Kansalliskirjastossa työhyvinvointia edistetään esimerkillisesti

Hiljattain julkaistun STTK:n kyselyn mukaan 57 % suomalaisista työntekijöistä kokee, että heidän työpaikallaan ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tämä siitäkin huolimatta, että Työterveyslaitoksen arvion mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaisi kuusi euroa takaisin vähentyneinä poissaoloina ja tehokkuuden lisääntymisen kautta.

Kansalliskirjasto on esimerkki työpaikasta, jossa työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin on haluttu panostaa kunnolla. Henkilöstön keskuudessa työhyvinvointitoimenpiteet on koettu positiivisena asiana ja hyvinvointia edistävät toimenpiteet ovat auttaneet jaksamaan paremmin erityisesti raskaampina aikoina.

Kansalliskirjastossa työhyvinvoinnin edistämisestä vastaa erillinen työhyvinvointiryhmä. Ryhmä on järjestänyt vuosien saatossa paljon erilaisia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tapahtumia, joissa tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja ja teemoja, joista jokainen voi itse valita omaan arkeensa sopivimmat.

”Olemme työhyvinvointiryhmänä järjestäneet muun muassa hyvinvointiin liittyviä teemaviikkoja, jolloin tarjolla on aiheeseen liittyviä luentoja sekä liikuntamahdollisuuksia. Hyvinvointiviikkojen tarkoituksena on herättää huomaamaan, miten omaan jaksamiseensa voi vaikuttaa. Viikoilla aiheena on ollut muun muassa palautuminen ja uni, arkiliikunta, kehonhuolto, ruokavalio jne. Nämä ovat hyvinvoinnin peruspilareita, jotka kuntoon saattamalla jaksaa paremmin työelämänkin punnerruksia ja koettelemuksia. Lisäksi olemme järjestäneet taukoliikuntavälineitä ohjeistuksien kera. Pienillä asioilla ja panostuksilla saa paljon hyvää aikaan.”, Kansalliskirjaston työhyvinvointiryhmästä Petri Tuovinen avaa.

”Erilaiset työhyvinvointitoimenpiteet ovat herättäneet keskustelua ja se jo sinällään on hyvä asia, koska silloin on saatu aikaan reaktio. Jotkut ihmiset tosin kokevat liikunnasta ja terveydestä muistuttamisen ”terveysfasismina”. Pääosin hyvinvointiviikot on koettu positiiviseksi ja moni on ammentanut niistä asioita omaan jaksamiseensa. Vaikkapa stressinhallintaan on saatu hyviä välineitä rentoutumisharjoitusten kautta. Viime ajat ovat olleet todella raskaat, joten hyvinvointia parantaville toimenpiteille on todellakin tarvetta.”, Tuovinen jatkaa.

Yliopiston liikuntapalveluorganisaatio UniSport on ollut useamman vuoden Kansalliskirjaston kumppanina suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia työhyvinvointitoimenpiteitä sekä luomassa jatkuvuutta toiminnalle. Tuovisen mukaan Kansalliskirjastossa ollaan oltu erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön.

”Unisport on aivan erinomainen kumppani hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Olemme saaneet rakennettua toimivan yhteistyön, jossa olemme saaneet meille räätälöityjä luentoja ja liikuntamahdollisuuksia ja ihan isompiakin kokonaisuuksia, kuten kokonaisia työhyvinvointipäiviä ja edellä mainittuja hyvinvointiviikkojen ohjelmia. Unisportin tuntitarjonta on uskomattoman laaja.”

Kansalliskirjastossa aiotaan jatkossakin panostaa henkilöstön työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Tuovinen näkee tärkeänä sen, että vastaisuudessakin se tapahtuu kepin sijasta porkkanana.

”Tärkeintä työhyvinvointiryhmissä on jatkuvuus ja että tuodaan tarjolle vaihtoehtoja ja keinoja, miten omaan hyvinvointiin voidaan vaikuttaa. Hyvinvoinnin rakentuminen lähtee kuitenkin yksilöstä itsestään ja omasta halusta tehdä asioita. Tarjotaan ja annetaan mahdollisuuksia, ei tuputeta tai pakoteta. ”

Tuovinen itse panostaa omassa hyvinvoinnissaan perusasioihin ja yrittää noudattaa hyvinvointiviikoilta ja -päiviltä saamiaan oppeja. ”Huolehdin omasta työhyvinvoinnista ja jaksamisesta sillä, että yritän pitää elämänrytmini mahdollisimman säännöllisenä, syödä terveellisesti, nukkua riittävästi ja harrastaa liikuntaa monipuolisesti – ihan siis perusjuttuja. Tärkeintä on kuitenkin yrittää löytää joka päivälle positiivinen pohjavire.”

 


UniSport vinkkaa

Jos olet kiinnostunut edistämään työhyvinvointia omassa työyhteisössäsi UniSportin kanssa, ota yhteyttä e-lomakkeella.

Haastattelu, teksti ja kuva: Jussi Pesola

Leave a Reply

Your email address will not be published.