Ryhmä 4: Tutkimusmatkamme tähän asti

Tutkimusmatkamme tähän asti

Lapset ovat uteliaita ja he haluavat etsiä uusia asioita maailmasta. He ovat pieniä tutkijoita. Kun pieni lapsi tutustuu maailmaan, hän esittää paljon kysymyksiä. Kyselemisen avulla lapsi hankkii lisää tietoa ja selvittää, mitä tietoa muilla kokeneemmilla on. Tämän jälkeen hän selvittää lisää tutkimalla itse esinettä tai asiaa. Hän koskee ja haistaa, ehkä jopa maistaa. Näin lapselle käy ilmi, miten esinettä tai asiaa kannattaa käsitellä. Nyt oli meidän aikamme päästä haistelemaan uutta aihetta: tutkimuksen tekoa.

Aloitimme Kohti tutkivaa työtapaa -kurssin epävarmoina ja hiukan ennakkoluuloisina. Kysymys kerrallaan alkoi kuitenkin aueta käsitys tutkimuksen teosta ja tutkijan työstä. Tähän prosessiin tutustuimme syvemmin, kun pommitimme nimikkotutkijaa erilaisilla kysymyksillä selvittääksemme kaiken mahdollisen hänestä ja hänen tutkimuksestaan. Saimme selkeän käsityksen siitä, miten ylipäätään tietoa voidaan kerätä ja miten kyseinen tutkija oli sen tehnyt. Tämä oli kuitenkin vain pohjustusta tulevaa työtä varten ja voi että, mikä tunteiden ja epätietoisuuden vuoristorata sitä seurasikaan…

 

PLÄTS” kuului ääni, kun neljäs ryhmä tipahti altaan syvään päätyyn. Saimme valita meille valmiiksi valikoiduista lööpeistä suosikkimme, jonka jälkeen lähdimme tutkimaan sen mysteerejä. Valitsimme lööpin: “Kehollisuus ja materiaalisuus valtasivat alakoululaisten suunnitteluprosessin”. Lööppi oli otsikko tutkijan tekemälle artikkelille, mutta ideana oli, että ryhmä tutkii ja pohtii itse lööpin pohjalta seuraavia kysymyksiä: miten aihetta on lähdetty tutkimaan ja mitä menetelmiä siihen on käytetty? Aluksi tuntui, että tästä ei selvitä millään ja hukkuminen vaikutti hyvinkin mahdolliselta vaihtoehdolta. Apukysymykset, Tutkimuksen voimasanat -kirja, tuntikausien pähkäily ja terve järki kuitenkin kehittivät meille kellukkeet ja pääsimme pulahtamaan kunnolla sisään aiheeseen.

Teimme esitelmän, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin lasten videoimista luokassa ja se esitettiin muille ryhmille. Jos pitäisi valita kurssin opettavaisimpia hetkiä, olisi tämä yksi niistä. Toisten ryhmäläisten kysymykset saivat meidätkin pohtimaan asioita, joita emme olleet aiemmin tulleet edes ajatelleeksi: “Millä perustein jaoitte kohderyhmät?” ja  “Miten otatte huomioon esimerkiksi opettajan läsnäolon ja vaikutuksen tuloksiin?” Jäimme pohtimaan näitä kysymyksiä esitelmän jälkeen. Muilta saatu palaute ja kommentit auttoivat meitä oppimaan lisää, kehittämään ajatteluamme ja tarkastelemaan tulevaa, oikeaa artikkelia uusista näkökulmista.

Artikkelin tutkimista ja tutkijan tapaaminen

Vihdoin tuli aika käydä alkuperäisen artikkelin kimppuun ja samalla sovimme oman tutkijamme kanssa tapaamisen. Jes, jännää! Tästä lähti todellinen artikkelin tutkiminen ja siihen syventyminen. Ensimmäinen huomiomme oli, että artikkelin luku ei ollutkaan ihan lastenleikkiä: tieteellinen englannin kieli, joka sisälsi hankalia sanoja ja tilastoja, tuotti hiukan päänvaivaa. Yhteisvoimin selätimme artikkelin ja saimme siitä todella paljon irti. Artikkelimme (Design Thinking in Elementary Students’ Collaborative Lamp Designing Process) kertoi 10-11-vuotiaiden valaisimen suunnitteluprosessista alakoulussa. Tutkimuksessa videoitiin ja havainnoitiin paikan päällä lasten ajatusprosessia lampun suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Tämä oli osa laajempaa Helsingissä suoritettua tutkimusta. Tutkija oli luokassa paikalla ja tilanne videoitiin (aivan, juuri niin kuin meidänkin kuvitteellisen tutkimuksen toimintasuunnitelmassa). Näin pyrittiin selvittämään, miten lapset hyödyntävät kehollisuutta ja materiaalisuutta lampun suunnitteluprosessissa Tutkija keskittyi kolmen tytön ryhmään. Hän analysoi tarkkaan videoita, otti videolta heidän lausahduksensa ja laski ne. Näistä tutkija muodosti taulukon, jonka avulla havainnollistettiin, miten suunnittelu etenee ja missä kohdissa kehollisuus ja materialismi ilmenevät ja millä tavalla. Yllättäen kehollisuutta ja materiaalisuutta ilmenikin lasten suunnitteluprosessissa enemmän kuin tutkija oli alunperin olettanut.

On tullut aika! Yksi kurssin huipentumista, tutkijan tapaaminen. Saanen esitellä: Kaiju Kangas. Kangaksesta sai heti hyvin avoimen ja helposti lähestyttävän kuvan. Hän vaikutti aidosti innokkaalta vastaamaan kysymyksiimme ja tunnusti jännittävänsä tapaamista sekä erityisesti tulevaa tutkijatenttiä. Aloimme kysellä mielenkiinnolla tutkimuksesta lisää ja saimme paljon uutta, selkeyttävää tietoa. Kangas vastasi kysymyksiimme suoraan ja todella antoisasti. Tiedämme nyt lisää etenkin tutkimustuloksista, jotka olivat jääneet meiltä hieman pinnan alle. Kangas kertoi myös lasten kanssa toimimisesta enemmän sekä heidän käyttäytymisestään videokameran edessä.

 

Saimme vastauksia muiden ryhmien aiemmin esittämiin kysymyksiin: ryhmät jaettiin sen mukaan, mitä valaisintyyppiä he olivat tutkineet kotona. Ryhmän jakoon vaikutti myös opettajan tuntemus oppilaista. Yllättävä asia oli, että tutkija ei ollut yksin tekemässä tutkimusta, vaan hän oli osa isompaa ryhmää. Tämän lisäksi Kangas kertoi tulleensa tutkimukseen kesken kaiken mukaan ja selvensi, että tutkimuksessa ei välttämättä olla aina alusta loppuun mukana, vaan tullaan mahdollisesti tekemään yksi osa ja sitten lähdetään muualle. Helpottavaa oli kuulla Kangaksen tarina siitä, miten hän oli päätynyt tutkijaksi. “En ollut mikään huippu koulussa”, kertoi Kangas. Tämä ei estänyt häntä kuitenkaan ryhtymästä tutkijaksi. Äitiysloma ja tauko kotioloista motivoivat häntä lähtemään mukaan tutkimukseen. Utelimme myös, että mitä tutkijana olemiseen oikein tarvitaan. Saimme hymyä nostattavan vastauksen, kun Kangas naurahti: “Ainakin hyvät pakaralihakset.”

 

Me olemme uteliaita ja haluamme löytää uusia asioita maailmasta. Me olemme pieniä tutkijoita. Kun me tutustumme maailmaan, me kyselemme paljon. Kyselemisen avulla me selvitämme, mitä jo tiedämme, ja mitä tietoa muilla kokeneemmilla on. Tämän jälkeen me selvitämme lisää tutkimalla asiaa itse. Me koskemme, haistamme; ehkä seuraavaksi jopa maistamme. Tutkimusmatkamme jatkukoon!

 

Ryhmä 4: Johanna Ihanus, Anna-Sofia Flinck, Anssi Braunschweiler, Elisa Vottonen, Ronja Aaltonen, Meiju Heikonen

Lähteitä:

Kuvat:

https://www.mutsimedia.fi/la6psen-kanssa/mita-leikkia-vauvan-kanssa-leikit-ensimmaiselle-kuudelle-kuukaudelle/

https://impulsegrab.com/products/touch-activated-led-moon-lamp

http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/kokeel/tutkimus/

https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/person/kkkangas

Kirjat ja artikkelit:

Tutkimuksen voimasanat (2011)

Design Thinking in Elementary Students’ Collaborative Lamp Designing Process (Kaiju Kangas, Pirita Seitamaa-Hakkarainen & Kai Hakkarainen)

10 vastausta artikkeliin “Ryhmä 4: Tutkimusmatkamme tähän asti”

  1. Hei!
    Ihanan positiivinen ja optimistinen kirjoitus. Tästä tuli itsellekin uskoa siihen, että nämä asiat ehkä sittenkin selviävät. Lapsen uteliaisuus ja into päämääränä ryhdynkin lähestymään tieteellisiä artikkeleita uusin voimin ja saatampa maistaa lähdeluettelon kulmaa.

  2. Helppolukuinen ja selkeä kirjoitus. Olette esitelleet nimikkotutkimuksenne ytimekkäästi niillekin, jotka eivät siihen ole vielä perehtyneet.

    Erityiskiitos siitä, että olette ottaneet hyvin selvää yleisön esittämistä kysymyksistä – ei vain antaaksenne vastauksen yleisölle vaan oppiaksenne myös itse.

    Kirjoituksestanne paistaa uteliaisuus ja into tutkimuksen tekemiseen!

  3. Hei!

    Todella hauska blogiteksti. Tekstinne oli mukavan helppolukuista ja esittelitte hyvin läpi nimikkotutkimuksenne ja tutkijanne.
    Hienoa havaita, että olette innostuneet tutkimuksen teosta!

    Aliisa Haljoki/ Ryhmä 15

  4. Hei!
    Hauska vertauskuva lapsista pieninä tutkijoina! Avaatte hyvin nimikkotutkimustanne, ja teksti on muutenkin sujuvaa ja helposti ymmärrettävää.

    Inspiroitte minuakin suhtautumaan tähän kurssiin aikaisempaa positiivisemmin.

  5. Moikka,
    blogitekstinne oli rento ja humoristinen – kuulosti siltä että blogin kirjoittajilla on ollut super-hauskaa tätä tekstiä väsätessä! Vertauskuva pienestä lapsesta tutkimusmatkailijana toimi hyvin, ja hauskat, havainnollistavat kuvat ja väliotsikot tekivät lukemisesta entistä helpompaa.

    Tekstistä välittyi se, että kurssi on ollut varsin hyödyllinen teille ja olette myös oma-alotteisesti pyrkineet kehittämään ajatteluanne. Kunnon positiivisuuspläjäys!

    Jutta/Ryhmä 15

  6. Hei ryhmä 4, kiitos kannustavasta blogikirjoituksesta! Kirjoituksenne sai tutkijaksi ryhtymisen kuulostamaan yksinkertaiselta, jopa houkuttelevalta. Mielestäni tekstinne yhteyteen valitut kuvat tukivat hyvin sen sisältöä ja pidin erityisesti kirjoituiksen aloituksesta, jossa kuvailitte lapsen luonnollista uteliaisuutta.

    Nina//ryhmä 15

  7. Moikka ryhmä 4 !

    Mukavan leppoisa ja ymmärrettävä teksti. Olitte saaneet avattua tutkimustanne helposti lähestyttävästi tutkimuksen ulkopuolisellekin. Samoja haasteita ja kysymyksiä on kurssin aikana pyörinyt päässä, mutta itsekin havahtunut siihen, että on kysyttävä ja kyseltävä vain rohkeasti.

    Muutamat nostonne tutkijaltanne tutkimuksen tekemisestä olivat hyödylliset ja avartavat, muun muassa tämä ”yhden osan tekeminen” tukimuksesta ja matkan jatkaminen.

    Iiris / ryhmä 13

  8. Moi, ryhmä 4!
    Teillä on tekstissänne kivan tarttuva posiitiivinen ote. Pidän lapsen uteliaisuus -vertauksesta, joka alussa saa lukijan kiinnostumaan ja lopussa vetää tekstin hyvin yhteen. Tummennetut tekstipätkät tuovat selkeyttä, ja teksti on hyvin jäsennelty kuvineen.

    Henni / ryhmä 15

  9. Heippa ryhmä 4!

    Teillä oli positiivinen, helppolukuinen ja hyväntuulinen blogiteksti. Oli mukavaa, että olitte tiivistäneet tutkimustanne tänne, jolloin lukija pääsi sukeltamaan syvemmälle tekstiinne. Teksti oli hyvin jäsennelty, ja kuvat sekä tummennetut sanat ja virkkeet selkeyttivät tekstin rakennetta!

    Mukava lisä kirjoitukselle oli käytännönläheinen lähestymistapa aiheeseen tekstin alussa, ja viimeinen kappale, joka tiivistää hyvin tuntemuksianne kurssista. Positiivinen asenteenne tarttuu!

    Melissa/ ryhmä 13

  10. Moikka ryhmä 4!
    Teidän tekstinne on mukavan humoristinen, rento ja sitä oli helppo lukea. Oli kiinnostavaa kuulla enemmän teidän tutkimuksestanne, mistä vaikutatte olevan oikeasti innostuneita. Tekstinne oli myös hyvin jäsennelty väliotsikoiden, tummennettujen sanojen ja tekstiin sopivien kuvien avulla.

    Saara/ryhmä 13

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.