Happihyppelyn jälkeinen GIS-huuma

Heipparallaa! Tämän kurssikerran jälkeen jäi niin inspiroitunut olo, että päätin tehdä postauksen samana päivänä, jee!

Aloitimme kurssikerran ulkona keräten Epicollect5 -sovellukseen omia havaintojamme, joista työstemmi 45 minuutin happihyppelyn jälkeen oman tietokannan. Tätä hyödysimme kokeilemalla interpolointia QGis:issä. Noh, joko minä tein jotain väärää tai QGis ei halunnut tehdä yhteistyötä (vahva veikkaus ensimmäiseen), jonka vuoksi interpolointi jäi omalta osaltani hieman suppeammaksi. Mutta ei se mitään, sillä tunnilla tapahtui paljon muuta siistiä!

Tarkoituksena tämän jälkeen oli käyttää pohjana maailmankarttaa, johon lisättäisiin omavalintaisia hasardeja ja niille erilaisia esitystapoja. Karttojen tulisi olla sellaisia, joita voitaisiin käyttää opetuksessa hyödyksi. No, opettajaa minusta ei näillä näkymin ole tulossa, mutta silti uskon, että nämä kartat jollain tasolla olisivat toimivia. Ainakin niitä oli ihan hauska väsäillä.

Ensimmäinen tekeleeni löytyy allaolevasta (kuva 1) kuvasta. Kartalla on esitetty yli 4,5 magnitudin maanjäristyksiä viimeisen 30 päivän sisältä Väli- ja Etelä-Amerikan alueella. Jos haluat käydä katsomassa koko maailman mittakaavassa saman asia, kannattaa vierailla Otso Laakkosen blogissa.

Riippuen minkä ikäisille opetus tehtävänannossa on suunnattu, voisin esimerkiksi kuvitella karttaa käytettävän mannerlaattojen saumakohdista puhuttaessa. Kohderyhmä voisi olla yläaste, jossa käydään läpi miten saumakohdat näkyvät maailmankartalla tai yksinkertaisesti mistä alueen lähes järjestäytyneet maajäristykset johtuvat. Saumakohdista voi käydä katsomassa hyvän kartan Vilma Koljosen blogista!

Kuva 1. Väli- ja Etelä-Amerikassa esiintyneet maanjäristykset 30 päivän sisällä.

Toinen kartta (kuva 2) kuvaa Indonesian tulivuoria sekä niiden viimeisintä purkausajankohtaa. Lisäksi päätin tämän kartan yhteyteen tuoda internetistä samantyyppisen esityksen (kuva 3), jossa on hieman eri informaatiota. Lisäksi netistä tuotu kartta on paljon visuaalisesti miellyttävämpi.

Kuva 3. Internetistä otettu kuva, jossa on esitetty Indonesian tulivuoria visuaalisesti. Lähde: Express

Ja sitten vielä viimeiseen karttaan (kuva 4). Tämän kartan tekemiseen käytin eniten aikaa, sillä minun piti etsiä lisää dataa aineistoon, jotta sain kuolonuhrit ja taloudelliset tappiot mukaan. Kartalla näkyy yli 9 magnitudin maanjäristyksen 1900-luvulta tähän päivään. Kuvaan on lisätty diagrammeihin kuolonuhrit sekä taloudelliset tappiot. Kuvaa voisi hyvin käyttää esimerkiksi lukio-opetuksessa. Tehtävässä voisi pohtia esimerkiksi Japanin maanjäristyksen taloudellisiin vahinkoihin liittyviä seikkoja tai Intian valtameren järistyksen kuolonuhrien suuruuden syitä.

Kuva 4. Kartalla on esitetty yli 9 magnitudin maanjäristyksiä sekä niiden aiheuttamat kuolonuhrit ja taloudelliset vahingot.

Vaikka kohtasinkin matkallani vastoinkäymisiä, pidin silti tästä kurssikerrasta varmaan eniten tähän asti. Huomaan myös kehittyneeni erilaisten esitystapojen kanssa ja osaan jo käyttää niitä ilman sen kummempia ongelmia.

 

Lähteet:

Laakkonen, O. (2020).  6 kerta. [Blogipostaus]. Luettu 19.2.2020.  https://blogs.helsinki.fi/laxotso/

Koljonen, V. (2020). Raikasta ulkoilmaa!. [Blogipostaus]. Luettu 19.2.2020. https://blogs.helsinki.fi/vilmakol/

Express (29.9.2017). Bali volcano MAP: Shocking map shows why Indonesia faces world’s biggest volcano threat. Luettu 19.2.2020https://www.express.co.uk/news/world/860324/Bali-volcano-map-Indonesia-volcanoes-latest-maps-threat-Mount-Agung

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *