Ruokapäiväkirjan kirjaamisohje päiväkodin henkilöstölle

Hyvä päiväkodin henkilökunta,

Päiväkodissanne tehdään lasten ruoankäyttötutkimusta. Keräämme LILLA-tutkimuksessa tietoa ruoka-allergisten lasten sekä normaalia ruokavaliota noudattavien verrokkilasten ruoankäytöstä ruokapäiväkirjan avulla. Kaikki tutkimuksessa kerätty tieto on arvokasta ja sen avulla edistetään lasten ravitsemusta ja hyvinvointia.

Jotta keräämämme tieto edustaisi lapsen todellista ruoankäyttöä, tarvitsemme ruokapäiväkirjatietoa myös lapsen päiväkodissa syömistä aterioista. Pyydämme teitä pitämään ruokapäiväkirjaa kaikesta lapsen päiväkodissa syömästä ruoasta ja juomasta mahdollisimman tarkasti lomakkeen etulehdellä ilmoitettujen päivien aikana. Vanhemmat pitävät samoilta päiviltä ruokapäiväkirjaa kotona. Kerättävän ruoankäyttötiedon tulisi edustaa tavanomaista ruokavaliota. Ruokapäiväkirjan pitämisen ei tulisi vaikuttaa siihen, mitä ruokia ja milloin tarjoatte niitä hoitolapsellenne. Kasvatushenkilöstön (ruokapäiväkirjan täyttäjän) ja keittiön edustajan on hyvä keskustella etukäteen yhdessä tietojen kirjaamisesta ja tietojen tarkentamisesta esim. kyseisen viikon ruokalistan avulla.

Ruokailu päivähoidossa

Tämän lomakkeen liitteenä on tyhjiä ruokapäiväkirjapohjia. Pyydämme teitä kirjaamaan lomakkeisiin kaiken tutkittavan lapsen syömän ja juoman ruoan heti aterioinnin yhteydessä. Palauttakaa päivähoitoajalta täytetyt ruokapäiväkirjat postitse oheisella palautuskuorella heti ruokakirjanpitojakson päätyttyä.

Jos teille tulee kysyttävää tutkimuksesta tai lomakkeista, voitte ottaa yhteyttä ravintotutkimuksen koordinaattoriin Helena Hauta-alukseen, puh. 050 4160295, sähköposti: helena.hauta-alus@helsinki.fi. Kaikki lomakkeella kerätty tieto on luottamuksellista ja tuloksia käsitellään siten, että yksittäistä henkilöä ei voida tunnistaa. Lämpimät kiitokset avustanne tutkimustiedon keräämisessä!

Mitä tietoa ruokapäiväkirjaan kirjataan?

Ruokapäiväkirjaan täytetään heti ruokailun yhteydessä mahdollisimman yksiselitteisesti kaikki ruoat, juomat ja ravintovalmisteet, jotka lapsi kyseisinä kolmena päivänä nauttii. Lisäksi ruokapäiväkirjaan kirjataan syöty määrä, ruokailun kellonaika ja ruokailupaikka. Jokainen kirjanpitopäivä aloitetaan omalta sivultaan. Sivuja voi käyttää useampia yhtä kirjanpitopäivää varten. Merkitsettehän jokaiselle sivulle päivämäärän ja viikonpäivän. Ateriat merkitään samalle kellonajalle. Päivän aikaan nautitut välipalat ja mahdolliset naposteltavat kannattaa tarkistaa lopuksi ja muistaa myös kirjata.

Ruokien laatu

Ruokien laatu on tärkeää kirjata jokaisen syödyn ruoan ja juodun nesteen viereen, esimerkiksi kraanavesi, Valio Polar 15 –juusto, Arla Ingman rasvaton piimä. Valmistaja ja kauppanimi tulisi kirjata valmiista eineksistä sekä puolivalmisteista, valmiista leivistä ja leivonnaisista, esim. hernekeitto 2 dl (Espoon kaupungin keskuskeittiö), jauhelihapihvi naudan jauhelihasta 4 cm x 6 cm x 2 cm (Saarioinen), Fazerin suurkeittiön puolivalmis voisilmäpulla. Päiväkodissa valmistetuista ruoista kirjataan raaka-aineet ja niiden laadut (esim. jauheliharisotto: broilerin jauheliha, tumma riisi, kanafondi, rypsiöljy, herne-maissi-paprika-pakastesekoitus, currya, ei lisättyä suolaa) ja valmistustapa (esim. keitetty, paistettu uunissa, paistettu pannulla, uppopaistettu eli friteerattu öljyssä).
Seuraavien raaka-aineiden laadut on hyvä kirjata jokaisella käyttökerralla: maito, juusto, paistorasva, leivänpäällysrasva, liha, kala ja leikkele, (esim. rasvaton maito, Keiju 60 %, musta Salaneuvos-juusto). Ruokaan lisätty suola ja sokeri on myös hyvä muistaa kirjata.
Joitakin ruokia käytetään tyypillisesti yhdessä, esimerkiksi veriohukaiset ja puolukkahillo. Kaikki aterian osat on tällöin hyvä muistaa kirjata.

Ruokien määrä

Lapsen syömä ruokamäärä on tärkeää kirjata mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi, jos lapsi syö kala- ja perunasoseateriasta vain kaksi ruokalusikallista perunasosetta, ruokapäiväkirjaan merkitään perunasose (esim. perunasose, tehty veteen, 2 rkl). Muuta aterialla tarjottua ei merkitä, jos sitä ei syöty. Lapsen syömän annoksen voi arvioida talousmittoina (tl, rkl, dl) tai grammoina, jos tiedon saa helposti pakkauksesta. Lapsen syömien pihvien, leipien, hedelmien ja kasvisten kokoa voi arvioida senttimetrimittojen avulla (esim. Fazerin kestileipä 4 cm x 1 cm x 3 cm). Leivän päällä käytetyn levitteen laatu on hyvä merkitä, samoin lapsen syömä määrä (esim. Perheleipurien ruisvarraspalan päältä lapsi nuoli vain tummansinisen Keijun, noin 1,5 tl). Jos leivällä ei käytetty levitettä, tulisi sekin ilmoittaa.

KIITOS AVUSTANNE TUTKIMUKSESSA!

Leave a Reply