Toisen kurssikertamme tavoitteena oli luoda yksi teemakartta, jossa oli esitettynä päällekkäin kaksi erilaista teemaa. Avattuamme taas kerran MapInfon, tuntui aluksi, etten ollut koskaan koko ohjelmaa käyttänytkään, mutta homma alkoi taas pikkuhiljaa sujua, oli viimeviikolta sentään jotain jäänyt mieleen.
Ensimmäisenä harjoittelimme taas Artun johdolla erilaisten teemakarttojen luomista. Käsittelimme kurssikerran harjoituskartoissa Pohjois-Suomen, Lapin maakuntaa, josta teimme ensimmäisenä pylväsdiagrammikartan. Aieistosta piti kyselyn avulla rajata vain Lapin maakunnan kunnat ja pylväitä karttaan tehdessämme, koitimme erilaisia esitystapoja kuten absoluuttisilla ja suhteellisilla arvoilla tehtyjä diagrammeja ja niiden eroja. Harjoittelimme myös ympyrädiagrammien tekemistä teemakartoille, piirakoiden koon muuttamista ja siirtämistä yms, graduated-teemakartan tekemistä, jossa ilmiötä kuvattiin ikään kuin symbolein, joiden koko kuvasi ilmiön voimakkuutta, pisteteemakarttoja, individual –teemakarttoja, liukuvärjättyjä grid –teemakarttoja, prismaattisia ja 3D-karttoja, joka tosin onnistui meistä vain harvoilla, ja yllättäen en ollut yksi onnistuneista. Paljon tuli taas uutta, mutta mukana oli onneksi myös vanhaa tuttua.
(Toim. huom. Huomasin että legenda menee hieman kartan päälle, mutten saanut korjattua enää asiaa, kun en saanut tiedostoa enää auki, pahoitteluni jos jotakin jäi syvästi vaivaamaan Lohjan aivan länsireunan näkymättömyys, voin paljastaa että se on oletettavasti huoltosuhteeltaan saman värinen kuin on muukin Lohja. Epäilen, vahvasti että legendan takana olisi piilossa pupujusseja. )
Erilaisten teemakarttojen tekoon tutustumisen jälkeen, oli taas meidän vuoromme loistaa; tehtävänä oli luoda kartta, jossa on kaksi teemaa päällekkäin. Valitsin tarkasteltavaksi alueeksi Uudenmaan ja käsiteltäviksi teemoiksi taloudellisen huoltosuhteen ja väestön ikärakenteen alueella. Kartallani punainen väri kuvaa siis taloudellista huoltosuhdetta koropleettikarttana. Mitä tummempi punaisen sävy, sitä alhaisempi huoltosuhde ja vastaavasti mitä vaaleampi sävy, sitä suurempi huoltosuhde. Nyt jälkeenpäin ajateltuna, olisi ollut fiksumpaa kuvata korkeaa huoltosuhdetta ja näin huonompaa tilannetta tummemmalla sävyllä ja taas vaaleammalla sävyllä parempaa tilannetta, jossa huoltosuhde olisi alhaisin. Kartalta silti näkee selkeästi pääkaupunkiseudun erottuvan tummimpana, eli toisin sanoan parhaimman, edullisimman huoltosuhteen omaavana alueena. Huoltosuhde kasvaa eli tilanne huononee tasaisesti mitä kauemmas pääkaupunkiseudulta mennään kohti kehyskuntia, ja tilanne luultavasti paheneen entisestään mitä kauemmaksi maaseudulle ja syrjäisemmille alueille Suomessa mennään. Melkeimpä yllättävää on mielestäni kuin tasaisesti ja selkeästi huoltosuhde muuttuu suhteessa etäisyyteen pk-seudulta.
Huoltosuhteen rinnalle halusin kartalle väestön ikärakenteen, koska aiheet liittyvät vahvasti toisiinsa. Tätä varten minun oli haettava aineisto itse, muokattava sitä excelissä ja tuotava se erikseen MapInfoon. Sain tähän apua kädestä pitäen, mutta olisin kyllä voinut valita silti jonkun helpomman aiheen karttaani. Asian kanssa tarpeeksi tapeltuani sain kuitenkin tiedot kartalleni ympyrädiagrammeina, joista näkee 0-14, 15-64 ja yli 65 vuotiaiden osuudet väestöstä kunnittain. Ympyrädiagrammeista ei kuitenkaan ehkä kokonsa vuoksi, saa hirveän selkeää kuvaa alueiden välisistä eroista, mutta kun katsoo tarkasti diagrammien osuuksia, nähdään että huonomman eli suuremman huoltosuhteen alueilla diagrammeissa lasten(oranssi) ja vanhusten(sininen) osuudet ovat todella hieman suuremmat kuin pienemmän huoltosuhteen alueilla. Huomiota herättävää on kuitenkin Helsingin +65 vuotiaiden suuri osuus, mutta silti kaupungin hyvä huoltosuhde. Asiaa selittää mahdollisesti työssäkäyvien suuremmat tulot ja myös 0-14 vuotiaiden hieman pienempi osuus.
Annamaria Rossin luoma kartta (2016) samalta kurssikerralta sopii samaan teemaan karttani kanssa, ja tukee päätelmiäni. Annamarian kartalla on esitettynä työttömyysaste ja työpaikkojen määrä samalla Uudenmaan alueella ja kartta selventääkin aihetta syvämmälle “työikäisten” eli 15-64 vuotiaiden merkityksestä kuin oma karttani. Suuri 15-64 vuotiaiden osuus ei aina tarkoita suoraan hyvää huoltosuhdetta ja toimivaa taloutta, vaan on otettava huomioon ikäryhmän sisälle kuuluvat opiskelijat, työttömät, varusmiespalveluksessa olevat ja hoitovapaalla olevat ihmiset yms.
Lähde:
Rossi, A. (2016) 2. Kurssikerta – Päällekkäiset teemat ja karttojen visualisointi <https://blogs.helsinki.fi/ajrossi/2016/01/31/2-kurssikerta-paallekkaiset-teemat-ja-karttojen-visualisointi/> (25.2.2016)