Julkaisu on teoksen vuoden 1939 suomennoksesta digitoitu versio, joka herättänee kiinnostusta muun muassa aikansa synkimpiä aatevirtauksia heijastelevalla esipuheellaan.
Opinnäytteitä ja tutkimuslaitosten julkaisusarjoja
Helsingin yliopiston kirjaston Verkkari-verkkolehteä julkaistiin vuosina 2000-2015. Verkkolehti oli suunnattu kaikille kirjaston toiminnasta ja palveluista kiinnostuneille, ja lukijoina olivat Helsingin yliopiston tiedeyhteisön ohella erityisesti kirjastoammattilaiset muualla Suomessa.
Nykyisin kirjaston pidemmätkin kirjaston toiminnasta kertovat artikkelit löytyvät tästä HULib News -uutisblogista.
Verkkarin artikkelit muodostavat kiinnostavan ja monipuolisen aineistokokonaisuuden, johon tutustumalla voi hahmotella Helsingin yliopiston kirjaston ja sitä edeltäneiden kirjastojen lähihistoriaa – ja samalla yliopiston kirjastolaitoksen suuria rakenteellisia muutoksia 2000-luvun aikana. HY:n digitaalisesta arkistossa HELDA:ssa on Verkkari-artikkeleiden kattava kokoelma, joka sisältää yhteensä 1774 artikkelia kuvailutietoineen. Nimettyjä kirjoittajia artikkeleilla on yhteensä 335.
Heldassa artikkeleiden sisältämä tieto on helposti haettavissa, sillä jokainen artikkeli on kuvailtu asiasanoilla. Artikkeleiden sisältöä voi hakea myös esimerkiksi tekijän, kohdehenkilön tai konferenssin nimellä. Continue reading “Verkkarin artikkelit löytyvät nyt Heldasta”
Helsingin yliopiston digitaalisen arkiston Heldan sijoitus tieteellisen toiminnan laatua mittaavalla ranking-listalla on parantunut vuosi vuodelta. Kaksi kertaa vuodessa julkaistavalla listalla sijoitus on nyt 33.
Tuore listaus painottaa löydettävyyttä Google Scholarista, joka on yhdysvaltalaisen Googlen tuottama maksuton tieteellisten julkaisujen hakupalvelu.
Helda pärjää hyvin omassa sarjassaan
Omassa instituutioiden arkistoja listaavassa “Top Institutionals” -sarjassa sija on 24. Saavutus on hieno, sillä Heldan edellä on ainoastaan kolme sitä pienempää arkistoa.
Loput parista kymmenestä parhaasta ovat suuria. Kärkipaikkaa pitää yhdysvaltalainen Smithsonian ja Nasan yhteinen data-arkisto, joka on listauksessa mukana olevista kolmanneksi suurin. Helda sijoittuu arkistojen kokoa mittaavan listan sijalle 437.
Heldan menestykseen vaikuttavat laaja näkyvyys, eli se kuinka paljon Heldan sisältöä on linkitetty muualle, sekä Scholar-indeksoidun aineiston suuri määrä.
Digitaalisten arkistojen listauksen yhtenä mittarina toimii myös altmetriikka, joka mittaa sitä kuinka paljon arkistoja on mainittu sosiaalisessa mediassa. Nämä yllä mainitut indikaattorit vaikuttavat yhdessä sijoitukseen digitaalisten arkistojen listalla.
Mikä HELDA?
Helda on Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto, jonka tarkoituksena on lisätä yliopiston tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta. Helda tarjoaa yliopiston omille ja yhteistyökumppaneiden julkaisuille oman avoimen julkaisuarkiston.
Arkistoon tallennetaan yliopistolla tuotettua kokotekstiaineistoa kuten tutkijoiden artikkeleita, yksiköiden julkaisusarjoja ja tiedekuntien oppimateriaaleja sekä laitosten tuottamaa tutkimusaineistoa. Arkistoon tallennettujen aineistojen säilytyksestä huolehditaan, ja ne saavat pysyvän verkko-osoitteen.
Helda sisältää muun muassa yli 25 000 opinnäytetyötä, pari tuhatta Tuhat-tietokantaan tallennettua tutkimusartikkelia ja jonkin verran oppimateriaaleja. Aktiivisesti päivittyvät esimerkiksi ekonomien Helsinki Center of Economic Research (HECER) sekä Helsingin yliopiston yksiköiden julkaisusarjat .
Helsingin yliopiston julkaisujen lisäksi Heldasta löytyy yhteistyökumppaneiden kokoelmia. Mukana ovat muun muassa Suomen Pankki, Suomen ympäristökeskus ja Taideyliopisto.
Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisemat artikkelit BioMed Central -palvelussa siirtyvät nyt automaattisesti Helda-julkaisuarkistoon. Siirto perustuu tietojärjestelmien taustalla toimivaan Sword-protokollaan.
Nyt artikkelit, joissa on mukana Helsingin yliopiston piirissä toimiva tutkija, siirtyvät metatietoineen ja kokoteksteineen Helsingin yliopiston julkaisuarkistoon. BioMed Central -artikkelit tallentuvat omaan kokoelmaansa Heldassa.
Näin hyvää palvelua avoimen rinnakkaistallennuksen tueksi toivoisi muiltakin kustantajilta.