Toisella kurssikerralla tutustuimme erityyppisiin teemakarttoihin, sekä siihen, miten voidaan tehdä päällekkäisiä koropleettikarttoja ja käyttää kahta erilaista teemaa päällekkäin. Harjoittelimme yhdessä kunkin erilaiset karttatyypin teon, niihin liittyvät piirteet ja mahdollisesti kuhunkin esitystapaan liittyvät ongelmat. Teimme muun muassa pylväs- ja ympyrädiagrammikartat, 3D-kartan, sekä graduated-kartan, jossa tavallisten suhteellisten osuuksien sijaan käytetään absoluuttisia arvoja. Käytännön kokeilun, ja sen tuomien onnistumisten ja epäonnistumisten kautta MapInfon käytön opettelu sujuu parhaiten. Näin Pinja Tolvanenkin on todennut blogissaan: ”Nimenomaan tämä tyyli, että saan itse kokeilla, miten karttoja luodaan ja miten niitä voi muokata, on todella tehokas oppimistapa. Pelkät sanalliset ohjeet eivät jäisi muistiin kovinkaan hyvin.” (“Kurssikerta 2 – Teemakartat”, 1.2.2017)
Kurssikerran lopuksi saimme tehdä valitsemistamme alueista (jokin Suomen maakunnista) haluamanlaisemme kartan, jossa yhdistyy kaksi erilaista teemakarttaa. Itse tein Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelta kaksi karttaa: päällekkäisen koropleettikartan, jossa näkyy ruotsinkielisten osuus sekä väestöntiheys (Kuva 1. Ruotsinkielisten osuus Keski-Pohjanmaalla) ja kokonaisnettomuuttokartan (Kuva 2. Kokonaisnettomuutto Keski-Pohjanmaalla), jonka pohjalla on myöskin väestöntiheyskartta. Väestöntiheyskartta pohjana molemmissa auttaa havaitsemaan ilmiön mahdollista kokoa. Jos esimerkiksi kunnassa ruotsinkielisten osuus on suuri, mutta väestöntiheys on pieni, voi ruotsinkielisten todellinen määrä olla hyvinkin pieni, pienempi kuin esimerkiksi suuremmassa kunnassa, jossa ruotsinkielisten osuus olisi aiempaa kuntaa pienempi. Näin päällekkäiset kartat auttavat havainnoimaan kartalla esitettävää ilmiötä syvemmin.
Ruotsinkielisten osuutta Keski-Pohjanmaan alueella esittävää karttaa (Kuva 1.) tarkastellessa havaitaan, että maakunnan luoteisosassa, joka on myös lähempänä rannikkoa ruotsinkielisten osuus kasvaa aivan kuin väestön määräkin. Kokkola, jossa on maakunnan tihein väestöntiheys, on myös ruotsinkielisten osuudeltaan suurin. Kokkola on Keski-Pohjanmaan kasvukeskus, mikä selittää myös osittain sen yhteyksiltään lähimpien naapurikuntien kuten Kokkolan ja Kannuksen muita maakunnan kuntia suuremmat väestöntiheydet. Ruotsinkielisten osuus taas on yleensäkin Suomessa suurempi rannikkoa kohti mennessä, joten ei ole yllätys, että ruotsinkielisten osuus on suurempi maakunnan rannikkoa lähempänä olevissa kunnissa.
Kokonaisnettomuuttoa Keski-Pohjanmaan alueella tarkasteleva kartta (Kuva 2.) taas paljastaa, että Kokkolan kunta ei ainoastana ole Keski-Pohjanmaan suurin ja väestöntiheydeltään isoin kunta, vaan se on myös alueen ainoa kunta, jossa on muuttovoittoa. Muissa seitsemässä kunnassa on pelkästään muuttotappiota. Kokonaisnettomuuttojen erot selittyvät varmasti varsin paljon muutosta maalta kaupunkiin. Kokkola on Keski-Pohjanmaan ainoa kaupunki, jonne sitten muutetaan ympäröivistä maalaiskunnista töiden, opiskelun ja parempien palvelujen houkuttelemana. Vastaavasti harvaanasutut maalaiskunnat, kuten esimerkiksi Perho ja Halsua, kokevat varsin voimakasta muuttotappiota palvelujen karsiutuessa ja ikärakenteen vinoutuessa.
Koropleettikarttaa ruotsinkielisten osuuksista eri kunnissa (Kuva 1.) tehdessä värinkäyttö ja rasterien koko olivat tärkeässä roolissa. Väestöntiheyttä ei saanut kuvata liian tummilla väreillä, tai rastereita päälle laitattaessa eri luokkien erottaminen olisi vaikeaa. Myös rastereita valitessa kannatti valita mitä erilaisimmista valittavina olevista rasterityypeistä huolimatta mahdollisimmat yksinkertaiset rasterityypit, jotka kuitenkin jo ensi silmäyksellä osaisin kertoa kuuluvan tiettyyn luokkaan. Myös kokonaisnettomuuttokartassa (Kuva 2.) väritys kannatti ottaa huomioon väestöntiheyttä kuvaavien värien lisäksi muuttovoittoa ja muuttotappiota kuvaavien symbolien
värityksessä. Kokonaisnettomuuttokartassa kuvasinkin muuttovoittoa punaisella ja muuttotappiota sinisellä, sillä negatiiviset arvot liitetään usein siniseen.
Tunnin aikana karttoja tehdessä, sekä itsenäisesti tehdyissä teemakartoissa korostui luokittelun tärkeys. Tämän on huomannut muun muassa Iisa Hyypiä: ”Karttaa tehdessäni totesin, että luokkia ei saa olla liikaa, jotta sen luettavuus ei kärsisi.” (“Päällekkäiset koropleettikartat – taloudellinen huoltosuhde ja eläkeläiset”, Iisan PAK-blogi, 28.1.2017). Luokkien määrän kasvaessa kartan luettavuus todella huononee, tämä korostuu erityisesti päällekkäisissä koropleettikartoissa, jossa kahta ilmiötä kuvataan kartalla yhtä aikaa.
Kokonaisuudessaan kurssikerta tarjosi hyvät eväät erilaisten teemakarttojen tekemiseen ja tulkintaan, seuraavaa kurssikertaa odotellessa!
Viitaukset:
Hyypiä Iisa, “Päällekkäiset koropleettikartat – taloudellinen huoltosuhde ja eläkeläiset”, Iisan PAK-blogi, 28.1.2017. <https://blogs.helsinki.fi/hiisa/> Luettu 2.2.2017.
Tolvanen Pinja, “Kurssikerta 2 – Teemakartat”, 1.2.2017. <https://blogs.helsinki.fi/pinjatol/> Luettu 2.2.2017.