- Kansalaisaloite
Kansalaisaloitteen voi tehdä kuka vaan täysi-ikäinen ja äänioikeutettu Suomen kansalainen. Kansalaisaloitteen päämääränä on ehdottaa uutta lakia, kumota vanha laki tai muuttaa olemassaolevaa lakia. Jotta aloite etenee eduskuntaan, tarvitaan vähintään 50 000 ääntä. Äänimäärän täyttyessä päätöksentekijöillä on velvoite käsitellä kansalaisaloite, joten se on merkittävä vaikutuskeino. Helpoiten aloitteen laadinta ja allekirjoittaminen onnistuu netissä kansalaisaloite.fi palvelussa, jota hallinnoi Oikeusministeriö.
Ensimmäinen eduskuntaan edennyt kansalaisaloite koski turkistarhauksen lakkauttamista, mutta se ei kuitenkaan saanut riittävästi ääniä puolelleen eduskunnassa. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista eteni eduskuntaan, jossa äänestystulos oli 105-92 lakialoitteen puolesta. Lakimuutosten myötä samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat päässeet naimisiin Suomessa maaliskuusta 2017 lähtien. Tämä on hieno esimerkki kansalaisaloitteen voimasta!
Tutkailimme kansalaisaloite.fi -palvelua, ja tällä hetkellä (19.4.) kolme eniten kannatusta saaneet aloitteet ovat: “Diesel autojen käyttövoimaveron poisto”, 112 639 ääntä; “Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan poisto”, 113 147 ääntä sekä “Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi”, 64 978 ääntä. Aika näyttää miten näille aloitteille käy eduskunnassa, mutta on ainakin hienoa huomata, että suomalaiset ovat aktiivisesti osallistuneet päätöksentekoprosessiin vaikuttamalla kansalaisaloitteen avulla.
2. Mielenosoitus
Mielenosoitusten tarkoituksena on vaikuttaa ja ottaa kantaa poliittisiin päätöksiin. Mielenosoitukset tapahtuvat useimmiten ulkona, jossa joukko ihmisiä kerääntyy kävelemään yhtenäiseen kulkueeseen. Monilla on mukana kylttejä, joissa he puoltavat kantaansa erilaisin iskulausein. Suomessa yksi suurimmista mielenilmauksista on joka vuosi järjestettävä Pride-kulkue, jonka tarkoituksena on ottaa kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Viime aikoina otsikoihin on myös noussut kaksi kertaa järjestetty Ilmastomarssi, jonka tarkoituksena on ollut vaikuttaa poliitikkojen päätöksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
3. Vastamainos
Vastamainokset tekevät parodiaa oikeista mainoksista, ja kritisoivat näin kulutusyhteiskunnan ongelmia. Vastamainokset luokitellaan kuuluvan kulttuurihäirinnän piiriin. Siinä yhdistyy aktivismi, taide ja journalismi. Vastamainokset vaikuttavat ironian, huumorin ja parodian keinoin, aina viitaten alkuperäiseen mainokseen. Tarkoituksena on kasvattaa ihmisten tietoisuutta ja kriittisyyttä kuluttamista kohtaan. Suomessa vastamainoksia julkaisee etenkin Voima-lehti.