Helsingin yliopiston kirjasto – Helsingfors universitets bibliotek – Helsinki University Library
Avoimen tieteen kevätkioskit keräsivät mukavasti kävijöitä kampuksilla huhtikuun ensiviikoilla. Kioskit toivat kirjaston asiantuntijat ja palvelut lähelle yliopistolaisia, ja samalla kirjasto sai ideoita palveluiden kehittämiseksi. Uutena avauksena oli Kaisa-talon Ohjauskulman kioski, jossa avointa tiedettä lähestyttiin erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta.
Continue reading “Kirjaston palveluvalikoima herätti kiinnostusta avoimen tieteen kevätkioskeilla”
Workshop – Speed up your literature discovery & review with Iris.ai 25.-26.04.2019
Do you need help in your research or thesis writing process? Are you challenged with the overwhelming volume of published scientific research? Join the workshop at your campus and get started with Iris.ai – your science assistant.
The Iris.ai team will guide you how to semi-automate the discovery and literature review parts of your research process. In this workshop you’ll learn to create your first exploration maps, refine the results, and compile a reading list with the help of the artificial intelligence assistant.
Who is it for?
The event is open and free for all University of Helsinki students, researchers and staff members. During the 2-hour workshop you will see a demo of how to get started with your Iris.ai Premium account and put the tools to the test. This is also a great opportunity to ask questions and receive invaluable support from Iris.ai team.
When and where?
Iris.ai and Helsinki University Library host free workshop sessions at each campus. See the schedule below:
On Thursday, April 25th 2019
10:00-12:00 Viikki Campus: Infokeskus Korona, lecture hall 171
13:00-15:00 Kumpula Campus: Kumpula Exactum, CK107
On Friday, April 26th 2019
10:00-12:00 Meilahti Campus: Terkko Health Hub, Auditorium
13:00-15:00 City Center Campus: Main Library Kaisa-talo, Kaisa-sali
Spaces are limited so claim your free ticket soon! Bring your own device!
Register to the workshops on Eventbrite.
Kirjastolla on laaja valikoima palveluita, joita tutkimuksen avoimeksi saattamisessa voidaan hyödyntää. Meiltä löytyy toisaalta myös kaikille avoimia oppaita ja kursseja. Kehitämme palveluitamme myös jatkuvasti – siksi et ole ehkä kaikista vielä kuullutkaan. Poimi tästä listasta omiin tarpeisiisi sopivimmat palvelut tai kysy lisää kirjastosta.
Vastaamme kaikkiin avointa julkaisemista koskeviin kysymyksiin osoitteessa:
Tilaa itsellesi tai ryhmälle opastusta avoimeen julkaisemiseen, kuten rinnakkaistallentamiseen.
Tutkijan tarvitsee ainoastaan lähettää julkaisun käsikirjoitusversio, kirjasto tekee muun työn. Lähetä tiedosto osoittella:
Haluathan, että tutkimuksesi löydetään? Ja vielä vuosienkin päästä? Helsingin yliopiston oma julkaisuarkisto tarjoaa mutkattoman mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen sekä pitkäaikaiseen säilyttämiseen.
Open Access kustantamo julkaisee monografioita, artikkelikokoelmia ja lehtiä eri aloilta.
Yliopiston datanhallinnan, tietotekniikan, lakipalvelujen sekä arkistojen asiantuntijat auttavat tutkijaa datanhallintaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä osoitteessa.
Tarjoamme tutkijoille ja opiskelijoille työpajoja ja kursseja datanhallintaan ja suunnittelemiseen.
Rahoitushaussa tutkimussuunnitelmaan kuuluvan aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen on tarjolla tukea yliopiston tutkijoille. Suunnitelmat lähetetään sähköpostitse datatuelle.
Aineistonhallintasuunnitelmaa varten tehty kansallinen työkalu opastaa tutkijaa suunnitelman teossa.
Portaalipalvelu kokoaa yhteen Helsingin yliopiston datanhallintaan liittyvät palvelut sekä opastaa oikean palvelun löytämisessä.
Perusasiat avoimesta julkaisemisesta sekä siihen liittyvistä palveluista ja mahdollisuuksista.
Tästä oppaasta löydät päivitetyt tiedot yliopiston tutkijoille suunnatuista kirjoittajamaksualennuksista.
Datanhallinnan perusteet tiiviisti ja käytännönläheisesti. Sopii erinoimaisesti ensikosketukseksi dataan ja sen hallintaan.
Koottuna tutkijan kannalta kaikki keskeiset datanhallinnan asiat.
Kaikille avoimiin oppaisiin on koottu tieteenalakohtaisesti tietoa sekä kirjaston hankkimista että avoimista aineistoista.
Avoimilla verkkokursseilla voit opiskella tiedonhankinnan perusteet milloin ja missä tahansa.
Helsingin yliopiston kirjasto on OpenAIRE-yhteistyön kansallinen koordinoija ja tarjoaa tietoa sen palveluista.
Keinoälyä hyödyntävä tutkimusassistentti auttaa löytämään relevantteja tieteellisiä OA-julkaisuja. Avoin perusversio kaille, yliopistolaisille lisäksi laajempi Premium-versio.
Avoimen julkaisemisen työkalun avulla voit perustaa OA-lehden tai harjoitella vertaisarviointia.
Teksti:
Kirjaston Open Access -työryhmä
Ingressi ja editointi: Ursula Virolainen
Tiedejulkaisut avoimiksi vuoteen 2020 mennessä! Tämä tavoite on otettu tosissaan Meilahden Academic Medical Center Helsinki -tutkijoiden parissa. Terkko Scholar Chart -palvelu kertoo, että Top 4 lehdistä, joissa kampuksen tutkijat ovat julkaisseet viimeisen 12 kuukauden aikana, peräti kolme on Open Access -julkaisuja (neljäs on kotimainen Duodecim-lehti). Muitakin OA-lehtiä on Top 100:ssa runsaasti.
Siten #amchelsinki -kampuksen laadukas ja runsas julkaisutoiminta noudattaa jo nyt monia Open Science -kriteereitä, ja on syytä odottaa, että kehitys jatkuu tämän trendin mukaisesti myös tulevina vuosina.
Terkko Scholar Chart: https://terkko.helsinki.fi/helsinkischolarchart/
Tapahtuma: Kuka omistaa julkaisusi? Avoimen tieteen iltapäivä 2018
Paikka: Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 24.10.2018 klo 12-14
Ohjelma kokonaisuudessaan: http://libraryguides.helsinki.fi/oa-week2018
OPEN ACCESS WEEK 2018
Tapahtuma on osa kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille.
Workshop: Get started with Iris.ai Science Assistant!
Hitting a roadblock in your research or thesis writing process? Do you struggle with the overwhelming volume of published scientific research?
Join the workshop and learn how to use Iris.ai – your science assistant, that semi-automates the discovery and literature review parts of your research process.
Why you should join?
Iris.ai has already read and memorised 80 million research papers – so you don’t have to! Iris helps you to get an overall landscape around your research challenge as well as a specific reading list covering the papers that you should actually spend time on reading.
As a result of attending the workshop and using the Iris.ai tools you’ll:
1. Save 90% of your time spent on mapping out existing scientific knowledge. Once a 2-4 week mapping process can now be be done in less than 2 days
2. Broaden your search beyond limiting keywords and get a full overview of all papers related to your research problem
3. Avoid endless results lists of research papers and built-in citation biases
4. Narrow down a long collection of research papers to a specific reading list that you should focus on
Who is it for?
The event is open and free for all University of Helsinki and HUS students, researchers and staff members. During the 2-hour workshop you will see a demo of how to get started with your Iris.ai Premium account and put the tools to the test. This is also a great opportunity to ask questions and receive invaluable support from Iris.ai team.
When and where?
Iris.ai and Helsinki University Library host free workshop sessions at each campus. See the schedule below:
On Thursday April 12, 2018
10:00-12:00 City Center Campus: Main Library Kaisa-talo, Kaisa-sali 7062
13:00-15:00 Meilahti Campus: Terkko Health Hub, Auditorium, 2nd floor
On Friday April 13, 2018
10:00-12:00 Viikki Campus: Infokeskus Korona, Sali 172 (Viikinkaari 11)
13:00-15:00 Kumpula Campus: Kumpula: Exactum, B121 (Gustaf Hällströmin katu 2 B)
About Iris.ai
We’re Iris.ai, a company leveraging Machine Learning technology to understand scientific knowledge and develop the personalized Science Assistant of the future. Iris.ai tools allow you to map out the research landscape around any given research topic.
Tapahtuma: Avoimen tieteen iltapäivä
Paikka: Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 23.10.2017 klo 13-14.30
Miten avoin julkaiseminen, avoimet oppimateriaalit tai avoin data näyttäytyvät ja näkyvät tutkijoiden työssä? Muuttaako avoin tiede tutkimuksen tekoa ja julkaisumaailmaa perustavanlaatuisesti? Millaiselta näyttää tiedejulkaisemisen ja avoimen tutkimuksen tulevaisuus?
Tiedekulman lavalle aiheesta keskustelemaan nousevat yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen, Helsingin yliopiston tutkimushallinnon asiantuntija Eeva Nyrövaara, professori Markku Löytönen sekä Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen.
Helsingin yliopiston kirjasto palkitsee tilaisuudessa myös yliopiston avoimen tieteen edistäjän. Tule siis paikalle kuulemaan, keskustelemaan ja innostumaan!
Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston kirjaston kansainvälisen Open Access -viikon 
juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille. Tiedekulma Cafe palvelee koko tilaisuuden ajan.
Tiedot viikon (23.-29.10.) aikana järjestettävistä tapahtumista löytyvät kirjaston Open Access –viikon tapahtumasivulta.
Kun tutkimus on avointa, se näkyy, vaikuttaa ja tuntuu yhteiskunnassa. Ekstrana avoimessa julkaisemisessa tulevat lisäksi tutkimuksen paranevan tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden myötä myös kasvavat viittausmäärät. Avoimuus on paitsi tutkijaa itseänsä hyödyttävä tapa toimia, myös yhä useammin tutkimusrahoittajan edellytys tutkimustulosten julkaisemiselle.
Miten yksittäinen tutkija voi päästä alkuun Open Accessissa?
Hyvä alku avoimuuden toteuttamiselle käytännössä on tutkimusartikkelien tallennus Helsingin yliopiston avoimeen digitaaliseen julkaisuarkistoon Heldaan. Lisätietoja artikkelien tallentamisesta sekä avoimeen julkaisemiseen liittyvistä kysymyksistä löytyy Tutkijan Open Access -oppaasta.
Oppaastamme selviävät rinnakkaistallentamisen ohjeiden lisäksi myös mm. avoimuutta tukevat keskeiset palvelut, keskeisten rahoittajien vaatimukset tutkimusjulkaisujen avoimuudelle sekä Helsingin yliopiston tutkijoille suunnatut Open Access – julkaisukanavat.
Open Access – opas on saatavilla suomeksi ja englanniksi:
Avointa julkaisemista koskevissa kysymyksissä palvelemme myös sähköpostitse:
openaccess-info@helsinki.fi
Lisää aiheesta:
Avoin tiede ja tutkimus –hanke
Finnoa
SPARC Europe
Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle: tieteidenvälisyys ja viittaukset
ResearchGuides – tutkimuksen tiedonlähteet
Oppaat ovat osa ResearchGuides-sarjaa, joka sisältää kootusti ja helposti kirjaston tarjoamia palveluita tutkimuksen ja opiskelun avuksi.
PeerJ on kiinnostava uusi Open Access -lehti biologian ja elämätieteiden alalla. Sen ovat perustaneet PLOS ONE -lehden ja Mendeley-palvelun alkuperäiset innovaattorit. PeerJ sai ensimmäisen Impact Factor -arvonsa (2.112) viime kesänä.
Lehden kirjoittamaksut perustuvat jäsenyysmaksuihin ja siten ne poikkeavat useimmista muista OA-lehdistä. Esimerkiksi USD99-perushintaan sisältyy yhden artikkelin julkaiseminen vuosittain.
Nyt kirjasto tarjoaa ainutlaatuisen tutustumismahdollisuuden PeerJ-lehteen ja mahdollistaa siten edullisen option OA-julkaisemiseen tässä uudessa kanavassa. Tartu tilaisuuteen jo seuraavan artikkelisi kanssa, sillä tämä tarjous on rajoitettu ja vain ensimmäiset ehtivät mukaan.
PeerJ @ Terkko Navigator: https://terkko.helsinki.fi/peerj
Helsingin yliopiston kirjaston kirjoittajamaksusivu
PeerJ publishes the world’s scientific knowledge through open access licensing. 1584 peer-reviewed articles and 2044 preprints published to date.
PeerJ Benefits, A modern scholarly publishing experience: https://peerj.com/benefits/
Tutustu kansainväliselllä Open Access -viikolla 19.-25.10. ainakin näihin viiteen asiantuntijoidemme valitsemaan avoimeen arkistoon:
OpenDOAR
Tuhansia julkaisuarkistoja.
OpenAIRE
Avoimia projekteja & artikkeleita unohtamatta tutkimusdataa.
BASE – Bielefeld
75 miljoonaa hittiä.
Gallica
Miljoonittain dokumentteja.
OATD
Lukemattomia graduja ja väitöskirjoja.
#openaccess #avointiede #openscience
Lisätiedot: openaccess-info[at]helsinki.fi
Kirjaston kuukauden kasvo lokakuussa on työnsä Helsingin yliopiston kirjastossa elokuussa aloittanut tietoasiantuntija Susanna Nykyri. Susanna työskentelee kirjaston Tutkimuksen palveluissa muun muassa bibliometriikan ja avoimen julkaisemisen parissa.
Ennen kuin haki tietoasiantuntijan tehtävää Helsingin yliopiston kirjastossa Susanna ehti työskennellä reilut kaksi vuotta Kansalliskirjastossa sanasto- ja ontologiapalvelu Finton kehittämisen parissa. Ontologia-työssä Susanna koki erityisen antoisana yhteistyön metadataa tuottavien sidosryhmien kanssa.
Toistaiseksi pisimmän uransa Susanna on kuitenkin tehnyt Åbo Akademissa, jossa hän toimi kahdentoista vuoden aikana opettajana ja väitöskirjatutkijana sekä post doc -tutkijana informaatiotutkimuksen laitoksella. Siellä hän pääsi opettamaan bibliometriikkaa osana muita informaatiotieteen tutkimusmenetelmiä. Susanna on ehtinyt työskennellä myös Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa sekä olla mukana yhteiseurooppalaisessa metadataprojektissa sekä pohjoismaisessa bibliometriikkaverkostossa.
Maisteriopintonsa Susanna suoritti Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyi venäjän kääntämistä ja tulkkausta, viestintää, tiedotusoppia, taidehistoriaa sekä lopuksi informaatiotutkimusta tietoverkkopalveluiden maisteriohjelmassa. Vapaa-ajallaan Susanna on edelleen Informaatiotutkimus-lehden päätoimittaja.
Kirjasto elää mukana Open Access -ilmiön kehityksessä
Perinteisesti kirjaston tehtävä on ollut johdattaa tiedonetsijää jo olemassa olevien lähteiden äärelle.Toimintakulttuuri kuitenkin muuttuu ja kirjaston tulee olla mukana myös tutkimustulosten tallentamisessa. Tiedonhankinnan koulutusta ei voi oikeastaan enää erottaa tiedon tallentamisen koulutuksesta. Susanna korostaakin, että kirjastolla on avoimessa julkaisemissa keskeinen rooli tietoisuuden ja konkreettisten mahdollisuuksien lisäämisessä. Tutkijoille on tärkeää havainnollistaa kuinka he voivat itse olla osa open access -ilmiötä. Asenteen ollessa kohdallaan löytyvät myös oikeat työskentelyvälineet, jotka pystytään omaksumaan helpommin. Open access -ilmiön ytimessä on ajatus, että myös tutkimusaineistoihin alettaisiin suhtautua julkaisumaisesti.
Suomi ei vielä ole avoimen julkaisemisen kärkimaita, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteet korkealle. Ministeriön visiossa Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Toiveena on myös, että avoimen tieteen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme.
Tietoasiantuntija linkkinä tiedon tarpeen ja -lähteen välillä
Susannan työhön keskeisenä osa-alueena kuuluva bibliometriikka on avoimen julkaisemisen tavoin vielä kehitysvaiheessa. Yliopistomaailmassa on pohdittu paljon sitä miten bibliometriikkaa voidaan hyödyntää. Erityisesti on keskusteltu vastuullisuudesta; Mitä sinänsä mitattavia asioita voi oikeastaan verrata bibliometriikan keinoin toisiinsa? Bibliometrisissa analyyseissa julkaisujen metadatan laatu onhyvin keskeinen tekijä, ja kirjastossa tehdäänkin laajalla rintamalla töitä datan laadun ja myös työvälineiden parantamiseksi. Susanna ottaa esimerkiksi kansainväliset yliopistojen ranking-listat, joista jälleen viime viikkoina on uutisoitu isosti. On hyvä, että Helsingin yliopistossa on asiantuntijoita, jotka voivat avata sitä mitkä seikat vaikuttavat sijoitukseen milläkin listalla.
Susannan tärkein tehtävä tietoasiantuntijana on toimia Metriikkatiimin ydinryhmässä. Hän osallistuu myös open access- ja tutkimusdatatiimien työskentelyyn. Tietoasiantuntijan tehtävien lisäksi Susannalla on metriikkaan ja avoimeen julkaisemiseen liittyviä opetustehtäviä tutkijakouluissa.
Tärkeimmiksi asioiksi työssään Susanna kokee asiakkaan saattamisen tiedon äärelle. Tietoasiantuntija saa toimia linkkinä tiedon tarpeen ja tiedon lähteen välillä. Susanna sanookin että hänen työssään ihaninta on kun kaikki liittyy kaikkeen – esimerkiksi samalla kun opettaa tallentamista, opettaa myös tiedon hakemista sekä muiden tuottaman tutkimusdatan hyödyntämistä.
Seuraa Helsingin yliopiston kirjaston Metriikkatiimiä Twitterissä:
Teksti ja kuva: Joonas Vihanto
Editointi: Veera Ristikartano
University of Helsinki