Helsingin yliopisto
Hellurei!
Mikä fiilis näin syyskuun sateisina päivinä?
Tutkimussuunnitelman tekemisestä inspiroituneena aloimme pohtimaan, millaista olisi itse olla tutkija. Olemme aiemmalla kurssilla saaneet vain pienen pintaraapaisun kasvatustieteiden eri osa-alueista, ja pohdimme ryhmässämme mitkä osa-alueet meitä kiinnostaisivat, jos olisimme tutkijoita. Pinnalle nousivat erityisesti kasvatuspsykologia, toisena kasvatussosiologia ja viimeisenä muttei vähäisimpänä kasvatusfilosofia.
Ensimmäisenä syvennymme siihen miksi kasvatuspsykologia osa-alueena kiinnostaa niin monia meistä, jos olisimme tutkijoita. Tutkijana olisi mielenkiintoista tietää, miten yksilön oppimista ja psyykkistä kehitystä olisi mahdollista tukea. Ryhmän sisällä oltiin kiinnostuneita myös siitä, mitkä tekijät vaikuttavat oppilaiden yksilölliseen oppimiseen. Tähän väliin olisikin mielenkiintoista kuulla, miten juuri SÄ opit?
Emilia: ”Olis aivan huikeeta päästä tutkimaan, että onks erilaisilla oppijoilla erilaiset aivorakenteet?”
Toiseksi eniten huomiota ryhmässämme sai kasvatussosiologia. Alue kiinnostaa meitä, sillä olisi mielenkiintoista tarkastella kasvatukseen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiötä. Ryhmässä keskustelimme myös siitä, että olisi kiinnostavaa tutkia opettajan auktoriteetista asemaa luokassa ja suhdetta oppilaisiin. Lisäksi kiinnostava tutkimusaihe olisi se, kuinka yksilön sukupuoli tai etninen tausta vaikuttavat koulutuspolkuun.
Emma: ”Musta olis kiinnostavaa tutkia, kuinka esimerkiksi luokissa muodostuvat oppilaiden väliset hierarkiat.”
Lopuksi pääsemmekin kasvatusfilosofian pariin, jee! Vaikka osa-alue oli ryhmässämme suosittu, se jakoi myös paljon ristiriitaisia mielipiteitä. Monelle kiinnostus kasvatusfilosofiaa kohtaan heräsikin kevään 2019 VAKAVA-kokeen Värrin artikkelista ”Ekologisen sivistyksen kasvatusfilosofisia lähtökohtia” (Veli-Matti Värri, 2014). Tutkijana olisi mielekästä päästä tutkimaan muun muassa sitä, että mistä ylipäätään syntyvät käsitykset siitä mitä on hyvä kasvatus, mikä on kasvatuksen päämäärä ja millaisia arvoja tulisi opettaa.
Essi: ”Kuka oikeastaan edes määrittelee sen mihin asti koulu on pakollista, ja että pakollisuus on hyväksi?”
Nyt onkin teidän vuoro kertoa, mikä osa-alueista teitä kiinnostaisi, jos olisitte tutkijoita?
Emilia, Emma & Essi / PIRTSAKAT
Hieno kirjoitus,
Mielestäni olitte löytäneet kivoja ideoita tutkimuksen tekoon. Sen verran, mitä nyt tähän mennessä on kuullut kasvatustieteen tutkijoilta heidän tutkimusaiheistaan, on saanut huomata, että usein tutkimukset saavat idean jostain hieman pintaa syvemmältä, kuin ihan perus ilmiöistä, sillä niiden tutkiminen olisi kovin haastavaa laajuutensa vuoksi. Itse mietinkin, että on todella hankalaa tällälailla ”kylmilteen” alkaa pohtimaan, millaista tutkimusta haluaisi tehdä, ymmärtämättä kasvatustieteestä pintaraapaisua syvemmältä.
Sanni/Cogitem
Moi Sanni!
Hyvä pointti! Meilläkin oli hankaluuksia miettiessämme mitä haluaisimme tutkia, sillä kasvatustiede on niin laaja alue ja emme tiedä siitä vielä kaikkea. Tsemppiä opintoihin!
Emilia/PIRTSAKAT
Heippa!
Kirjoituksessa oli monta erilaista mielenkiintoista aihetta. Itselleni sieltä silmään osui kiinnostus tutkia, miten ”yksilön sukupuoli tai etninen tausta vaikuttavat koulutuspolkuun”. Meidän ”lööppimme” sivuaa juuri tuota monikulttuurisuusaihetta opinto-ohjauksen näkökulmasta, millä on vaikutusta nuorten valitsemiin koulutuspolkuihin. Aihe todellakin on mielenkiintoinen ja edelleen tai enenevissä määrin ajankohtainen Suomen koko ajan kansainvälistyessä. Tutkimustahan on tehty siitä, että etnisyys vaikuttaa työhakemuksissa, esimerkiksi tässä ylen artikkelissa viitataan tutkimukseen, jossa todettiin ulkomaistaustaisen nimen vaikuttavan syrjivästi hakuprosessissa. https://yle.fi/uutiset/3-9758353 . Tiedän myös tapauksen, jossa ysiluokkalaiset nuoret hakivat työelämääntutustumisjaksoille yrityksiin oppitunnin aikana ja opettajan ohjeistaessa hakemuksissa. Hakemukset lähetettiin sähköpostitse saman oppitunnin aikana ja kaverukset, jotka olivat hakeneet samaan paikkaan saivat molemmat vastauksenkin varsin pian; ”Matti Meikäläinen” toivotettiin tervetulleeksi TET-jaksolle, mutta kaveri, jonka nimi ei ollut suomalaisen kuuloinen sai vastauksen, jossa hakemus luvattiin laittaa eteenpäin ja että palaavat asiaan. Varsinaisia johtopäätöksiähän tästä ei voi vielä vetää, mutta itseäni kiinnostaisikin tutkia esiintyykö tällaista ”nimisyrjintää” jo niinkin varhain, kuin TET- jaksoille haettaessa, jolloin yrityksen ei edes tarvitse vielä maksaa palkkaa tälle ”apulaiselle”. On tärkeää, että nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet tutustua eri yrityksiin, mutta ennen kaikkea ettei heille synny kokemusta jo nuorina, etteivät he ole tervetulleita ja haluttuja. Mietitäänpä tilannetta, jossa olet laittanut vaikka viisi hakemusta ja kaikki kieltäviä, mutta kaverisi laittoi vain kolme ja pääsee nyt valitsemaan mihin niistä menee. Mitä tunteita se mahtaa nuoressa herättää ja miten se häneen vaikuttaa?
Tutkijan työssä kiinnostaa, kun pääsee selvittämään epäkohtia ja toivottavasti myös vaikuttamaan niihin. Tai toisaalta toisinaan voi olla kyllä kiva, jos tutkimuksesta selviää, että pelättyä epäkohtaa ei olekaan! 😀
Kuten Heini kertoi Sensitiivisten tutkimuksesta, meidänkin nimikkotutkimus antaa omasta näkökulmastaan vastauksen tutkimusongelmaan, josta olette kiinnostuneita: ”kuinka yksilön sukupuoli tai etninen tausta vaikuttavat koulutuspolkuun”.
Varjon, Holmbergin ja Kalalahden tutkimuksessa tuodaan esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten omia kokemuksia kouluutspoluiltaan, ja niissä esiintyviä toimintahorisontteja. Toimintahorisontitn on siis niitä ”areenoita” joissa nämä nuoret toimii ja tekee päätöksiä. Tarkastelin tätä tutkimusta siitä näkökulmasta, että miten juuri se maahanmuuttaja tausta vaikuttaa näihin toimintahorisontteihin. Joidenkin tutkimuksen haastatelluista nuorista toimintahorisonttiin vaikutti vahvasti rasismin ja toiseuden kokemus, joillain samasta taustasta ja perheestä muodostunut sosiaalinen piiri oli voimavara. Varjo kertoi myös haastatellessamme häntä, että tutkimuksen maahanmuuttajataustaisten nuorten kertomuksissa vanhemmat olivat keskeisemmässä roolissa nuoren koulutuspolun suunnittelussa kantaväestöön verrattuna.
Minun mielestä kiinnostavaa tutkimuksessa oli, että kaksi haastatelluista, joiden toimintahorisonttiin rasismin ja toiseuden kokemukset vaikutti suuresti ei edennyt koulutuspoluillaan suunnitelmien mukaan ja suunnitelmat muuttuivat paljon tutkimuksen aikana, kun taas kaksi nuorta, joiden toimintahorisonttiin nämä eivät vaikuttaneet paljoa etenivät koulutuspoluillaan lähes suunnitelmiensa mukaisesti ja heillä oli selkeämmät suunnitelmat.
Tämän tutkimuksen tarkastelun jälkeen, jossa kasvatussosiologian näkökulma on vahvimpana esillä, kiinnostaisi tutkia tätä näkökulmaa enemmän. Ryhmästämme seitsemän toistakin jäsentä on kiinnostunut kasvatussosiologiasta ja viisi kasvatuspsykologiasta. Suurinosa meistä oli kiinnostunut molemmista.
Olisi myös mielenkiintoista tutkia miten erilaiset suhtautumistavat rasismin kokemuksiin muodostuvat, ja mitkä tekijät vaikuttaa siihen että jotkut ns. uhriutuvat ja toiset eivät aseta suurta merkitystä rasismin kokemuksille.
Moikka Heini!
Mainitsemasi aihe on ehdottomasti todella tärkeä ja mielenkiintoinen. Mielestäni onkin aika erikoista, että vaikka nykypäivänä kulttuurit sekoittuvat yhä enemmän ja Suomikin kansainvälistyy koko ajan, monilla on siitä huolimatta aika rasistisia käsityksiä ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista. Tämän takia kertomasi aihe, jota voisit tutkia olisi mielestäni todella hyvä ja ehdottomasti tutkimuksen arvoinen aihe. Kiitos vielä kiinnostavasta vastauksesta!
Essi/PIRTSAKAT
Heippa Heini!
Kiitos kattavasta ja mielenkiintoisesta vastauksesta! Todella tärkeän aiheen piirissä pyörimme ja aihe on ollut ajankohtainen lähiaikoina mediassakin. Olen samaa mieltä siitä, että jo nuorena tulisi kaikilla olla tasapuoliset mahdollisuudet tutustua työelämään. On mielestäni huolestuttavaa, jos nimisyrjintää tapahtuu jo mainitsemasi TET-jakson aikana. Se todella olisi mielenkiintoinen ja tärkeä tutkimusaihe tulevaisuudessa sekä siihen tulisi myös reagoida käytännössä. Tutkijan työssä myös minua kiinnostaa se, että pääsee mahdollisesti vaikuttamaan havaittuihin epäkohtiin.
Mahtava postaus teiltä ja sellainen joka herättä varmasti keskustelua. Itselleni tutkimuksen tekeminen on näyttäytynyt opiskeluvuosien karttuessa aina vain kiinnostavammalta vaihtoehdolta valmistumisen jälkeen. Yhdyn edellisiin kommentteihin siinä, että koen että erilaisten rakenteiden ja niistä syntyvien hierarkioiden tutkiminen olisi erittäin tärkeää muuttuvan yhteiskunnan kannalta. Toisaalta koen, että tietynlainen tulevaisuuden tutkimus olisi erittäin mielenkiintoita ja oman ryhmäni arkitteli vahvasti liittyy. Artikkelimme käsittelee keksimiskulttuurin ja keksimispedagokiikan integroimista koulumaailmaan digitaalisuutta hyödyntäen. Aihe on mielestäni monella tapaa ajankohtainen ja tarpeellinen. Digitaalisuudella voi olla paljon mahdollisuuksia mutta myös vaaroja koulumaailmassa. Kurssilla olemme jo sivunneet tutkimuksen toteutuksen vaiheita mutta itseäni on omaan artikkeliin tutustumisen myötä ruennut pohdituttamaan että miten tehdä tutkimusta aiheesta, josta ei ole juuri ollenkaan vielä aikaisempaa tutkimusta? Mukavaa viikonloppua teille! 🙂