” Tänään aamulla tajusimme olevamme Lontoossa. Söin juuri jäätelöä ja join portviiniä. Mind the gab. Eiks se nyt riitä, että mä oon kattonu noi reitit. Hektisyydestä huolimatta rento meininki. Diskovalojen loisteessa oli parasta vetää fiiliskierros. Britanniassa ei ole duopolia päivittäistavarakaupan suhteen. Aloitimme päivän aikaisin aamulla Helsingissä ja jatkoimme sitä Lontoossa 14 hengen tiiviissä porukassa, joka kehittyisi päivän mittaan loistavaksi Moodi-yksiköksi. ”
14 moodilaista. Yksi Lontoo. Seitsemän oli tätä kirjoittaessa tarpeeksi tajuissaan jakaaksensa ajatuksiaan ensimmäisestä päivästä. Päivästä, joka suurimmalle osalle alkoi herätyksellä ennen seitsemää. Helpoilla laskuilla nähdään, että min{nukkumisaika[i]} (i = 1, … , 14) = 15min.
Opimme tärkeitä asioita Lontoosta, matkustamisesta ja elämästä. Olimme lentokentällä suositusten mukaisesti kaksi tuntia ennen koneen lähtöä, mikä osoittautui tottakai voittajan valinnaksi lentokentän tarjotessa stimuloivia ajanviettomahdollisuuksia.
Tilastotiede oli vahvasti mukana matkalla alusta saakka ja jo matkan alkuhetkillä todistettiin epäilemättä eräs vuoden korkeatasoisimmista opintopiireistä, kun tilastollisen päättelyn jatkokurssin laskuharjoituksia ratkottiin 10km korkeudessa.
Kone laskeutui onnellisesti Gatwickin lentokentälle, jossa kaikkien olettamuksien vastaisesti paistoi aurinko. Sää oli siis mitä suotuisin kannaltamme. Pienen matkustussählingin jälkeen selviydyimme London Bridgen metroasemalle, josta matkamme ensimmäinen varsinainen etappi; Royal Statistical Society, oli kohteena. Olimme sopineet tapaamisen paikallisen tilastoseuran kanssa klo 1:30 paikallista aikaa, mutta hyviin tapoihin kuuluvana olimme luonnollisesti etuajassa.
Royal Statistical Societyssa saimme mitä sydämellisimmän vastaanoton Sarah Bakerilta, joka perehdytti meidät seuran toimintaan. Saimme jopa ilmaiseksi keksikahvit ja seuran julkaiseman lehden. Samainen henkilö lupautui myös opastamaan meidät pastori Thomas Bayesin haudalle, joka sijaitsi aivan Royal Statistical Societyn naapurissa.
Hautavierailun jälkeen matkustimme metron ja junan avulla majoituspaikkaamme, joka sijaitsi Albert Squarella.
Talo kattoi hulppeat neljä kerrosta, johon jokaiseen kerrokseen sijoittui moodilainen. Ilta oli mukava päättää yhteiseen ostosreissuun ja kokkailuun (pasta bolognese). Ruoan jälkeen kokosimme yhteisiä fiiliksiä matkasta. Näistä osan voi lukea alta:
”kannattaa” olla aikaisin lentokentällä
passintarkastuksessa saattaa joutua ottamaan pipon pois
lentokentän R-kioskilla ei ole hyvä limuvalue
lennon aikana oli korkean luokan opintopiiri
Englannissa ei satanut
Norwegian on langaton lentoyhtiö
matkalaisilla oli suuri luottamus toisiinsa käytännön asioiden suhteen
Jotkut olivat uhrautuneet matkan puolesta ja nukkuneet vain 15 minuuttia ”selvitellen asioita”
Majoituspaikka ”ei todellakaan ole mikään muumitalo”
Pastaa tehdessä kannattaa ostaa pastaa
– Moodin matkalaiset; Tuomo & Pauliina