Predo-tutkimuksen keskeisiä tavoitteita on selvittää, miten perinnölliset ja psykologiset tekijät, kuten raskauden ajan stressikokemukset ja äidin mieliala- tai ahdistuneisuusongelmat vaikuttavat raskauden kulkuun ja syntyneen lapsen ominaisuuksiin, kehitykseen ja hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistuu kaiken kaikkiaan noin 4800 äitiä ja perhettä eri puolilta Suomea, ja tällä hetkellä keräämme alakouluikäisten lasten seuranta-aineistoa.
Tietoa kerätään monin eri tavoin. Tutkimuskäynnillä perheet palauttavat kotona täytetyt kyselylomakkeet, joissa kysytään esimerkiksi lapsen kehityksestä, vanhemman ja lapsen hyvinvoinnista, ominaisuuksista, terveydestä ja ravitsemuksesta, sekä perheen elämäntilanteesta. Tutkimukseen osallistuvat perheet ottavat kotona itse sylki- ja ulostenäytteet, ja tutkimusavustaja ottaa käynnillään suun limakalvolta pyyhkäisynäytteen sekä toisen sylkinäytteen. Näiden näytteiden avulla voimme tutkia esimerkiksi suolistomikrobikantaa, “stressihormoni” kortisolin vaihteluja ja perimää. Lapsilla voi olla myös käytössään aktiivisuus- ja verenpainemittarit.
Lapsen neuropsykologinen tutkimus on monen mielestä tutkimuskäynnin kiinnostavin osuus. Lapsi pääsee tekemään erilaisia päättely- ja muistitehtäviä psykologiksi opiskelevan tutkimusavustajan kanssa. Tutkimuksessa käytetään hyviksi todettuja menetelmiä, joita suomalaiset psykologit käyttävät laajasti lasten kanssa työskennellessään. Tehtävät sisältävät esimerkiksi palikoilla rakentelua ja piirtämistä, ja ovat lasten mielestä yleensä mukavia ja mielenkiintoisia. Osa tehtävistä on helppoja, toiset taas saattavat tuntua lapsesta hieman vaikeammilta. Ei kuitenkaan ole tarkoitus, että lapsi osaisi tehtävistä ihan jokaisen.
Tutkimuskäynti toteutetaan aina lapsen ehdoilla ja taukoja pidetään tarpeen mukaan yksi tai useampi. Työskentelyyn pyritään järjestämään rauhallinen tila, jossa keskittyminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuskäyntejä toteutetaan yliopiston tiloissa Kruununhaassa, jolloin vanhemmat voivat odotella tehtävien ajan yliopiston tiloissa. Moni perhe kutsuu tutkimusavustajan myös kotiinsa, jolloin tehtäviä voidaan tehdä esimerkiksi lapsen omassa huoneessa. Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan lapsen ajattelu- ja oppimistaitoja, joista vanhemmat saavat halutessaan myös yksityiskohtaisen palautteen tutkimuskäynnin jälkeen.
Lämmin kiitos vielä kaikille Predo-perheille – kanssanne on ilo työskennellä!
/ Predon tutkimusavustajat Milla Saari, Niina Vähäaho, Julia Malin, Matias Laurila, Tessa Tolonen ja Oona Ojanne, sekä tohtorikoulutettava Sara Sammallahti