Kategoria: Yleinen

Julkaistu

OpenAIRE2020 toinen vuosi – eurooppalainen avoimen tieteen pilvi ja tutkimusdatan avoimuuden periaatteet

European Open Science Cloud

Vuosi sitten Roomassa järjestettiin työpaja, European Open Science Cloud for Research (EOSC) Workshop, jossa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa EOSC. EU komission näkökulmasta EOSC on osa digitaalisia yhteismarkkinoita ja tahtotila EOSC-pilven kehittämiseen on vahva. Keskustelussa ei kuitenkaan tullut selkeää yhteistä näkemystä siitä, mitä EOSC tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan.

Vuodessa asia on edennyt toteutuksen ensimmäiseen vaiheeseen. Horisontti 2020 haussa INFRADEV-04-2016 European Open Science Cloud for Research rahoituksen saaneen projektin käynnistystilaisuus järjestettiin tammikuussa 2017. The European Open Science Cloud for Research Pilot Project-projektin tavoitteita on projektin verkkosivulla kuvattu seuraavasti:

Specifically, it will

  • reduce fragmentation between data infrastructures by working across scientific and economic domains, countries and governance models, and

  • improve interoperability between data infrastructures by demonstrating how data and resources can be shared even when they are large and complex and in varied formats.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, miten näitä asioita käytännössä edistetää, kun projektista on vielä aika niukasti tietoa saatavilla. Projektin nimessä ’Pilot’ antaa ymmärtää, että tavoitteena ei ole kovin kattava toteutus.

FAIR-periaatteet

Toinen viime vuoden suosittu avoimen tieteen aihe oli FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Re-usable). Vuonna 2014 Hollannista alkunsa saanut periaatelista oli usean seminaarin, työpajan ja muun kokoontumisen aiheena.

Yhtenä syynä tähän oli EU komission kesäkuussa julkaisema ’Guidelines on FAIR Data Management in Horizon 2020’, jonka liitteenä 1 on ’Horizon 2020 FAIR Data Management Plan (DMP) template’. Liiteen ohjeita tulisi soveltaa kaikkiin H2020-projekteihin, joissa tuotetaan, kerätään tai prosessoidaan tutkimusdataa. Soveltamisesta todetaan:

”This template is not intended as a strict technical implementation of the FAIR principles, it is rather inspired by FAIR as a general concept.”

Myös muut rahoittajat, esimerkiksi National Institutes of Health (NIH), ovat nostaneet FAIR-periaatteet avoimen tieteen osaksi.

FAIR-periaatteet ovat hienoja ja kannatettavia periaatteita, mutta niiden soveltamista pitää arvioida tapauskohtaisesti tieteenalakohtaiset käytännöt huomioon ottaen. Tällaisen työskentelyn pohjalta voitaisiin luoda ja jakaa tieteenalakohtaisia parhaita käytäntöjä.

Tutkimusdatan avoimuus oletukseksi H2020-projekteissa

Vuoden 2016 uutisia oli EU komission päätös laajentaa H2020 Open Research Data Pilot niin, että vuonna 2017 alkaville H2020 projekteille tutkimusdatan avoimuus on oletus. Perustelluista syistä tutkimusdatan voi edelleenkin jättää avaamatta. Lisätietoa aiheesta löytyy OpenAIRE:n sivulta Extension of the Research Data Pilot ja Liisa Ewartin Horisontti 2020 ajankohtaisinfon 1.12.2016 esityksestä Sopimusasiat.

OpenAIRE2020 tapahtumat Suomessa vuonna 2016

Osana OpenAIRE2020-projektia järjestimme elokuussa 2016 seminaarin Infrastructures and networking for Open Science. Seminaarista on kirjoitus OpenAIRE-blogissa.

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen järjestämässä Nordic Open Science and Research Forum 2016 -foorumissa 21.11.2016  järjestimme työpajan otsikolla Research data infrastructures and services FAIR enough?

Alustuksena työpajatyöskentelylle Mari Kleemola Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta kävi läpi FAIR-periaatteet.

Työpajan tavoitteena oli arvioida FAIR-periaatteita. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, yksi kutakin FAIR-periaatetta kohti. Ryhmät kiersivät keskustelupisteillä, joita myös oli neljä. Keskustelupisteillä neljän tutkimuksen tukipalvelujen edustajat käsittelivät kunkin ryhmän kanssa FAIR-periaatteita käyttäen omia palvelujaan vertailukohtana. Mukana olivat Stina Westman, ATT-palvelut (AVAA, Etsin, IDA); Damien Lecarpentier, EUDAT; Jari Friman ja Kimmo Koskinen, OpenAIRE/Zenodo sekä Mari Kleemola, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Ryhmille annettiin muutamia periaatteiden arviointiin liittyviä kysymyksiä:

• How we recognize what is unfair?
• Can we analyze the degree of FAIRness?
• What is working? Which of the FAIR principles are easy to adopt?
• What is difficult? Which of the FAIR principles are the most difficult to adopt?
• What new ideas you got in discussions about FAIR-principles?
• To which questions you didn’t get answer in your discussions?

Työpajan tuloksia löytyy sivulta: Research data infrastructures and services FAIR enough?

Vuosi 2017?

Yhteistyö, yhteentoimivuus ja yhteensopivuus ovat avainsanoja tänä vuonna. Niitähän EOSC:ssä, FAIR-periaatteissa ja avoimessa tieteessä yleisemminkin tavoitellaan.

Seuraava OpenAIRE-tapahtuma on Oslossa 14.2.2017 järjestettävä

OpenAIRE Workshop – Impact and Measurement of Open Access

Julkaistu

Infrastructures and networking for Open Science

Seminar on 30.8.2016 at the University of Helsinki

Welcome to participate in a national workshop on Infrastructures and networking for Open Science. The event is organized by Helsinki University Library in cooperation with Finnish Literature Society and OpenAIRE 2020 project.

The seminar is on 30.8.2016 at 9:30 – 16:00.
Venue: University of Helsinki, Unioninkatu 40 – Metsätalo, Sali 4 (B214)

The focus of the event is on presenting current Infrastructures supporting open science at European, national and institutional levels. Another target is to enhance networking between all stakeholders acting towards the advancement of open science. The seminar also contains informal, moderated thematic discussions during the breaks.

Recordings of the presentations are available:
First part 10:00 – 11:45
Second part 12:45 – 13:45
Third part 14:20 – 16:00

Programme

9:30 Registration and coffee
10:00 Opening words Sami Niinimäki, Ministry of Education and Culture
10:15 OpenAIRE2020 as a European infrastructure supporting Open Science Tony Ross-Hellauer, OpenAIRE 2020 / University of Göttingen
11:00 University-based Open Access publishing in Sweden and Kriterium collaboration Beate Eellend, National Library of Sweden
11:40 Networking lunch
12:40 Open Science Researcher to Researcher: Open Knowledge Finland and Finnish Committee for Research Data Heidi Laine, Open Knowledge Finland
13:00 HELDIG – Helsinki Centre for Digital Humanities as a platform for open science & DARIAH collaboration in Finland Mikko Tolonen and Eero Hyvönen, University of Helsinki
13:20 MILDRED – Developing Research Data Infrastructure at the University of Helsinki Ville Tenhunen, University of Helsinki
13:40 Coffee & networking
14:20 ATTX – National platform for Linked Data on Research Joonas Kesäniemi, University of Helsinki
14:40 TAJUA project – models for supporting open scholarly publishing Esa-Pekka Keskitalo, National Library of Finland
15:00 EUDAT service and experiences from the Aalto Data Repository Pilot Keijo Heljanko, Aalto University
15:20 Closing session and networking

Twitter: @OpenAIRE_eu

Please note also a related event on the previous day: Books, Libraries and Open Access.

openaire_logoLOGO_CE_Vertical_EN_quadri_LR[1]HY-logo

Julkaistu

Tukea tarjolla avointen lehtien kehittämiseen

OpenAIRE on käynnistänyt ohjelman, jonka puitteissa on mahdollista saada tukea avointen tiedelehtien kehittämishankkeisiin. Tukea kohdistetaan lehdille, jotka eivät peri maksuja kirjoittajilta. Lehdissä tulee olla viimeisen vuoden aikana julkaistu vähintään yksi artikkeli, joka pohjautuu EU:n FP7-rahoitusohjelman hankkeisiin. Tuen avulla parannetaan lehtien teknistä julkaisualustaa, edistetään DOI-tunnusten ja CC-lisenssien käyttöä sekä Orcid-tutkijatunnisteiden käyttöonottoa.

Tuen hakemiseen tarvitaan suunnitelma lehden tai laajemman julkaisualustan kehittämisestä. Tuen hakuaika päättyy 30.6.2016, ja tukea saavat hankkeet ilmoitetaan elokuun alussa.

Tarkempia tietoja tuen ehdoista ja hakumenettelystä on saatavilla osoitteessa: https://www.openaire.eu/funding-available-for-apc-free-open-access-journals-and-platforms-may-2016

Julkaistu

OpenAIRE2020 ensimmäinen vuosi – FP7 post-grant rahoitusta ja tietoa H2020-ohjelmasta

OpenAIRE2020 ensimmäisen vuoden tapahtumia

Ensimmäinen vuosi OpenAIRE2020-projektista on takana. Toimimme projektissa Kimmo Koskisen kanssa National Open Access Desk (NOAD)-roolissa. Tarkastelen viime vuoden tapahtumia tästä näkökulmasta. Muusta OpenAIRE2020:n laajasta toiminnasta löytyy lisätietoa esimerkiksi OpenAIRE blogista ja –uutiskirjeestä.

Tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2015 pidän tiedottamista FP7 post-grant Open Access Pilot– rahoituksesta. Lähetimme sähköpostia 118 FP7-projektille, joissa on suomalainen koordinaattori ja jotka ovat rahoituskelpoisia. Tiedotimme rahoitusmahdollisuudesta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen EU-yhteyshenkilöille sekä EUTI:n kautta National Contact Point (NCP)-verkostolle. Pilotin perusteella on tarkoitus arvioida tällaisen rahoitusmuodon toimivuutta, siksi kaikki palaute pilotista on tervetullutta.

Tähän mennessä (3.2.2016) suomalaiset projektit ovat tehneet 8 rahoitushakemusta. Näistä viisi on saanut rahoitusta yhteensä 4927 euroa. Rahoitustiedot käyvät ilmi juuri avatuilta FP post-grant Open Access Pilot:in tilastosivuilta. Maakohtaisessa vertailussa Suomi on kokonaisrahoitusmäärän osalta yhdeksäs. Kaiken kaikkiaan pilotissa on maksettu 209 000 euroa APC-maksuja, kun koko rahoitus on 4 miljoonaa euroa. Ei siis tarvitse olla huolestunut rahoituksen riittävyydestä, kuten Pablo de Castro OpenAIRE blogissa toteaa. Kannattaa hakea rahoitusta pilotista!

EUTI:n järjestämässä Hanat auki Horisonttiin! jaoimme esitteitä, joissa on tietoa Horisontti2020-ohjelman julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuuteen liittyvistä vaatimuksista ja OpenAIRE-työkaluista. Esitteet löytyvät OpenAIRE H2020 factsheets-sivulta

Välitimme syksyllä H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille, NCP-verkostolle ja EU-yhteyshenkilöille kutsun OpenAIRE2020-työpajaan “Sharing research data and open access to publications in H2020”. Muutamia suomalaisia osallistuikin tapahtumaan, jossa alustuspuheenvuorojen jälkeen pienryhmissä käsiteltiin, mitä julkaisujen avoimuuden mandaatti ja tutkimusdatan avoimuuden pilotti tarkoittavat käytännössä H2020-projektien näkökulmasta.

OpenAIRE2020-projektissa osallistuimme käynnistystilaisuuteen, yleiskokoukseen ja Region North NOAD kokouksiin. Edellä mainitussa työpajassa, LIBER-kokouksen yhteydessä järjestettyyn työpajassa ja OpenAIRE2020 webinaareista saimme lisätietoa projektin teemoista. Webinaarit ovat nauhoitteina nähtävissä OpenAIRE Webinars-sivulla. Tavoitteena näihin osallistumisissa on ollut kehittää omaa osaamista, verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa.

Tulossa tänä vuonna

FP7 post-grant OA-viestintä jatkuu eli kuten viime vuonnakin lähetämme sähköpostia suomalaisille koordinaattoreille, joiden projekti päättyy tänä vuonna ja joiden projekti on rahoituskelpoinen. Rahoituskelpoisten projektien aikaikkunaa muutettiin vuodenvaihteessa niin, että rahoituskelpoisia ovat 1.1.2014 ja sen jälkeen alkaneet projektit, lisätietoa tästä FAQ FP7 post-grant Open Access Publishing funds – FAQ 2.

H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille lähetämme keväällä ja syksyllä yleistietoa H2020 julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuusasioista. Tämä on osa OpenAIRE2020-viestintää, jonka kaikki NOADit toteuttavat.

Yhteistyötä kansallisella tasolla jatketaan EUTI:n/NCP-verkoston, Avoin tiede ja tutkimus-hankkeen sekä muiden H2020-ohjelman ja avoimen tieteen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Yhtenä vuoden tärkeimmistä yhteistyötavoitteista on kansallisen avoimen tieteen tilaisuuden järjestäminen. Siitä kerromme lisätietoa myöhemmin, kun tilaisuuden suunnittelu edistyy.

Yhteistyö OpenAIRE2020-projektissa jatkuu niin koko projektin osalta työpajoissa, seminaareissa ja yleiskokouksessa kuin myös pohjoimaisella tasolla NOAD-toiminnan koordinointina ja kokemusten vaihtona.

Tänä vuonna tulee olemaan myös enemmän tiedottamista OpenAIRE2020:n eri työpakettien edistymisestä, esimerkkinä työpaketti 1, jossa rakennetaan OpenAIRE:n pohjalta oikeussubjektia (legal entity). Tähän liittyen julkaistiin tarjouspyyntö tammikuun lopussa.

OpenAIRE on mukana visioimassa ”European Open Science Cloud” (EOSC) kehitystyötä. EOSC on osa EU:n komission digitaalisten yhteismarkkinoiden luomista. Aiheesta järjestettiin 5.2.2016 työpaja, jossa kerrottiin EOSC:n taustaa ja keskusteltiin tulevista toimenpiteistä ja riskeistä. Jatkoa seuraa ainakin siltä osin, että EOSC:n kehittämiseksi on tulossa oma H2020-haku INFRADEV-04-2016.

Lisätietoja: openaccess-info@helsinki.fi

Pauli Assinen

Julkaistu

OpenAIRE2020 FP7 Gold OA Pilot Workshop LIBER2015-konferenssissa

OpenAIRE2020 FP7 Gold OA Pilot Workshop LIBER2015-konferenssissa

Eurooppalaisten tutkimusyliopistojen järjestö LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche/Association of European Research Libraries) järjesti vuoden 2015 konferenssin Lontoossa 24.-26.6.2015. Järjestäjänä toimi University of London. Paikalla oli lähes 500 osallistujaa 40 maasta. Suomalaisia oli mukana runsaasti. Osittain tähän vaikutti se, että vuoden 2016 konferenssi järjestetään Suomessa.

Pilottityöpaja

Konferenssin ohjelmaan sisältyi työpaja EC FP7 Post-Grant Gold Open Access Pilot Workshop. Työpajassa esiteltiin keväällä 2015 käynnistyneen FP7 Gold OA pilotin taustaa, tavoitteita ja toteutusta. Pilotissa rahoitetaan päättyneiden FP7-projektien kirjoittajamaksuja (APC).

Työpajan avasi Pablo de Castro, pilotin koordinaattori LIBERin organisaatiossa. Yleiskuvauksen lisäksi hän nosti esille asioita, joiden selvittämistä pilotti mahdollistaa, kuten:

  • yhdenmukaistaa keinoja hakukelpoisten projektien ja tutkijoiden tavoittamiseksi
  • selvittää tutkijoiden asenteita OA julkaisemista kohtaan
  • selvittää, miten erilaiset tutkimuksen rahoitusmallit eri maissa vaikuttavat pilotin vastaanottamiseen ja onnistumiseen
  • selvittää, miten kirjoittajamaksujen työnkulut soveltuu tutkijoiden maksamien kirjoittajamaksujen raportointiin ja miten kirjoittajamaksuja käsitellään eri tietojärjestelmissä
  • yhdenmukaistaa teknisesti kirjoittajamaksujen tiedonkeruuta eri organisaatioissa ja maissa

Kirjoittajamaksujen rahoitusmalleja

Kirjoittajamaksujen rahoitusmallit vaihtelevat huomattavasti maittain. Alkuvaiheen havaintojen perusteella rahoitusmallit on pilotissa jaettu kolmeen ryhmään:

  • Organisaatiot, joilla (melko) rajoittamaton Gold Open Access rahoitus, josta seuraa, että rahoitus ei rajoita tutkijan mahdollisuuksia valita missä hän julkaisee. Tämä on tilanne monessa organisaatiossa Isossa-Britanniassa ja Hollannissa.
  • Organisaatiot, joilla on rajoitettu Gold Open Acces rahoitus, esimerkiksi ei rahoiteta julkaisemista hybridilehdissä. Tämä on yleistä muun muassa Norjassa, Itävallassa ja Saksassa. Tämä malli on käytössä myös tässä pilotissa.
  • Organisaatiot/maat, joilla on niukasti tai ei ollenkaan keskitettyä Gold Open Access rahoitusta. Tämä on yleisin tilanne EU-maissa. Pilotti tarjoaa näille mahdollisuuden ja haasteen toteuttaa Gold Open Access kirjoittajamaksujen käsittelyn työnkulkuja, joista pilotissa on saatu kokemuksia.

Rahoitusmallien välillä on eroja esimerkiksi siinä, miten hyvin organisaatioissa ja kansallisella tasolla tiedetään paljonko kirjoittajamaksuja on maksettu ja kenelle.

Pilotista tiedottaminen

Paras tiedonlähde on OpenAIRE:n FP7 Gold Open Access pilot –sivu. Siellä voi tarkistaa onko FP7-projekti hakukelpoinen, rekisteröityä ja sisäänkirjautumisen jälkeen täyttää hakemuslomakkeen. Sivulla on myös mahdollista hakea hakukelpoisia projekteja organisaatioittain.

Harva tutkija tietää tästä pilotista ja edellä mainitun sivun olemassaolosta. Siksi tarvitaan tiedottamista asiasta. Työpajassa esitettiin kolmivaiheinen toimintamalli pilotin viestintään. Ensimmäinen vaihe on hakukelpoisten FP7-projektien tunnistaminen. Toisessa vaiheessa pyritään tavoittamaan ko. projektit www-sivujen kautta, sähköpostitse tai esittelemällä asiaa eri tilaisuuksissa. Kolmantena vaiheena suositellaan harkitsemaan tukipalvelua hakemusten täyttämiseen.

Esimerkkeinä esiteltiin Universität Wien ja University of Glasgow, joissa on tiedotettu sekä Open Access www-sivuilla (UW OA ja UoG OA) että sähköpostitse. Molemmissa tarjotaan myös tukea hakemuksen täyttämiseen.

Yhteistyö kustantajien kanssa

Pilotissa on tehty yhteistyötä kustantajien kanssa teknisiin standardeihin, työnkulkuihin, tiedottamiseen ja hallinnollisiin prosesseihin liittyen. Kirjoittajamaksujen tyyppisten muiden rahoitusmekanismien (non-APC –based Open Access journals) osalta on käynnissä selvitys, jonka pohjalta harkitaan rahoitusmahdollisuuksia vuoden 2016 alussa.

Tilanne Suomessa

Pilotista löytyy tietoa suomeksi tässä blogissa otsikolla Tukea EU-hankkeiden avoimeen julkaisemiseen – Gold OA Pilot. Tähän on viitattu myös EUTI:n uutiskirjeessä 11/15 olleessa uutisessa.

Olemme OpenAIRE2020-projektin NOAD-roolissa selvittäneet ne hakukelpoiset projektit, joissa on suomalainen koordinaattori. Näiden projektien yhteyshenkilöille on lähetetty sähköpostiviesti, jossa kerrotaan rahoitusmahdollisuudesta. Tähän mennessä on lähetetty sähköpostia 108 projektille. Jatkamme postituksia sitä mukaan, kun projektit päättyvät eli tulevat hakukelpoisiksi.

Olemme lähettäneet tiedon postituksista EUTI:n edustajille jaettavaksi edelleen Suomen kansallisten H2020 yhteyshenkilöiden NCP-verkostossa. Projektien saama viesti on lähetetty tiedoksi myös niille yliopistojen ja tutkimuslaitosten EU-yhteyshenkilöille, joiden yhteystiedot löytyvät EUTI:n yhteystiedot -sivulta.

Lisätietoja: openaccess-info@helsinki.fi

Pauli Assinen

Julkaistu

Tukea EU-hankkeiden avoimeen julkaisemiseen – Gold OA Pilot

Gold OA -pilotti

EU-hankkeiden tulosten avoimeen julkaisemiseen on tiedossa rahallista tukea Gold OA -pilotin kautta. Kyseessä on osa laajempaa OpenAIRE2020-hanketta. Pilotin tavoitteena on edistää FP7-rahoitusohjelman hankkeiden avointa julkaisemista myös projektien päättymisen jälkeen. Hankkeen kuluessa EU-rahoitusta voidaan käyttää tulosten avoimeen julkaisemiseen, mutta usein julkaisut ilmestyvät vasta hankkeen päätyttyä, jolloin niiden kuluja ei ole voitu kattaa hankerahoituksella. Pilotti on käynnissä kahden vuoden ajan huhtikuulle 2017 saakka, tai siihen saakka kuin tarkoitukseen varattu määräraha riittää (4 milj. €).

Lomake tuen hakemista varten on OpenAIRE-portaalissa. Hakemuksen voivat jättää tutkijat itsekin, mutta tuen hakemista helpottaa, jos kirjasto tai tutkimushallinto osallistuu hakemuksen laadintaan. Tällä tavoin voidaan etukäteen varmistaa, että hakemus täyttää tuen saamiselle asetetut ehdot.

rahoitustuen ehdot

  • Julkaisu liittyy FP7-puiteohjelman hankkeeseen, joka on päättynyt 1.1.2013 jälkeen.
  • Julkaisukulut ovat syntyneet hankkeen päättymisen jälkeen.
  • Korkeintaan kolme julkaisua hanketta kohti voi saada tukea.
  • Julkaisut voivat olla tutkimusartikkeileita, monografioita, kirjan osia tai konferenssijulkaisuja. Myös tutkimusdataa tai ohjelmistoja kuvailevat artikkelit tulevat kysymykseen.
  • Julkaisu on vertaisarvioitu ennen julkaisemista
  • Julkaisu on saatavilla avoimella lisenssillä, mieluiten Creative Commons -lisenssi CC-BY tai CC-BY-SA.
  • Julkaisu on varustettu pysyvällä tunnisteella, esimerkiksi DOI-tunnisteella.
  • Kustantajan versio julkaisusta on saatavilla PDF/A-muodossa, ja tämä tiedosto  tallennetaan OpenAIRE-yhteentoimivaan julkaisuarkistoon tai Zenodo-palveluun.
  • Tutkimusartikkelin julkaisutuki kohdistuu kokonaan avoimiin OA-lehtiin. Tilausmaksullisten lehtien kirjoittajamaksuihin tukea ei voi kohdistaa, koska hybridilehtien OA-julkaiseminen ei kuulu tuen piiriin.
  • Vuonna 2016 tukea kohdistetaan myös avoimiin lehtiin, jotka eivät peri kirjoittajamaksuja.
  • Tuen kohteena oleva lehti on listattu DOAJ-hakemistossa tai muissa tunnetuissa verkkopalveluissa (Scopus, Web of Science, PubMed)
  • Rahoitus kattaa vain suoraan kustantajalle kohdistettuja maksuja, se ei kata muita tutkimusorganisaatioiden julkaisemiseen liittyviä kuluja.

Ohjeet Gold OA -pilotin rahoituksen hakuun löytyvät tältä sivulta:
FP7 Post-Grant Gold Pilot Policy Guidelines.

Lisätietoja Gold OA -pilotista löytyy aihetta käsitelleen työpajan sivulta. Myös kesäkuun lopulla Lontoossa järjestettävässä LIBER 2015 -konferenssissa on aihetta käsittelevä työpaja.

Julkaistu

CERN Workshop on Innovations in Scholarly Communication (OAI9)

CERN järjestää Genevessä OA19-työpajan innovaatioista tieteellisessä viestinnässä Juhannuksen tienoilla 17.-19.6.2015. Ajankohta ei suomalaisittain ole paras mahdollinen, sillä tässä kohden monet meistä katoavat kesälaitumille. Ohjelma on kuitenkin kiinnostava, joten jos avoimen julkaisemisen innovaatiot kiinnostavat, täältä niistä saa tuoretta tietoa.

Julkaistu

OpenAIRE2020 Kick-off Meeting Ateenassa

 

Ateenan_yliopisto_2015
Ateenan yliopisto

Matkan tarkoitus

Matkan tarkoituksena oli edustaa Helsingin yliopistoa NOAD-roolissa (National Open Access Desk) OpenAIRE2020-käynnistystilaisuudessa. Valmistautumisena tilaisuuteen NOAD-roolissa olevat osallistujat laativat alustavan toimintasuunnitelman.

Havaintoja

Vuonna 2009 alkanut OpenAIRE-hanke on kasvanut matkan varrella varsin laajaksi megahankkeeksi. Hankkeen uusin vaihe OpenAIRE2020 kestää kesäkuulle 2018 saakka, ja siinä on yhteensä 50 osapuolta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Tämän vaiheen aikana hankkeesta on tarkoitus muodostaa virallinen organisaatio, jonka toiminta olisi pysyvällä pohjalla. Tämä voi tarkoittaa pidemmällä aikavälillä esimerkiksi jäsenyyspohjaista organisaatiota tai samantyyppistä toimintamallia kuin eräillä e-infrastruktuurin ESFRI-hankkeilla.

Hanke on vähitellen kasvanut niin laajaksi, että kyseessä on pikemminkin 5-6 erillistä projektia, jotka kaikki toimivat saman kokoavan hankkeen puitteissa. Esimerkki uusista avauksista on Bonnin yliopiston koordinoima hankeosio, jossa käytetään LOD2-hankkeessa kehitettyjä välineitä OpenAIRE-datan julkaisemiseksi avoimena linkitettynä datana. Toinen esimerkki hankkeen laajenemisesta on osio, jossa keskitytään globaaliin kansainväliseen yhteistyöhön samansuuntaista työtä tekevien organisaatioiden kanssa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Australiassa.

Uusi avaus on myös LIBERin koordinoima Gold OA -hankeosio, jossa selvitetään Open Access -lehtien kirjoittajamaksujen hallinnointia, ja tuetaan FP7-puiteohjelman hankkeiden artikkeleiden ja monografioiden avointa julkaisemista kirjoittajamaksuja soveltavissa OA-lehdissä ja sarjoissa. Tähän tarkoitukseen on budjetoitu neljä miljoonaa euroa. Tarkempia ohjeita tästä julkaisutuesta on tiedossa huhtikuulla.

Hankkeessa on vahva painotus tutkimusdatan hallintaan, ja sen vuoksi mukaan on tullut myös tunnettuja data-arkistoja kuten brittiläinen Digital Curation Centre ja hollantilainen DANS. Hankkeessa kehitetään myös datan anonymisointipalveluita, jotka helpottavat tutkimusdatan avaamista. Zenodo-palvelua kehitetään yhteistyössä CERNin kanssa, erityisesti painotetaan ominaisuuksia, jotka helpottavat ohjelmistojen arkistointia, ja parannetaan kokoelmien ja käyttöoikeuksien hallintaa. Eräät yliopistot ovatkin valinneet Zenodon pääasialliseksi tutkimusdatan tallennuspalveluksi.

Käytännön tasolla keskeinen työ hankkeessa tehdään kansallisella tasolla, jossa kaikissa jäsenmaissa toimii kansallinen keskus NOAD (National Open Access Desk). Nämä kansalliset tukihenkilöt ovat järjestäytyneet neljäksi alueelliseksi ryhmäksi. Pohjoismaista ryhmää koordinoi Norjan julkaisuarkistopalveluita tuottava CRIStin-yksikkö. Tämän ryhmän työskentelyä pyritään sovittamaan yhteen OA-politiikkaa edistävän Pasteur4OA-hankkeen ja aiemmin muodostuneen pohjoismaisen OA-yhteistyöryhmän kanssa. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 13.4. Malmössä. Pohjoismaiden ryhmässä keskusteltiin NOADien roolista viestinnässä ja verkostoitumisessa muiden toimijoiden kanssa. Keskustelussa tuotiin esille viestinnän ja verkostoitumisen kohderyhmien tunnistaminen enemmän kuin hankkeen esittelypuheenvuoroissa. Keskustelussa oli esillä myös konkreettinen ehdotus yhteisestä OpenAIRE-yhteensopivasta digitaalisten arkistojen haravointipalvelusta.

Hankkeen aikana jokaisessa jäsenmaassa järjestetään kansallinen OpenAIRE-seminaari. Tavoitteena on myös verkostoitua monin tavoin, esimerkiksi kotimaisen Avoin tiede ja tutkimus –hankkeen puitteissa. Yhteistyötä avoimen tieteen koulutusta tukevan FOSTER-hankkeen kanssa pidetään tärkeänä, ja Helsingin yliopistossa tämä yhteistyö konkretisoituu lokakuussa tämän hankkeen tuella järjestettävässä Avoimen tieteen työpajassa.

NOADeihin kohdistuu odotuksia eri kehittämiskohteista. Julkaisujen ja pilottien osalta tutkimusdatan avoimen saatavuuden tuen lisäksi muutamissa muissakin kehittämiskohteissa korostettiin NOAD-toimijoiden merkitystä tiedon välittäjinä.

Kuva OpenAIRE2020 työpaketeista (Work Package) ja niiden välisistä suhteista.

Matkan arviointi ja jatkotoimenpiteet

OpenAIRE2020-hankkeen esittelyistä sai toisaalta kokonaiskuvan hankkeesta ja toisaalta tilannekatsauksen missä vaiheessa eri osa-alueilla edetään.

Hyödyllisiä olivat myös keskustelut hankkeen esittelijöiden ja muiden osallistujien kanssa. Konkreettisimpia hyötyjä syntynee pohjoismaisesta yhteistyöstä, yhdistetyn avoimen tiedon osa-alueesta ja Zenodo-yhteistyöstä.

Kimmo Koskinen ja Pauli Assinen