Koulutuspoliittinen riskiretoriikka leimaa ja hämärtää

Riskilukujen raportoinnissa tulisi pyrkiä erottamaan metodologisesti käytettävät riskilaskelmat, niistä tehdyt tulkinnat sekä riskeistä tiedottaminen. Tämä edellyttää tutkimusryhmien yhteistä arviota siitä, onko esimerkiksi raportoinnissa välttämätöntä käyttää riskikäsitteitä.

Lue lisää Alusta! blogista täältä:

Koulutuspoliittinen riskiretoriikka leimaa ja hämärtää

New publications on educational trajectories and career guidance policies!

Kalalahti, M. & Varjo, J. 2021.On the pathway to an unforeseeable future: An actantial analysis of career designs of young people.  Young, e-pub ahead of print. https://doi.org/10.1177/11033088211057369. (Open access)

Varjo, J., Kalalahti, M., & Hooley, T. 2021 Actantial construction of career guidance in parliament of Finland’s education policy debates 1967–2020. Journal of Education Policy, e-pub ahead of print. https://doi.org/10.1080/02680939.2021.1971772. (Open access)

Ohjauksen yhteistyö edellyttää yhteisiä työtapoja ja tavoitteita – tutkimusjulkaisu

Uunituore tutkimusraporttimme julkaistavissa täältä:

Tutkimusrapotti ohjauksen yhteistyöstä

Nuorten opinto- ja uraohjaus on monitahoinen ja toiminnallisesti laaja kokonaisuus. Sen avulla pyritään tehostamaan opintoja ja lyhentämään opiskeluaikoja, tukemaan työelämässä tapahtuvia siirtymiä sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Asetettujen tavoitteiden laajuus ja monialaisuus edellyttävät useiden toimijoiden osallistumista ohjauspalveluiden tuottamiseen paikallisella tasolla, kunnissa. Tässä tapaustutkimuksessa kuvataan, miten opinto- ja uraohjauksen verkosto sekä siinä tapahtuva yhteistyö toimii eräässä eteläsuomalaisessa kunnassa. Tutkimusraportti esittää ongelmat, mutta tarjoaa myös ratkaisuja ohjaustyön tekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille.

Rahoittaja. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto

Uusin tutkimus koulutuksen uudelleensuuntaamisesta

Koulutuspolun löytämistä ja sitoutumista: Toisen asteen opintojen uudelleensuuntaaminen ja maahanmuuttotaustaisuus

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on sitoutunut tavoittelemaan mahdollisuuksien tasa-arvoa eli turvaamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet siirtyä toiselle asteelle. Käytännössä kuitenkin nuorten koulutusvalintoja ja koulutuksen läpäisemistä määrittävät monet perhetaustaan ja tuen tarpeeseen liittyvät tekijät. Suomalaisnuorten tiedetään myös opiskelevan toisella asteella viiveisemmin ja katkonaisemmin kuin ikätoverinsa muissa OECD-maissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan monimenetelmällisellä seuranta-aineistolla 357 nuoren koulutussiirtymää peruskoulusta toiselle asteelle sekä toisen asteen opintojen keskeyttämistä koskevia harkintoja. Erityisenä tarkastelukohteena ovat maahanmuuttotaustaiset nuoret. Tuloksina esitämme, että opintojen uudelleensuuntaamista harkitsi noin viidennes oppilaista, ja niitä uudelleensuuntasivat keskimääräistä useammin maahanmuuttotaustaiset nuoret. Maahanmuuttotaustaisten nuorten toisen asteen siirtymät olivat monipolvisempia, mutta myös heille tarjolla olleet vaihtoehdot olivat kapea-alaisia. Esitämme, että opiskelupaikan vaihtaminen tai opintojen keskeyttäminen on tyypillisesti seurausta muutoksista koulutus- ja uratavoitteissa sekä opintojen kuormittavuudesta. Aina nuorten harkinta ei kuitenkaan johda opiskelupaikan vaihtamiseen tai keskeyttämiseen, vaan nuoret kertoivat myös sopeutumisesta, sinnittelystä ja kiinnittymisestä.

Abstract

The ethos of the Finnish basic education is to offer equal educational opportunities all pupils. Yet, many factors like family background or need for special support, have their effect on educational outcomes. Our focus is on the transition from the basic to upper secondary education. With the follow-up data (n = 357) we analyse how often and why pupils consider changing or dropping out of their studies. Our special focus is on young people with immigrant origins. We conclude that every fifth young people had considered chancing their study place or dropping out. These considerations followed typically two lines: changes in the career expectations, or in the workload of studying. Although young people with immigrant origins shared similar experiences with the Finnish-origin young, their transitions were also multiphase and opportunities fewer. Not all the young people changed or dropped out of education, but expressed adjustment, grit and attachment to their studies.

Lue lisää

Mira Kalalahti, Markku Jahnukainen, Joel Kivirauma, Janne Varjo, Tuomas ZacheusKasvatus 2020, 51(4)

 

Turun yliopiston tutkijakollegiumit -luentosarja

Mira Kalalahti, Collegium Researcher (TIAS), Department of Education luennoi ti 27.10. otsikolla

Oman elämänsä sankareita? Nuorten koulutus- ja työuraohjaus epävarmuuden ajassa

  • Opinto-ohjaajat pyrkivät työssään auttamaan nuorta sovittamaan yhteen laveaa mahdollisuuksien maisemaa, perheiden odotuksia, nuoren toiveita ja ymmärrystä omasta osaamisestaan. Mitkä ovat ohjaustyön reunaehdot? Ovatko koulutusmahdollisuudet kaikille nuorille samat? Yleisöluennolla keskustellaan nuorten kohtaamisista, ohjauksen keinoista ja muodoista.

Luentoa voi seurata etäyhteyksin kaupunginkirjaston sivuston kautta

Welcome

Biography

I work as a Collegium Researcher at the Turku Institute for Advanced Studies (TIAS), and at the Department of Education, at the University of Turku years 2020-2022. I have a title of a Docent in Sociology of Education at the University of Helsinki, Faculty of Social Science.

Teaching

I give lectures on education policies and sociology of education and supervise thesis.

Research

My research has focused on equality in education, educational choices and biographies, educational trajectories of immigrant-background pupils, education policies and career guidance. My ongoing research focuses on career guidance policies at the local and national levels. I model the career guidance practices and examine the relational expertise and professionalism of career guidance.