Reflektointityöpaja – ”Opimme heittäytymään!”

Kokeilimme kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssilla reflektointityöpajaa, jossa kehitellään opiskelijoiden keskeneräisiä harjoitustöitä. Opiskelijat siis esittelevät laadullista tutkimuskohdetta, aineiston keruuta sekä pohtivat aineiston mahdollisia analyysitapoja. Työpaja on keskellä kurssia, ja ideana on, että kurssilaiset osallistuvat yhteisesti tiedon rakentamiseen ja luomiseen (collaborative learning).

Opiskelijat jaetaan kurssin alussa tutkimusryhmiin, joiden tehtävänä on kerätä laadullista aineistoa ja työstävää se kurssin aikana pienoistutkielmaksi. Aikaisempina vuosina harjoitustyö on esitelty suullisesti posteritentissä, joka on vasta kurssin lopussa. Työpaja avasi opiskelijoille mahdollisuuden saada ohjausta jo prosessin alkuvaiheessa. Opettajat saivat puolestaan mahdollisuuden seurata keskeneräisen prosessin etenemistä.

Työpajassa opiskelijat reflektoivat tekemiään valintoja sekä itse tutkimustyötä: Miten tutkimuskohde valittiin? Miten ja millaista aineistoa kerättiin? Mikä sujuu, mikä ei? Ohjeistus oli melko vapaa, samoin esitystavan valinta (diaesitys, posteri, suullinen esitys). Tavoitteena oli pohtia sitä, mitä ongelmia ja epävarmuuksia harjoitustyöhön – laadullisen tutkimuksen – tekemiseen liittyy. Ideana oli tutkimustehtävän työstäminen omassa ryhmässä, sitten sen esittely sekä yhdessä pohtiminen.

Käytännössä näin ei tapahtunut. Osa ryhmistä oli tehnyt valmiiksi kymmenen minuutin esityksen ja osa ryhmistä tuli työpajaan vasta esitystä työstämään. Käsitykset työpajan ideasta siis vaihtelivat sekä opiskelijoiden että opettajien kesken. Tämä johti siihen, että valmiit esitykset kuunneltiin liian nopeasti ja että keskeneräisten töiden työstäminen häiriintyi. Opiskelijoille oli vaikeaa myös esittää näin alkuvaiheessa olevaa tutkimusideaa, mikä kertoo siitä, että keskeneräisen työstämistä yhdessä ei juurikaan suosita opinnoissa.

Ohjaustilanteen simulointia

Monista vaikeuksista, epäselvyyksistä sekä opetustilanteen haparoivasta johtamisesta huolimatta työpaja onnistui. Se simuloi ohjaustilannetta. Ryhmät kertoivat työn ongelmista ja missä vaiheessa tutkimustehtävää he ovat. Me annoimme palautetta ja ideoimme harjoitustyön eteenpäin viemistä ryhmien kuullen.

Ensimmäisen ryhmän esityksen aikana tuotiin esiin asioista, jotka koskivat kaikkia ryhmiä. Näin tietämys alkoi ”kumuloitua”. Opiskelijat myös huomasivat, että kaikissa ryhmissä kamppailtiin samojen ongelmien kanssa sekä pohdittiin kysymyksiä aineiston keruusta, rajauksista ja analyysitavasta.

Opiskelijoiden mukaan työpajassa käyty keskustelu edisti harjoitustyön tekemistä, koska se nosti esiin uusia näkökulmia, jotka auttoivat rajaamisessa ja analyysityössä eteenpäin. Keskellä kurssia pidetyssä työpajassa oli myös hyvä puoli, että opiskelijat tulivat tehneeksi jotakin jo ennen posteritenttiä.

Opiskelijapalautteen mukaan ”jouduimme ryhmämme kanssa miettimään aihetta, ja huomasimme, miten erilaiset näkemykset meillä oli työn viemisestä eteenpäin” ja ”valmistautuminen siihen sai ajatukset kasaan”. Samalla me saimme opettajina tietää, ovatko kaikki ryhmät päässeet työn alkuun. Pystyimme kohdistamaan ohjausta enemmän niihin ryhmiin, joiden työskentelyssä näytti olevan eniten haasteita.

Kehitysideoita

Jatkossa työpajan ohjeistusta on kehitettävä: esitykset työstetään vasta työpajassa ja esitystapa on kaikille sama eli posteri. Näin kaikki ryhmät ovat tasa-arvoisessa asemassa, kun työpaja alkaa. Kuten opiskelija tiivistää: ”Meidän ryhmä oli ajatellut, että analyysivaihe saa olla kesken, osa ryhmistä taasen ajatteli, että esityksen suunnittelu saa olla kesken.” Kun harjoitusryhmät ovat isoja, työpajan voisi jakaa myös kahdelle luentokerralle.

Vaikka reflektointityöpajan ajanhallinta ja ohjeistus jätti toivomisen varaa, työpaja sai opiskelijat reflektoimaan keskeneräisiä töitään vuorovaikutuksessa opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Tuntui, että koko ryhmä innostui siitä ajatuksesta, että pienistäkin aineistonäytteistä saa paljon irti analysoimalla. Yksi ryhmä kiteytti työpajan idean: ”Opimme heittäytymään”! Kommentti kuvasi myös heidän näkemystään tutkimuksen teosta.

Aija Kaartinen & Minna Autio

Aija Kaartinen on tutkijatohtori, ja hän on kehittänyt työpajaa Opettajien akatemian rahoituksella. Minna Autio on kuluttajaekonomian yliopistonlehtori ja Opettajien akatemian jäsen.