Kolmas kurssikerta keskittyi erilaisten tiedostojen ja tietokantojen käsittelyyn, päivittämiseen ja yhdistelyyn ja lopulta taas MapInfoon tuomiseen. Ennen kurssikerran alkua olin edellisen viikon karttaa parannellut ja muokannut, joten pysyin kartalla MapInfon kanssa ja olin myös edellisviikon karttatehtävässä jo tuonut exceliin tietokantoja ja sieltä MapInfoon, joten kurssikerran asiat eivät olleet täysin uutta tavaraa aivoilleni.
Kurssikerran yhteisesti tehtävä harjoitus keskittyi Afrikkaan ja sen valtioihin. Valmista Afrikan karttaa muuntelimme alkuun yksinkertaistamalla ja yhdistämällä tietoja. Tietokannassa oli mm Egyptin kaikki saaret omilla riveillään, joten yhdistimme nämä kaikki lähes 100 riviä yheksi riviksi tietoa Egyptistä. Yhdistämisessä piti muistaa, että molemmissa eri tietokannoissa/tiedostoissa piti olla yksi yhteinen lähes identtinen pystysarake (esim. kunta/maa nimi, koodi), jotta ohjelma osaa ne yhdistää. Yhdistämistapoja oli useita erilaisia, ja ne toimivat erilaisissa tilanteissa. Afrikan tietokannoista loimme kartan, johon oli symbolein merkitty konfliktit, öljynporauskentät maalla ja timanttikaivokset.
Alun yhteisen harjoituksen jälkeen pääsimme taas itse töihin. Tällä kertaa tehtävänä oli vertailla Suomen vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä. Meillä oli valmiina monta erilaista tietokantaa, tilastoa ja taulukkoa liittyen Suomen päävaluma-alueiden ominaisuuksiin, joista meidän piti ensimmäisenä laskea tulvaindeksi. Homma hoitui haukionkala –meiningillä hyvien ohjeiden avulla, mutta oli edellisistä harjoituksista myös jäänyt jotain mieleen. Taulukkoja piti yhdistellä ja päivittää laskemalla uusi tieto taulukkoon: tulvaindeksi ja lisätä samaan taulukkoon vielä järvisyysprosentti. Näistä kahdesta tiedosta tehtiin sitten teemakartta, jossa tarkastellaan Suomen tulvaindeksiä koropleettikarttana ja järvisyyttä yksittäisinä pylväsdiagrammeina. Lopuksi karttaan lisättiin taas perinteisesti legenda, pohjoisnuoli ja mittakaava. Kartan sain valmiiksi mielestäni nopeasti, tuli fiilis että MapInfo alkaa viimein pikkuhiljaa hahmottumaan ja jotain todella jää mieleen.
Kartalta (Kuva 1) näkee mielestäni selkeästi yhteyden järvisyyden ja tulvaindeksin välillä. Järvet toimivat vesivarastoina ja tasaavat veden virtauksia ja korkeusvaihteluja. Tämä vähentää tulvien tasaamalla veden virtauksia ja näin ollen myös laskee tulvaindeksiä. Kartalla tämä näkyy keski- ja itä-Suomen vaaleina alueina ja korkeina järvisyyspylväinä. Pohjois-Suomessa taas alueilla, joilla järvisyys on vähäisempää, on heti tulvaindeksi hieman suurempi ja koropleettikartalla näin ollen tummempi alue, kun taas esimerkiksi Inarinjärven lähialueilla tulvaindeksi on heti hieman alhaisempi. Koko rannikko-Suomi on taas suuremman tulvaindeksin aluetta, alhaisen järvisyyden ja runsaan rakentamisen vuoksi. Erityisesti Pohjanmaan rannikko on tulvaherkkää aluetta, johtuen tasaisesta ja alavasta maasta, vähäisestä järvisyydestä ja ongelmaa pahentaa tulevaisuudessa vielä maankohoaminen. Rannikon tulvaindeksiin vaikuttaa taas järvisyys, heti kun on pienikin alue, jossa on selkeästi enemmän järviä, tulvaindeksi laskee.
Taneli Pärssinen teki aiheesta minun (ja selkeästi hyvin monen muunkin) mielestäni aivan mielettömän tekstin (2016), mutta Tanelin kartta rohkeine värevalintoineen oli toimiva. Pylväät ovat niin kapeet, että rannikkoalueen jokainen pylväs erottuu ja myös niiden taustalla olevat valuma-alueet.
Hyvä on myös muistaa ettei tulvaindeksi ei toisaalta suoraan kerro tulvien aiheuttamasta riskistä, vahingoista tai niiden aiheuttamista ongelmista, vaan se kertoo tulvakauden ja kuivankauden virtaaman vaihteluista. Esimerkiksi Pohjanmaalla tulvat ovat jokavuotisia ja niihin on totuttu ja varauduttu, joten korkeasta tulvaindeksistä huolimatta, tulvat eivät aiheuta sielä suuria menetyksia tai tuhoja. Ongelmallisempaa onkin tulvan sattuminen alueelle, jossa niitä esiintyy harvemmin ja jossa niihin ei ole varauduttu.
Lähde:
Pärssinen, T. (2016) Kurssikerta 3 (2.2.2016) <https://blogs.helsinki.fi/tanelipa/2016/02/04/kurssikerta-3-2-2-2016/> (25.2.2016)