Ryhmä 3. ”Matka mokailevaan oppimiseen!”

Tervehdys kurssitoverit!

Edellisestä kirjoituksesta saimme rakentavaa palautetta esimerkiksi tekstin jäykkyydestä. Päätimme siis vaihtaa vaihteen hupi-asetukselle ja kiihdyttää kohti huumorin ruuhkaista moottoritietä.

Kuvahaun tulos haulle moottoritie huumori
(https://www.como.fi/uutiset/maailman-vilkkain-moottoritie-kuva-tiputtaa-silmat-paasta/)

Tervetuloa kyytiin!

Tutkimussuunnitelman työstäminen oli mielestämme kohtuullisen haastavaa ensimmäiseksi oppimistehtäväksi. Ryhmästämme kenelläkään ei ole aiempaa kokemusta tutkimuksen tekemisestä. Vuoden 2017 Idols voittajan sanoin, hyppäsimme suoraan (tiedemaailman) syvään päähän. Päästyämme työn touhuun, tutkimussuunnitelman rakenne ja tarkoitus avautuivat meille kohtalaisella tasolla.

Suurimmaksi haasteeksi osoittautui tutkimusongelman ja -kysymyksien laatiminen sekä laajan tutkimusaiheen rajaaminen käytännössä toteutettavaksi tutkimukseksi. Pohdimme kuumeisesti (ajoittain jopa ryhmämme jäsenten työkykyä heikentävän kuumeisesti) ja lopulta päädyimme mielestämme toimiviin tutkimuskysymyksiin. Tämän jälkeen pohdimme menetelmiä, joilla saisimme vastaukset asetettuihin kysymyksiin. Menetelmien ja tutkittavien valinta sujui melko vaivattomasti.

Jännittävän esitystilanteen jälkeen käyty reflektiokeskustelu muiden ryhmien kanssa avasi meille kokonaan uusia näkökulmia omaan tutkimussuunnitelmaamme. Huomasimme esimerkiksi menetelmävalinnassamme (havainnointi) esiintyvän eettisen ongelman, sillä tutkittaville ei voisi kertoa, mitä havainnoidaan. Tätä emme olleet osanneet edes ajatella. Oli myös mielenkiintoista päästä kuuntelemaan muiden ryhmien esityksiä. Esitykset tarjosivat tutkimuksen tekemisestä monipuolisemman kuvan, sillä omaa suunnitelmaa tehdessämme tutustuimme tarkemmin vain valitsemaamme tapaan tehdä tutkimusta.

Tutkimussuunnitelman työstäminen huipentui itsearviointiin. Sitä tehdessä oivalsimme, että ponnistuksistamme huolimatta suunnitelmamme oli jäänyt melko pintapuoliseksi, emmekä olleet onnistuneet rajaamaan tutkimuskysymyksiä tarpeeksi. Suunnitelmamme siis vaatisi vielä paljon työstöä, jotta se voitaisiin käytännössä toteuttaa. Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen, vaan jo seuraavalla viikolla käänsimme henkilökohtaisen Batman-valonheittimemme kohti kuutamoa ja mustiin pukeutunut ritarimme saapui paikalle.

Tapaaminen nimikkotutkijamme Jaakko Hilpön (mustiin pukeutunut ritari) kanssa oli mielenkiintoinen ja antoisa. Oli innostavaa huomata, että luokanopettajakoulutuksen saanut Jaakko työskentelee tutkijana, eikä opettajana. Tapaamisen aikana keskustelimme monipuolisesti Jaakon omista kokemuksista tutkijana, sekä hänen tekemästään tutkimuksesta, johon olemme perehtyneet tämän kurssin aikana.

Kuvahaun tulos haulle jaakko hilppö
Tutkija Jaakko Hilppö (https://twitter.com/hilppo)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ryhmäämme kiinnosti erityisesti tutkimuksessa hyödynnetty FUSE-studio (https://www.fusestudio.net/) ja keskustelu liikkui aikalailla tämän aiheen ympärillä. Lisäksi hän tarjosi meille konkreettisia esimerkkejä tutkimuksen tekemisestä, datan keruusta ja analysoinnista sekä eettisistä haasteista. Saimme nähdä näytteitä hänen tutkimuksessaan toteutetuista tehtävistä, joiden perusteella analyysit suoritettiin. Tapaaminen auttoi ymmärtämään laajemmin hänen näkemyksiään ko. tutkimukseen kuin myös tutkimuksen mahdollisiin ongelmiin, joita hän ei meille kuitenkaan liiaksi avannut. Nämä ovat  kysymyksiä, joita joudumme pohtimaan ryhmässä rauhanpiipun äärellä.

Juuri tutkimuksen kriittinen ajattelu on ollut haastavaa ryhmällemme. Kuten aiemmin mainitsimme,meillä ei juurikaan ole aiempia kokemuksia tutkimuksen työstämisestä. Tutkimuksessa ilmenevien ongelmien ja epäkohtien havaitseminen onkin juuri tästä syystä ollut hankalaa. Olemme joutuneet haastamaan itseämme, jotta olisimme kykeneviä sisäistämään tutkimuksen sisällön ja tätä kautta poimimaan ongelmakohdat sen sisällöstä.

Tutkijatapaamisessa Hilppö kannusti meitä kritisoimaan häntä ja hänen tutkimustaan. Hän selkeästi janosi haastavia kysymyksiä ja halusi meidän kyseenalaistavan argumenttejaan. Juuri tässä tilanteessa olisi varmasti muotoutunut hedelmällistä keskustelua, jos olisimme osanneet tarkastella tutkimusta kriittisesti ja esittää aiheeseen sopivia kysymyksiä.

Yksi ilmeinen ongelma Hilpön tutkimuksessa kuitenkin on se, että hänen analyysinsa perustuvat FUSE-studion sisällä tehtyihin havantoihin. FUSE-studio pähkinänkuoressa tarkoittaa toiminnallista oppimista kehittävää ympäristöä, eikä siis ole tyypillinen koululuokka. Tästä syystä FUSE-studiosta saadut tulokset eivät ole suoraan verrannollisia suomalaiseen koulumaailmaan.

Kuvahaun tulos haulle fuse studio
Oppilas FUSE-studiossa (https://www.sesp.northwestern.edu/news-center/news/2016/09/fuse-studios-debut-in-five-chicago-public-schools.html)

Tämänkertaisessa tekstissä olemme käsitelleet tutkimussuunnitelman tekemistä, arviointia, käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä, sivunneet tutkijatapaamista ja pohtineet tutkimuksen toteuttamisessa ja opponoinnissa ilmeneviä laajoja ongelmia. Lievistä ongelmista ja kolmesta puhjenneesta renkaasta huolimatta olemme tyytyväisiä tähän astiseen työhömme ja odotamme innolla tulevia haasteita. 🙂

 

Mia Laitinen, Tessa Rinkinen, Sini Saari, Liina Maximova, Taru Kyllönen, Hilma Ukkola, Ida Horttanainen, Saara Tattari, Elias Linnas ja Petteri Paajanen