Haastattelussa Matti Närekangas – Piirrän Cheekin joka päivä!

Vuoden ajan somekansaa on huvittanut Facebook-sivu Piirrän Cheekin joka päivä, jossa julkaistaan päivittäisiä rap-artisti Cheekiä esittäviä toinen toistaan erikoisempia piirroksia. Haastattelimme taiteilija Matti Närekangasta toukokuun alussa ilmestyvään Napakaira-lehteen, mutta päätimme julkaista haastiksen myös täällä NEFAn blogissa Matin luvalla, sillä hänen vuoden mittainen Cheek-projektinsa on tulossa päätökseen ja teokset ovat nähtävillä Albertinkadun Creat -galleriassa 26.4.-8.5.2018!

Mistä sait inspiraation ryhtyä vuoden mittaiseen Cheek -taideproggikseen?

Istuin keittiössä hiljaa ja se vain tuli mun päähän, että “Piirrä Cheek joka päivä”. Olin pyöritelly erilaisia sarjakuvaideoita jo jonkin aikaa ja tämä oli osa pidempää ideointiprosessia.

Miten äitisuhteesi on vaikuttanut taiteeseesi?

En usko, että mun äiti on kauheasti ymmärtänyt mun taidetta koskaan. Mä tulen yksinhuoltajaperheestä 1990-luvun Itä-Helsingistä. Kyllä sellainen ympäristö on vaikuttanut mun taiteeseen paljon. Se miltä viihdeteollisuus näyttää mun silmistä on aika vahvasti esillä tässä “365 kuvaa Cheekistä” teoksessa. 

Joko olet nähnyt Veljeni Vartija -elokuvan? Mitä mieltä?

Kävin katsomassa sen Kallion hienossa Riviera-elokuvateatterissa. Mun mielestä se on kaikessa huonoudessaan paras suomalainen elokuva mitä koskaan tehty. Camp-klassikko!

Oma suosikkisi taideteoksistasi?

Mun suosikki on se koko valmis “365 kuvaa Cheekistä” teos Creat Space gallerian seinillä lopulta näyttelyn viimeisenä päivänä 8.5.2018. Näyttely on 26.4.-8.5.2018 Creat Spacessa Helsingissä (Albertinkatu 12). http://creat.fi

Aikuisten oikeesti, mitä mieltä olet Chekkosesta?

Mun mielestä vastaus tähän kysymykseen löytyy “365 kuvaa Cheekistä” teoksesta.

Mites olisi tähän loppuun vielä sellainen Oscar-gaalan kiitospuhe raskaan taiteilu-urakan loppuun saattamisesta?

Kiitospuhe tulee sitten taidenäyttelyn avajaisissa 26.4. Lämpimästi tervetuloa!

Tutustu näyttelyn Facebook-eventiin täältä!

Posted in Ilmiöt, Tapahtumat | Leave a comment

Terveisiä rapakon takaa!

Seikkailuja Tallinnan öisillä kaduilla


Kattojärjestömme Kulttuurintutkimuksen opiskelijat Kulo ry järjesti perinteisen kevätekskursionsa tänä vuonna 100 vuotta täyttävään Viroon!

Pakkasimme kimpsut ja kampsut ja suuntasimme Silja Europa-laivalla kohti Tallinnaa. Tallinnassa yövyimme hotellissa yhden yön, jonka jälkeen suuntasimme ryytyneinä takaisin kotia kohti.

Risteilyyn otti osaa 28 kulttuurintutkimuksen opiskelijaa Helsingistä, Turusta, Jyväskylästä, Oulusta ja Joensuusta, edustaen mm. folkloristiikkaa, kansatiedettä, antropologiaa, kirjallisuudentutkimusta, uskontotiedettä, mediatutkimusta sekä viestintää. Kulon tapahtumat ovat mielestäni ainutlaatuisia juuri mahtavan porukkansa vuoksi, sillä viideltä paikkakunnalta tuleva vaihtelevan monitieteinen jengi on aina valmiina ottamaan mukaan uusia naamoja! Itsekin lähdin viime keväänä ensimmäiselle Kulo-risteilylleni tuntematta yhtäkään tyyppiä ennalta, ja tällä kertaa sain moikata jo monia vanhoja tuttuja.

Reissuohjelmaan kuului muun muassa kilpailuja, pelejä, ruokaa, museovierailu Viron arkkitehtuurimuseoon sekä baari-ilta virolaisten kulttuurintutkimuksen opiskelijoiden ja vaihtarien kanssa. Ohjelmasta kiitos kuuluu tapahtumamestareille Sumulle ja Joonakselle.

Täysin freeseinä risteilyistä ei selvitä koskaan. Minä nappasin flunssan (kolmenkymmenen hengen jakama jallupullo ei ole hyvä idea!) ja eräs turkulainen reissun terveyskeskukseen kipeän käden takia. Darroista puhumattakaan…

Kiitos mahtavasta reissusta Kulo ja kulolaiset! Seuraavan kerran tapaamme huhtikuussa, kun 13-14.4 Turun Kutu ry (ent. Seita) vierailee Helsingissä Mythoksen ja NEFAn vieraana, sekä tietenkin ensi syksyn Kulo-seminaarissa.

Kurkkaa lisää tietoa Kulon toiminnasta: Kulo ry:n nettisivut (http://kulory.fi) sekä Instagram (https://www.instagram.com/kulory)!

Monitieteisin terveisin, Veera

 

Posted in Kulo ry, Kulttuurien tutkimus, Tapahtumat | Leave a comment

Kun Helsinki ja Turku kohtaavat!

Hey!

Vaikka ulkona sataa tälläkin hetkellä lunta ja mittari huutaa pakkaslukemia, vaihtuu kuu parin viikon päästä huhtikuuksi ja kaikki opiskelijat ympäri Suomen alkavat valmistautua kohti opiskelijoiden ehkäpä suurinta juhlaa, nimittäin vappua!

Vapun lisäksi huhtikuuhun mahtuu myös pahamaineinen, huonoa tuuria pursuava päivä.  Perjantai 13. Nefa-Helsinki Ry uhmaa epäonnea virittäytymällä juuri tuolloin juhlahumuun Uudella ylioppilastalolla. Iltaa ei vietetä vain Helsingin yliopiston opiskelijoiden voimin, vaan seuraksemme saapuu kulttuurintutkijoita myös Turun
yliopistosta! Folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen kollegamme saapuvat suoraan Turusta juhlistamaan perjantaita kanssamme. Tiedossa on beer pongia, boolia, naposteltavaa ja mahtavaa seuraa klo 18 alkaen Uuden ylioppilastalon Humanistiklusterilla. Paikalle ovat tervetulleita Turun kulttuurintutkijat, Mythoslaiset, Kontekstilaiset, kulttuurien tutkimuksen maisteriohjelman opiskelijat sekä kaikki kulttuurimieliset ystävämme! Omien juomien mukaanotto on suositeltavaa.

Hauskanpito ei pääty edes aamuyöhön, vaan heti lauantaina 14. huhtikuuta Humanistiklusteri muuttuu morning after –kansan brunssikeitaaksi klo 10-13.

Tervetuloa mukaan! Tästä pääset tapahtuman facebook -sivulle.

Missä? Uusi ylioppilastalo, Humanistiklusteri, 5. krs

Milloin? Iltabileet 13.4 klo 18 alkaen, brunssi 14.4 klo 10-13

Miksi? Koska huhtikuu, epäonnen uhkaaminen, vappu, kulttuuri, verkostoituminen. Siksi.

Tervetuloa paikalle!

Ps. Haluaisin vielä muistutella Napakairan kirjoituskutsusta.

Tarjoa meille taas tuotoksiasi! Toukokuussa julkaistavan Napakaira 1/2018:n kirjoitusten ja kuvitusten deadline on 1.4. kello 23:59:59. Ideat, kysymykset ja valmis materiaali lähetetään päätoimittaja Veera Kujansuulle, veera.kujansuu@helsinki.fi.

Päätoimittaja ja toimituskunta (Riina Levänen, Roope Rouvali, Jakob Lindström) kaipaavat edelleen kaikkea lyhyistä mielipidekirjoituksista tai ajatusleikeistä pidempiin artikkeleihin ja esseisiin. Sarjakuvat, novellit, piirrustukset sekä arvostelut kirjoista, elokuvista tai vaikka UniCafen lounaista ovat niin ikään tervetulleita.

Materiaali voi liittyä mihin tahansa kiinnostuksesi kohteeseen, käymääsi kurssiin tahi tekemääsi työhön tai tutkimukseen! Tärppeinä tarjoillaan tämän vuoden lehtien teemoja: sosiaalinen media, katoava kansanperinne, nykypäivä vs. eilispäivä. Aiheita voi lähestyä miltä kantilta tahansa, tai sitten kirjoittaa jotain aivan muuta, vain taivas on rajana, mutta kulttuurintutkimuksellinen näkökulma on suotavaa.

 

Posted in Napakaira, Tapahtumat | Leave a comment

Ajan kaikuja – taiteilijoiden tulkintoja Kalevalasta näyttelyssä vielä 15.4. asti!

Keravalaisella savella seinille maalattu muraali

Vierailimme NEFA-porukalla Keravan Taide- ja museokeskus Sinkassa tutustumassa Ajan kaikuja -näyttelyyn. Suosittelemme lämpimästi! Näyttely on avoinna vielä 15.4.2018 asti, ja opiskelijakortilla sisään pääsee vain 4 € hintaan. Museo on kävelymatkan päässä Keravan asemasta, jonne pääsee Helsingistä esimerkiksi K-, R- ja Z-junilla!

Ajan kaikuja juhlistaa Kalevalaseuran kymmenen vuotta täyttävää Taiteilijoiden Kalevala -projektia. Vuosien varrella eri kulttuureista tulevat taiteilijat ovat tutustuneet Kalevalan maailmaan ja kommentoineet sitä. Nyt vuorossa ovat japanilaisten ja Berliinissä asuvien taiteilijoiden tulkinnat, jotka saavat rinnalleen suomalaistaiteilijoiden teokset.

Taiteilijat löytävät Kalevalan tarinoista ja suomalaisen kansanrunouden teemoista monenlaisia erilaisia näkökulmia, jotka heijastuvat heidän omaan taiteelliseen tyyliinsä ja kulttuuritaustaansa. Kalevala näyttäytyy teoksissa esimerkiksi japanilaisten anime- ja mangavaikutteiden kautta sekä katutaiteen ja installaatioiden muodossa. Folkloristille näyttelyn teokset olivat mielenkiintoista pohdittavaa.

Tietoja näyttelystä täällä:
http://www.sinkka.fi/nayttely/ajan-kaikuja-i-tokio-i-berliini-i-kerava/

Museoterveisin, Veera Kujansuu

Posted in Kalevala, Museot | Leave a comment

Ajan kaikuja

Hei!

Maaliskuu on käynnistynyt ja uutta mukavaa ohjelmaa on tiedossa.

Nefa-Helsinki Ry järjestää ekskursion Keravan taidemuseon Kalevala-näyttelyyn tiistaina 13. maaliskuuta.

Kalevalaseuran kymmenen vuotta täyttävää “Taiteilijoiden Kalevala”-projektia juhlistavassa japanilais-saksalais-suomalaisessa yhteisnäyttelyssä “Ajan kaikuja” 15 taiteilijaa kolmelta mantereelta tulkitsee ja kommentoi Kalevalaa omien kulttuuriensa silmin.

NEFAn yhteislähtö museoon lähtee Porthanian aulasta, josta siirrymme lähijunaan tasan kello 15, joten olethan paikalla ajoissa!
Sisäänpääsy museoon maksaa opiskelijoilta 4 euroa (Museokortilla ilmaista!), josta NEFA tarjoaa avustusta osallistujien määrästä riippuen. Samalla hinnalla voi halutessaan käydä taidemuseon lisäksi Keravan kapunginmuseossa.
Matkat maksetaan itse.

Tervetuloa kaikki mukaan! Tapahtuman Facebook -sivuille pääset tästä.

 

Posted in Tapahtumat | Leave a comment

Kalevalan päivä 2018

“Silloin Pohjolan emäntä
Pakkasen pahan lähetti
tuolle Pohjolan merelle,
ulapalle aukealle.
Itse tuon sanoiksi virkki,
sekä käski jotta lausui:
“Pakko poika pienokainen,
130 oma kaunis kasvattini!
Lähe tuonne, kunne käsken,
kunne käsken ja kehoitan!
Kylmä veitikän venonen,
pursi lieto Lemminkäisen
selvälle meren selälle,
ulapalle aukealle!
Kylmä itseki isäntä,
jää’ä veitikkä vesille,
jottei pääse päivinänsä,
140 selviä sinä ikänä,
kun en pääsne päästämähän,
kerinne kehittämähän.”

– Kalevala, 30. runo

 

Hyvää Kalevalan päivää kaikille!

Tänään, 28. helmikuuta, on suomalaisen kulttuurin päivä. Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan, Suomen kansalliseepoksen, merkitystä suomalaisen kirjallisuuden ja kielen kulmakivenä ei voi korostaa riittävästi. Kalevala on merkittävä osa kulttuurihistoriaamme ja identiteettiämme. Folkloristiikka henkisen kansankulttuurin tutkimuksena paneutuu myös oleellisesti Kalevalaan ja Kalevalaan liittyvät opinnot ovatkin olleet ainakin allekirjoittaneen mielestä yliopiston mahdollisesti mielenkiintoisinta antia.

Tenttikirjan ohella nämä ovat sopivaa luettavaa tälle päivälle.

Kukapa ei tietäisi säkeitä Vaka vanha Väinämöinen tai olisi koskaan nähnyt AkseliGallen-Kallelan kansallisromanttista maalausta Aino-taru? Kalevala ei ainoastaan näyttäydy maailmankirjallisuuden merkkiteoksena vaan se elää myös ansaitusti jokapäiväisessä elämässämme, sulautuneena ja kiinteänä osana ympäröivää kulttuuriamme. Monet Kalevalaan liittyvät teemat ja runouden säkeet ovat iskostuneet suomalaisiin  lähtemättömästi. Kalevala elää myös populaarikulttuurissa, kuten esimerkiksi musiikissa, elokuvissa, taiteessa ja runoudessa. Se nousee myös tasaisesti esille kohun lailla, kuten viimeaikoina käyty kiivas keskustelu Gallen-Kallelan Aino-taru -teoksesta ja sen moraalikysymyksistä osoittaa. Mielestäni mielenkiintoinen esimerkki Kalevalan kansainvälisestä vaikutuksesta populaarikulttuurin on Helsingin Sanomien 3.10.2016 julkaisema artikkeli Sormusten herran kirjoittaja rakasti suomalaisen kulttuurin outoutta ja hillittömyyttä – Kalevala käynnisti koko uran. 

Kalevalan voit lukea kokonaisuudessaan verkosta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta. Mainittavan arvoinen on myös Ylen muutama päivä sitten julkaisema Kalevala-aiheinen kymmenen kysymyksen mittainen testi, jonka avulla voit testata jo olemassaolevat tietosi Kalevalasta ja täydentää niitä! Testiin pääset alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

 

Mahtavaa loppuviikkoa kaikille ja eläköön suomalainen kulttuuri!

 

Posted in Juhlapäivät, Kalevala | Leave a comment

Mustan Historian Ilta: Tanssi ja Diaspora

Hei!

Ensi viikon keskiviikkona tapahtuu! Nimittäin Helinä Rautavaaran museossa Espoossa klo 18.00!

“Yhdysvalloissa ja muissa maissa helmikuu on omistettu afrikkalaisessa diasporassa kehittyneille kulttuureille sekä historian käsittelemiselle mustasta näkökulmasta. Tanssija Clyde Wilderin (USA) ja tanssija-tutkija FT Malin Grahn-Wilderin (Suomi) esitys ja luento syventyvät afrikkalais-amerikkalaiseen tanssiperinteeseen kielen, kommunikaation ja vapauden näkökulmasta. He osoittavat, kuinka liikkeet ja rytmit voivat muodostaa yhteisöjä, luoda toivoa ja toimia itseilmaisun välineinä. Myös yleisö on tervetullut osallistumaan tanssiin!”

Uskontotieteen ainejärjestö Mythos Ry ja NEFA järjestävät yhteislähdön tapahtumaan Porthanian aulassa. Lähtö tapahtuu aulasta klo 17.10, mutta kokoontuminen on klo.17.05. Tästä siirrytään metrolle, jolla matka-aika kohteeseen on n. 35 minuuttia, mukaan lukien kävely metrolta Helinä Rautavaaran museoon.

Valmistaudu siis avoimin mielin ja saavu Porthanian aulaan ensi viikon keskiviikkona, 28.2 klo 17.05 ja koe upea elämys afrikkalais-amerikkalaisen tanssiperinteen siivittämänä.

Tapahtuman Facebook-linkki. 

Cya there ja mahtavaa viikonloppua kaikille! 

Posted in Tapahtumat | Leave a comment

Karonkka!

Hoi!

Kotona valmiina lähtöön.

Viime perjantaina, 16. helmikuuta, vedin kotona alkuillasta päälle opiskelijahaalarit. Tuo ihana tummanvihreä, haalarimerkein koristeltu opiskelijan rymy-univormu, jonka eteen olen työskennellyt neulan ja langan kanssa hävyttömän monta tuntia. Omissa haalareissani on merkkien lisäksi vaihdettu lahje ja henkselit. Haalareideni vyölenkeistä roikkuu vaikka mitä tärkeitä ja välttämättömiä selviytymisvälineitä vapun, pikkulaskaisen, karonkan ja muiden akateemisia perinteitä täynnä olevien juhlien varalle. Minulle haalarit edustavat pääainettani, ainejärjestöämme Nefa-Helsinkiä Ry:tä ja opiskelijaelämää yleensäkin. Niiden päälle vetäminen on aina mieluisa hetki. Tuona perjantaina haalareita en pukenut lämpimikseni (vaikka ne ovatkin niin mukavat), vaan Uudella Ylioppilastalolla järjestettiin Nefan Karonkka!

Karonkka on akateeminen perinne ja se järjestetään perinteisesti väitöstilaisuuden jälkeen   illalla. Tässä juhlatilaisuudessa juuri väitellyt tuore tohtori kiittää vastaväittäjäänsä ja kaikkia väitöskirjan syntyprosessiin osallistuneita henkilöitä. Karonkka kuitenkin järjestetään erityisesti vastaväittäjän kunniaksi ja
vastaväittäjä onkin tärkein vieras, joka saapuu usein karonkkaan viimeisenä. Vaikka karonkka edustaakin tätä akateemista juhlaa, sanan käyttö on laajentunut yliopistomaailmassa tarkoittamaan myös ainejärjestön hallituksen vaihtumisen kunniaksi järjestettävää tilaisuutta, vaihtoa. Tässä hallitusvaihdossa juhlistetaan vanhan hallituksen tekemää työtä, kulunutta vuotta ja uutta hallitusta. Vaihtoon liittyviä perinteitä on yhtä monta kuin on ainejärjestöjäkin ja nämä perinteet voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia.

Illan pizzat tulivat Kotipizzasta.

Nefa-Helsinki Ry järjesti vaihtokaronkan Uudella Ylioppilastalolla rennoissa tunnelmissa. Tilaisuudessa juhlittiin, pelattiin, syötiin ja juotiin. Paikalle saapui uuden ja vanhan hallituksen jäseniä ja humanistiklusterin täytti nauru, puheensorina ja musiikki.  Tunnelma oli hauska ja rento ja vanhat hallituslaiset siirsivät hyvin mielin vastuun ainejärjestön toiminnasta uudelle hallitukselle. Ilta jatkui humanistiklusterilla puoleen yöhön saakka, jonka jälkeen kynnelle kykenevät jatkoivat juhlia Helsingin yössä. Mieletön ilta!

Tässä blogissa vanhat hallitukset ja hallitus 2018 löytyvät yläpalkista. Hallitus 2018 -osiota löytyvät myös kaikkien hallituslaisten yhteystiedot ja voitkin ottaa yhteyttä uuden hallituksen jäseniin missä tahansa asiassa.

  

Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille! 

 

Posted in Juhlapäivät | Leave a comment

Kulo! Risteilee!

Hei kaikki!

Kulo(Kulttuurintutkimuksen opiskelijat) Ry on valtakunnallinen kattojärjestö
kulttuurintutkimuksen alojen opiskelijoille. Se toimii kulttuurintutkimuksen opiskelijoiden edunvalvojana Suomessa. Tämän lisäksi Kulo tekee kulttuurintutkimusta tunnetuksi, edistää kulttuurintutkimuksen poikkitieteellisyyttä koulutuspoliittisessa päätöksenteossa, ottaa kantaa kulttuurintutkimuksen opiskeluun liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja toimia yhdyssiteenä kulttuurintutkimuksen alojen opiskelijoiden sekä aloista kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä. Kulon toimintaan kuuluu seminaareja, ekskursioita ja muita tapaamisia.

Tällä kertaa Kulo lähtee kevätekskursiolle eteläiseen Helsinkiin, eli minnekkäs muualle kuin Tallinnaan! Tähän seikkailuun ovat tervetulleita kaikki te kulttuurialan opiskelijat! Tapahtuman tiedot löytyvät tapahtuman Facebook -sivuilta, sekä alta suorana lainauksena. Huomioithan, että ilmoittautumisaika on lyhyt, joten nyt hihat heilumaan ja laivalle! 

 

 

“Kulo risteilee taas! 

Haluatko unohtaa maalliset murheet ja purjehtia muiden kulolaisten kanssa Tallinnan yöhön? Tule seilaamaan joukkoon iloiseen!


Kulttuurintutkimuksen opiskelijoiden kattojärjestö Kulon ensimmäinen kevätexcu lähestyy. Tänä vuonna Kulon kulttuurilaiva lipuu Helsingistä Tallinnaan, missä vietämme ikimuistoisen viikonlopun toistemme seurasta nauttien. Risteily sisältää taattua laivatunnelmaa, hotelliyön ja poikkitieteellistä menoa. Kulo toivottaa kaikki Kultun, Seitan, Jyväskylän, Joensuun ja Helsingin Nefan sekä Mythoksen jäsenet tervetulleiksi seilaamaan kanssamme.

Risteilyn aikataulu:

Pe 23.3.2018: Kokoonnumme hyvissä ajoin porukalla Helsingin terminaaliin (Länsiterminaali 1, Tyynenmerenkatu 8). Silja Europa avaa ovensa 17:30, mistä se starttaa matkansa klo 18.30. Luvassa mm. Kulon kevätkokous, halukkaille yhteinen buffetillallinen, laivatehtävä, kevyttä visailua ynnä muita mukavia seurahupeja.
La 24.3.2018: Saavumme Tallinnaan klo 8:00 aamulla. Perillä järjestämme virkistävän brunssin paikallisessa ravintolassa ja tutustumme kaupungin kulttuurikohteisiin. Yhteistä ohjelmaa on klo 14 asti, minkä jälkeen voi kirjautua hotelliin. Illalla pääsemme nauttimaan Tallinnan tunnelmasta ja menomestoista. Lisätietoja päivitetään.
Su 25.3.2018: Hotelliaamupala (8-11:00). Paluulaiva Megastar lähtee Tallinnan terminaalista 13:30 kohti Helsinkiä. Helsingissä olemme perillä 15:30 aikoihin.

Hintaa huville tulee 70 € per henkilö, sisältäen hotelliaamiaisen.
Laivan buffetti ennakkoon varattuna 33 € (sisältää all-inclusive ruoat ja hanajuomat).

Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen sumu.posio@hotmail.com

Ilmoita viestissä tarvittavat tiedot: Nimi, henkilötunnus, haluatko buffetilallisen ja minkä ainejärjestön edustaja olet. Ilmoittautuminen on sitova ja se tulee tehdä perjantaihin 22.2. mennessä. Paikkoja on rajoitetusti, joten ole nopea!

HOX! Mukaan tulee ottaa voimassa oleva henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti tai poliisin myöntämä henkilökortti). Kuvallinen kelakortti tai väliaikainen henkilökortti ei käy.

Maksutiedot:
Lähetetään myöhemmin erikseen ilmoittautuneille.

HELSINKI-TALLINNA-HELSINKI.

Nähdään laivalla!

Terveisin,
merikapteenit Sumu & Joonas sekä Kulon laivaväki.”

 

Leave a comment

Saamelaisten kansallispäivä

“Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!”

Alkuperäiskansan juhlaa 

Suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa, saamelaiset, viettävät tänään 101. juhlapäiväänsä.  Tiistaina 6. helmikuuta on nimittäin saamelaisten kansallispäivä. Juhlapäivän historiallinen jatkumo yltää vuoteen 1917, mutta suomalaisessa kalenterissa saamelaisten kansallispäivä sai merkintänsä vuonna 2004, joten juhlapäivänä se on suhteellisen nuori.   Tämä juhlapäivä näkyi myös yliopiston alueella ja osallistuin itsekin lyhyesti juhlapäivän viettoon Porthanian edustalla klo 12.00. Paikalla oli muitakin Nefan edustajia. Helsingin yliopistossa on mahdollista opiskella saamen kieltä ja muun muassa Nefa-Helsinki Ry:n varapuheenjohtaja Jenni Haapanen opiskelee saamen kieltä sivuaineenaan.

 

Kuten kansallispäivän juhlallisuuksiin kuuluu, myös Porthanian edessä salkoon nostettiin saamelaisten lippu. Saamelaisten lippu on todella värikäs ja siitä löytyy punaista, sinistä, keltaista ja vihreää. Sininen puoliympyrä kuvastaa kuuta ja punainen puoliympyrä puolestaan aurinkoa. Lipussa näyttäytyvät olevat värit ovat löydettävissä myös saamelaisten kansallispuvusta, jota kutsutaan gáktiksi. Oli mieletöntä ja kaunista nähdä paikan päällä saamelaisia aitoja kansallispukuja ja tämä oli minulle henkilökohtaisesti ensimmäinen kerta kun näitä pukuja pääsin ihastelemaan.

Pohjolassa on elänyt saamelaisia lähes 10 000 vuotta. Saamelaisten rikas ja värikäs kulttuuri, historia, perinteet, käsitykset, elämäntapa, näkemykset ja muinaisusko ovat arvokasta ja täysin korvaamatonta kulttuurihistoriaa. On tärkeää, että saamelaisen kulttuurin arvot ja yleinen kulttuurinen moninaisuus on tulevaisuudessakin turvattu, säilytetty ja suojeltu kaikkialla. Saamelainen kulttuuri on kiinnostanut tutkijoita myös erityisesti folkloristiikan tutkimuksen kentällä. Olen itse perehtynyt saamelaiseen muinaisuskoon kirjallisuuden ja väitöskirjojen pohjalta.

Saamelaisten ainutlaatuiset kansallispuvut – Pohdintaa kulttuurisesta appropriaatiosta 

”Saamenpuvut kertovat saamelaisille itselleen paljon kantajastaan. Pukujen kirjonnasta ja mallista voi päätellä muun muassa, mistä henkilö on kotoisin ja mihin sukuun hän kuuluu. Saamelaiset kokevatkin pilailupuotien asut kulttuuriaan loukkaavina.”

Saamelaisten juhlapäivä oli huomioitu myös lehdissä ja tämän aamun Helsingin Sanomissa olikin mielenkiintoinen juttu Bileversion saamenpuvusta voi tehdä vain saamelainen itse, sanoo nuori saamelaisaktiivi – “Naamiaispuku missien päällä on yhtä loukkaava kuin lottien puvusta tehty seksikäs pilaversio” (linkki juttuun.)  Helsingin Sanomien jutussa nousee esille muun muassa kaksi vanhaa kohua, joiden keskiössä on ollut saamelaisten kansallispuku. Ensimmäisenä mainitaan se, kun Suomen kandidaatti edusti Miss Maailma -kilpailussa pilailupuodista hankitussa saamenpuvussa ja toisena kohu, joka aiheutui kun Kiasma esitti videota, jossa vähäpukeiset naiset tanssivat saamenpukujäljennöksissä. Mielestäni tämän aiheen, toisen kulttuurin elementtien käyttäminen, oli Helsingin Sanomilta varsin tärkeä ja mielenkiintoinen nosto tähän saamelaisten juhlapäivään ja se kertoo tärkeää sanomaa. Kysymys on kulttuurisesta lainaamisesta. Kulttuurinen omiminen eli kulttuurinen appropriaatio on Helsingin Sanomien käyttämä nimitys kulttuuriselle lainaamiselle. Haluaisinkin tarkastella ja pohtia lyhyesti tätä aihetta omien näkökulmieni pohjalta.

Olen huomannut, että nämä asiat ja ristiriitatilanteet ovat jatkuvasti pinnalla. Keskustelu siitä, kenellä on oikeus käyttää vapaasti muiden kulttuurien ainutlaatuisia tuotteita, tuntuu olevan kuuma peruna jota hypistellessä palaa herkästi näpit. Näkemykseni on, että kyseessä on täysin puhdas folklorismi -tilanne ja varsin tyypillinen kiista siihen liittyvistä oikeutuksista ja eettis-moraalisista periaatteista. Folklorismilla tarkoitan tässä nyt sitä prosessia, jossa jokin perinnetuote irrotetaan aidoksi oletetusta ja alkuperäisestä esiintymisyhteydestään täysin uuteen kontekstiin. Eli tilanne, jossa folklore-elementit siirretään ajallisesta ja paikallisesta kontekstista uuteen, ja joissa niitä hyödynnetään kaupallisessa, viihteellisessä ja/tai ideologisessa mielessä. Näissä kahdessa edellä mainitussa kohussa saamenpuvun käytön funktio lienee ollut mahdollisesti kaupallinen, viihteellinen ja/tai taiteellinen. 

Onko folklorismi oikein? Saako saamelaisten kansallispukujen replikoita käyttää kuka vain käyttöyhteydestä riippumatta? Tilanne on tässä tapauksessa varsin kaksipiippuinen kuten aina, enkä osaa tai ole oikea ihminen määrittelemään mikä on oikein ja mikä väärin. Kuitenkin suhtautumiseni eri maiden, kansojen ja heimojen kulttuuriperintötuotteisiin on lähtökohtaisesti hyvinkin kunnioittava ja minusta on hienoa, että eri kulttuurituotteita, perinteitä ja tapoja tehdään näkyviksi eri puolilla maailmaa, vaikkapa sitten juhlissa ja maailmanlaajuisissa tapahtumissa, joissa kulttuurituotteiden alkuperä on tiedossa ja sen esittäjä edustaa omaa, henkilökohtaista kulttuuriaan. Kuitenkin katson, että näissä kahdessa kohussa saamelaisten kansallispukujen pilaversioita käytettäessä ei olla oltu täysin tietoisia siitä, millaisia arvomaailmoja ja ulottuvuuksia pukujen takaa todella löytyy eikä niissä esiintyvät ihmiset ole olleet oikeita ihmisiä pukuja kantamaan. Tilanne on siis mielestäni ristiriitainen; kulttuurien näkyvyys on hyve mutta taustalla vaikuttavat hyvinkin henkilökohtaiset ja syvään juurtuneet näkemykset ja arvot, joihin vain tietyillä ihmisillä on etuoikeus. Katsonkin, että loistava tapa ylläpitää, säilyttää, näyttää ja tehdä tunnetuksi saamelaista kulttuuria on juurikin esimerkiksi tämä saamelaisten kansallispäivä. Olin ilahtunut, kun bongasin tänään Porthanian edestä muutaman toimittajan, jotka olivat tulleet kuuntelemaan saamelaisten puheita ja lauluja.

Uskon, että monet urbaanissa ympäristössä elävät suomalaiset eivät välttämättä tule  kulttuuritaustastaan ja sosiokulttuurisesta ympäristöstään johtuen ajatelleeksi ja tiedostaneeksi näiden pukujen tärkeyttä ja pyhyyttä. Siksi on mielestäni ensiarvoisen tärkeää, että näistä asioista käydään keskustelua ja kulttuurien edustajia ja heidän näkemyksiään kuunnellaan ja kunnioitetaan. Tämä on positiivista vuorovaikutusta kulttuurien välillä ja näin ihmisten tietoisuutta saadaan jatkuvasti laajennettua.

Mainittakoon vielä, että saamelaisten kansallispäivästä löytyy Yle Areenasta mielenkiintoinen kahden minuutin pätkä, joka kannattaa ehdottomasti katsoa: 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille! 

Posted in Asiaa, Juhlapäivät, Saame | Leave a comment