Author: Niina M O Vistbacka

Luonnonväri-tiimin fiiliksiä kurssin viime metreillä 

Kurssin palautetilaisuus lähenee ja mielenkiinnolla odotamme tulevaa palautetta sekä arviointia. Kurssin avulla pääsimme lähemmäs tutkijan työtä ja sen inhimillisyyttä, mikä muutti käsitystämme tutkijuudesta vaikeana ja monimutkaisena, “vain neroille” mahdollisena uravaihtoehtona. Kurssi siis täytti tehtävänsä paremmin kuin hyvin!  

Päätimme tehdä 6. oppimistehtävän heti alta pois ja tätä tehdessämme kävimme myös hyvää keskustelua kurssin kulusta, tuntemuksistamme sekä siitä mitä olimme kurssin aikana oppineet. Vaikka useampaan otteeseen kurssin aikana pähkäilimme tehtävien ja artikkelimme kanssa, lopulta olimme kiitollisia saamistamme opeista. Kurssin avulla myös huomaamatta oppi asioita, syventymällä teksteihin ja tutustumalla aiheisiin.  

Ryhmätyön lomassa sekä muiden ryhmien kanssa keskustellessa saimme erilaisia näkökulmia asioihin ja samalla tutustuimme muiden tutkimuksiin. Ennen kaikkea opimme toimimaan ryhmässä, minkä kannalta kurssin pituudesta oli hyötyä. Kymmenen hengen yhteen hiileen puhaltaminen ei ole mikään itsestäänselvyys ja toimivan yhteisön kehittyminen vaatii aikaa. Nauroimmekin, että juuri kun yhteistyömme alkoi kukoistamaan, niin kurssi lähenee loppuaan. No, meillä on tässä valmiina moninainen, tulevaisuuden huippu-osaajista koostuva Luonnonväri-tiimi, jonka jäsenillä on valmiudet hioa yhteistyötaitonsa priima-kuntoon!  

t. Luonnonväri-tiimi

 

Luettuamme Tutkimuksen voimasanoja törmäsimme haasteeseen koskien tutkimuksemme aineistoa. Tutkimuksen voimasanoissa puhutaan mm. haastatteluista, omaelämäkerrallisista teksteistä, kyselylomakkeista ja muista aineistonkeruumenetelmistä, jotka eivät sisälly meidän tutkimusartikkeliimme millään tavoin. Tutkimuksemme on aiheeltaan mielenkiintoinen, mutta on luonteeltaan hyvin erilainen kuin muut kurssilla olevat artikkelit. Olemme kokeneet tämän asian turhauttavaksi ja välillä jopa ylitsepääsemättömän vaikeaksi.
Tutkimuksessa käytetty aineisto on vaikeasti hahmotettavissa, joten päädyimme ottamaan yhteyttä nimikkotutkijaamme Riikka Räisäseen varmistaaksemme omien pohdintojemme oikean suunnan.  Räisäseltä saimme vahvistusta aikaisemmin pohtimiimme asioihin, että artikkelissa käytetty tutkimusaineisto sisältää ensisijaisesti laadullista ja aineistollista kirjallisuusanalyysiä.
Artikkelissa käytetään pohjana Räisäsen gradua ja hänen omaa tietämystään aiheesta. Gradussa on käytetty tekstiilin tutkimuksen standardin mukaisia menetelmiä tutkittaessa väriaineita ja niiden ominaisuuksia ja soveltuvuutta teollisessa tuotannossa. Gradun tekemisessä Riikka Räisänen teki yhteistyötä kemian laitoksen kanssa, josta myös hänen graduohjaajansa oli. Käsityötiede alana on melko uusi ja tehdessään gradua yhteistyössä kemian laitoksen kanssa hän törmäsi ongelmiin. Gradun aihe oli niin lähellä kemiaa, että gradusta meinasi muodostua kemian alan gradu käsityötieteiden sijaan. Riikka Räisänen kuitenkin halusi tutkimuksessa nimen omaan ottaa huomioon värjäykseen liittyvän prosessin kokonaisuudessaan aina valmista työtä ja sen käytettävyyttä myöten.  

Luonnonvärien vaikutuksien ja käytettävyyden tutkiminen, kuten tämän kaltaisten asioiden yleensä, tapahtuu kokeilemalla ja testeistä saatuja tuloksia analysoimalla. Tällaisella testauksella on omat riskinsä, kun kyseessä on mahdollisesti terveyteen negatiivisesti vaikuttavista asioista. Kuitenkaan ilman testejä ei saada tietoa siitä, miten eri luonnonvärien ominaisuudet sopivat tekstiiliteollisuuteen. Ihmiset haluavat pysyviä ja kauniita värjäystuloksia.  

Tässä artikkelissa tutkimustulokset on saatu keräämällä tietoa jo olemassa olevista tietolähteistä ja itse testaamalla. Ainestolla on pyritty selvittämään luonnonvärjäyksen mahdollisuuksia ympäristömyönteisessä tuotesuunnittelussa ja tuotannossa teollisuuden alalla. Tämän lisäksi on myös pyritty vastaamaan, miten tuotteesta saadaan laadukas, kestävä ja esteettinen. Kyseisellä aineiston hankintamenetelmällä on mielestämme päästy hyvin käsiksi tähän ilmiöön. Tässä auttavat laaja-alainen tietopohja sekä selkeä jäsentely.  

 Luonnonväri-tiimi

Artikkelin ja tutkijatapaamisen pohjalta asiantuntijatiimimme jäi pohtimaan luonnonvärjäykseen liittyviä keskeisiä asioita. Huomiomme kiinnittyi mm. siihen, että kiinnostus luonnonväriaineiden muita kuin väriominaisuuksia kohtaan on lisääntynyt ympäristötietoisuuden myötä.

Luonnonväreillä on lääkinnällisiä, esim. antibakteerisia ja uv-säteiltä suojaavia ominaisuuksia. Kun väriaine on väriliemenä, jossa on tekstiili värjäytymässä, on siellä mukana antibakteerisia ominaisuuksia, esim. flavonoideja, jotka siirtyvät tekstiiliin.
UV-suoja syntyy, kun tekstiilissä oleva väriaine ”sitoo” UV-säteen, eikä päästä sitä iholle. Näin ollen tekstiilin käsittelystä voidaan poistaa yksi vaihe, kun nämä ominaisuudet saadaan värjäyksen yhteydessä.

Vaikka luonnonväreissä on todettu olevan paljon hyvää, on niiden matka värjäyksen valtavirtaan vielä pitkä. Ongelmana ovat mm. asenteiden ja rahan ohella tuotannolliset haasteet. Luonnonväreillä värjätyt vaatteet koetaan helposti ”ekohippien vauhkoiluna”. Tehtaiden tuotannon kääntäminen ympäristömyötäisempään suuntaan, vaatisi suuria investointeja ja motivaatiota, niin laitteiden kuin markkinoinnin saralla. Luonnonvärejä on hankala tuottaa tasalaatuisesti ja suuria määriä. Viljelyyn ei ole välttämättä tarpeeksi tilaa ja se vaatii tietynlaiset olosuhteet ja mm. kastelusta johtuva energiankulutus on suurta. Luonnonväriaineita saadaan lisäksi sienistä, levistä ja bakteereista joiden tuottaminen on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa, eivätkä vaadi ympäristöltään samanalaisia resursseja kuin kasvien tuottaminen. Tutkija Riikka Räisänen uskoo niiden potentiaaliin tulevaisuuden väriaineden lähteinä.

Pohdimme ryhmässä millä tavalla ihmisten tietoisuutta ja mielenkiintoa saataisiin lisättyä luonnonvärjäystä kohtaan. Tietoisuutta voitaisiin mahdollisesti lisätä kampanjalla, jossa olisi mukana jokin suuri muotitalo. Tämä tuottaisi luonnonväreillä värjätyn pienen malliston, jotta ihmiset näkisivät että luonnonväreillä värjätyt vaatteet voivat olla moderneja ja kauniita.

Tutkimusryhmä,

Minttu, Helmi, Minna-Mari, Marja, Jenni, Jenna, Pauliina, Niina, Roosa ja Katri

Moikka!

Meidän Luonnonväri-ryhmän asiantuntijatiimi on lähtenyt selvittämään luonnonvärien vaikutusta allergioihin ensimmäiseksi jo olemassa olevaan aineistoon tutustumalla. Olemme selvittäneet,  minkälaisia tutkimuksia aiheesta on jo tehty ja millaisia tutkimustulokset ovat olleet.
Tutkimustulosten perusteella huomasimme, että väriaineiden haittoja on tutkittu paljon,  tietysti tarkoituksena löytää  allergioita aiheuttavat aineet. Nämä tutkittavat aineet ovat olleet suurelta osin kemiallisia, joten päätimme alkaa tutkia luonnonvärien vaikutusta ihon terveyteen. Luonnonvärejä on tutkittu vain vähän ja niiden tutkimustulokset viittaavat siihen, että luonnonväreillä ei ole allergisoivaa vaikutusta, mutta ne ovat olleet osittain ristiriitaisia, jonka takia halusimme tutkia asiaa lisää. .

Tavoitteena on koota 50 henkilön testiryhmä tätä tutkimusta varten, joiden on määrä käyttää 3 viikkoa luonnonväreillä värjättyjä vaatteita ja pestä ne tutkimuksen rahoittajan, Allergialiiton, sponsoroimalla pesuaineella.

Jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tuli esiin rahoituksen ja yhteistyön aiheuttamat eettiset kysymykset, koska rahoittajan edustaja toimii projektin projektipäällikkönä. Tiedostamalla tämän, voimme lieventää tutkimuksen eettistä kyseenalaisuutta. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta sisältää tietynlaisen eettisen ongelman koehenkilöiden altistuessa mahdollisesti allergiaa aiheuttaville aineille. Tiedämme riskit, mutta aiemmat tutkimustulokset osoittavat ne luonnonvärien kohdalla pieniksi. Otamme eettiset kysymykset huomioon sillä, että osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista ja sen saa keskeyttää tarvittaessa milloin vain. Riskeistä tiedotetaan koko ajan tutkimukseen osallistujille, mikäli sellaisia ilmenee.

Haluaisitko osallistua tällaiseen tutkimukseen  ja miksi? Tai jos et, niin miksi et?

Lisää luonnonväreistä tutkimuksen edetessä!

Luonnonväriryhmä:

Helmi, Jenna, Jenni, Katri, Marja, Minna-Mari, Minttu , Niina, Pauliina ja Roosa