Kolme kestävän kehityksen vaikuttamistapaa

  1. Kansalaisaloite

Kansalaisaloitteen voi tehdä kuka vaan täysi-ikäinen ja äänioikeutettu Suomen kansalainen. Kansalaisaloitteen päämääränä on ehdottaa uutta lakia, kumota vanha laki tai muuttaa olemassaolevaa lakia. Jotta aloite etenee eduskuntaan, tarvitaan vähintään 50 000 ääntä. Äänimäärän täyttyessä päätöksentekijöillä on velvoite käsitellä kansalaisaloite, joten se on merkittävä vaikutuskeino. Helpoiten aloitteen laadinta ja allekirjoittaminen onnistuu netissä kansalaisaloite.fi palvelussa, jota hallinnoi Oikeusministeriö.

Ensimmäinen eduskuntaan edennyt kansalaisaloite koski turkistarhauksen lakkauttamista, mutta se ei kuitenkaan saanut riittävästi ääniä puolelleen eduskunnassa. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista eteni eduskuntaan, jossa äänestystulos oli 105-92 lakialoitteen puolesta. Lakimuutosten myötä samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat päässeet naimisiin Suomessa maaliskuusta 2017 lähtien. Tämä on hieno esimerkki kansalaisaloitteen voimasta!

Tutkailimme kansalaisaloite.fi -palvelua, ja tällä hetkellä (19.4.) kolme eniten kannatusta saaneet aloitteet ovat: “Diesel autojen käyttövoimaveron poisto”, 112 639 ääntä; “Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan poisto”, 113 147 ääntä sekä “Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi”, 64 978 ääntä. Aika näyttää miten näille aloitteille käy eduskunnassa, mutta on ainakin hienoa huomata, että suomalaiset ovat aktiivisesti osallistuneet päätöksentekoprosessiin vaikuttamalla kansalaisaloitteen avulla.

2. Mielenosoitus

Mielenosoitusten tarkoituksena on vaikuttaa ja ottaa kantaa poliittisiin päätöksiin. Mielenosoitukset tapahtuvat useimmiten ulkona, jossa joukko ihmisiä kerääntyy kävelemään yhtenäiseen kulkueeseen. Monilla on mukana kylttejä, joissa he puoltavat kantaansa erilaisin iskulausein. Suomessa yksi suurimmista mielenilmauksista on joka vuosi järjestettävä Pride-kulkue, jonka tarkoituksena on ottaa kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Viime aikoina otsikoihin on myös noussut kaksi kertaa järjestetty Ilmastomarssi, jonka tarkoituksena on ollut vaikuttaa poliitikkojen päätöksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mielenosoitus tieteen puolesta Washington DC:ssä, Yhdysvalloissa. Lähde: Vlad Tchompalov https://unsplash.com/photos/nKNrOZ5MXZY

3. Vastamainos

Vastamainokset tekevät parodiaa oikeista mainoksista, ja kritisoivat näin kulutusyhteiskunnan ongelmia. Vastamainokset luokitellaan kuuluvan kulttuurihäirinnän piiriin. Siinä yhdistyy aktivismi, taide ja journalismi. Vastamainokset vaikuttavat ironian, huumorin ja parodian keinoin, aina viitaten alkuperäiseen mainokseen. Tarkoituksena on kasvattaa ihmisten tietoisuutta ja kriittisyyttä kuluttamista kohtaan. Suomessa vastamainoksia julkaisee etenkin Voima-lehti.

3 + 1 mielenkiintoista vaikuttamistapaa, joissa nuoret pääsevät osallistumaan

Kiinnostavia vaikuttamistapoja on vaikka kuinka ja kurssikerroilla niitä on tullut vaikka kuinka monta lisää. Meidän ryhmän valitsemat kolme kiinnostavaa vaikuttamiskeinoa liittyvät kaikki koulujen ympäristövaikuttamiseen, johon projektimmekin tulee liittymään. Kaikissa näissä vaikuttamistavoissa osallistetaan nuoria ja lapsia, vahvistetaan heidän toimintakompetenssia ja toivottavasti näin saadaan myös tulevaisuuteen hyviä vaikuttajia 🙂

Alakoulun saama Vihreä lippu CC BY-SA 4.0 EcoSchoolsInt

 

1) Koulujen ympäristöryhmät

Kouluissa toimivat oppilaiden ympäristöryhmät nostavat kestävän elämäntavan merkityksen esille kouluyhteisöissä ja antavat kiinnostuneille oppilaille mahdollisuuden toimia ympäristön puolesta.

Ympäristöryhmän avulla voidaan muuttaa koulujen arkea ympäristöystävällisempään suuntaan esimerkiksi puuttumalla koulun energiankulutukseen, ruokahävikkiin tai kierrätykseen. Erilaisin tapahtumin ja kampanjoin ympäristöryhmät voivat pitää myös muita ympäristöasioita koulussa esillä.

Sen lisäksi, että ympäristöryhmät tekevät nyt koulussa tekoja, voivat ne myös antaa oppilaille hyvät eväät tulevaisuuteen: ympäristöryhmässä toimiminen opettaa oppilaille vaikuttamista.

Näillä ryhmillä on merkitys myös hyvien ideoiden laajemmalle levittämisessä. Ainakin WWF:n nimissä toimivat ympäristöryhmät saavat myös näkyvyyttä ja näin ne edistävät myös muiden koulujen innostamista ympäristötekoihin. Ryhmien tukena on Facebookista löytyvä WWF opehuone ja WWF:n ympäristökasvatuksen sivut, joilta löytyy paljon vinkkejä toimintaan.

 

2) Biodiversity in schools

Biodiversity in schools on irlantilainen projekti, jonka tarkoituksena on kannustaa lapsia ja nuoria kiinnostumaan luonnosta ja osallistamaan heidät luonnonsuojeluun. Nettisivulla tarjotaan paljon erilaisia konkreettisia luonnon monimuotoisuutta tukevia projekteja, joita koululaisten kanssa voidaan tehdä. He myös toteuttavat myös kouluvierailuita ja myyvät aloituspaketteja.

 

3) Vihreä lippu

Vihreä lippu on kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristösertifikaatti päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille sekä nuorten vapaa-ajan toimijoille. Se on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa ja Suomessa sitä koordinoi Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi.

Vihreä lippu -ohjelma toteutetaan 7 vaiheen kautta ja tavoitteena on, että kestävä kehitys olisi osa jokapäiväistä arkea ja ympäristökuormitusta vähennettäisiin. Osallistuva taho asettaa tavoitteensa ja suunnittelee toimintansa ja kehittää sitä edelleen. Ohjelma ohjaa pitkäjänteiseen, tulokselliseen ja innostavaan toimintaan, jossa lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita kaikissa vaiheissa. Myös yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa on tärkeää.

Kriteerit täyttävät projektit, joissa  palkitaan sertifikaatilla ja salkoon nostettavalla vihreällä lipulla.

 

+1) Nuorten rohkeita rauhantekoja

Tätä blogikirjoitusta kirjoitellessamme törmäsimme todella hienoon projektiin nimeltä Gutsy Go! Gutsy Go on innovaatiokilpailussakin palkittu menetelmä, jonka avulla huonomaineisten alueiden nuorille tarjotaan työkaluja muuttaa yhteisöjään paremmiksi – nuoret haastetaan muutosagenteiksi omiin yhteisöihinsä. Nuoret ovat tähän mennessä esimerkiksi tutustuttaneet naapureita toisiinsa, opettaneet vankilassa IT-taitoja ja

Ja mikä on hienoa, on se, että he kertovat näistä projekteista muulle maailmalle hienoilla videoilla ja näin varmasti inspiroivat muitakin tekemään vastaavia projekteja. Menethän tutustumaan Gutsy Go:n facebookiin ja vilkaise sieltä vaikka tämä inspiroiva video.

 

Ryhmä 4 jatkaa projektinsa kehittelyä näiden 3 + 1 :n vaikuttamiskeinon inspiroimana ja sen voimme paljastaa, että projekti etenee tällä hetkellä hyvin 🙂

 

Iloisin terkuin,

Ryhmä 4

Pohdintaa vaikuttamiskeinoista

Olemme käyneet läpi kurssin aikana monia mielenkiintoisia ja innostavia vaikuttamistapoja, joista ovat jääneet mieleen erityisesti vastamainos, mielenosoitus ja lakko.

Vastamainoksilla pyritään kyseenalaistamaan yritysten toimintaa sekä vaikuttamaan kuluttajien ostopäätöksiin taiteen ja journalismin keinoin. Vastamainos tehdään muokkaamalla esim. jonkin tuotteen, yrityksen tai puolueen alkuperäistä mainosta niin, että sen merkitys muuttuu päinvastaiseksi tai kriittiseksi. Tehokeinoina käytetään usein parodisointia ja ironiaa. Vastamainosten avulla kannustetaan ihmisiä suhtautumaan kriittisemmin yritysten toimintaan ja omiin kulutustottumuksiin, sekä pohtimaan kulutusta eettisistä ja ekologisista näkökulmista. Niiden avulla voidaan myös tiedottaa ihmisiä siitä, että muun muassa kulutushyödykkeiden ja yritysten taustalla on usein paljon kestävän kehityksen periaatteiden vastaisia ilmiöitä ja prosesseja, joista kuluttajien tulisi olla tietoisia.

Mielenosoitus on yksi perinteisimmistä ja suosituimmista vaikuttamiskeinoista, ja erityisesti laajat mielenosoitukset onnistuvat usein herättämään yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkiksi ilmastonmuutos on ollut viime vuosina teema, joka on saanut ihmiset osoittamaan mieltään sankoin joukoin. Muun muassa Helsingin kaduille kerääntyi huhtikuun alussa noin 10 000 ihmistä vaatimaan poliitikoilta tiukempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (YLE, 6.4.2019). Mielenosoitusten voima lieneekin niiden näkyvyydessä – joukkovoimalla voidaan saada aikaan tempaus, jota esimerkiksi media ei voi jättää huomiotta. Mielenosoituksissa nähdään usein myös erilaisia kylttejä, joiden avulla pyritään vahvistamaan haluttua viestiä. Kyltit voivat olla esimerkiksi vastamainosten kaltaisia viestejä, joissa on muokattu poliitikkojen lausahduksia, kuten kuvassa (Kimmel, 2017).

 

Myös lakko on vaikuttamiskeino, joka voi suuren ihmisjoukon osallistumisen johdosta saada aikaan haluttua muutosta yhteiskunnassa. Suomessa lakkoilu liittyy usein erityisesti ammattiyhdistysliikkeen vahvaan asemaan; eri ammattiliittojen työntekijät voivat järjestää ulosmarssin esimerkiksi heikon palkkatason takia. Viime viikkoina mediassa on ollut lakkoilun osalta vahvemmin esillä ilmastonmuutos, kun maaliskuussa koululaiset ympäri maailmaa marssivat ulos kouluistaan 16-vuotiaan ilmastoaktivistin, Greta Thonbergin, innoittamana. Lakkoon osallistui lapsia ja nuoria jopa 120 maasta (HS, 15.3.2019). Koululaiset ovat pyrkineet korostamaan lakkoilulla sitä, että he ovat se väestöryhmä, joka joutuu kärsimään ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten, jos poliittiset päättäjät eivät ala harjoittaa tiukempaa ilmastopolitiikkaa.

Erilaiset vaikuttamiskeinot ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti ilmastonmuutoksen osalta. Lakot, marssit, mielenosoitukset ym. tempaukset voivat parhaimmillaan toimia tehokkaina kestävää kehitystä ajavina voimina, joilla saadaan aikaan muutoksia esimerkiksi ilmastoon liittyviin linjauksiin.

Lähteet:

Jämsen, E. (2019). Suurmielenosoitus ilmaston puolestä täytti Helsingin keskustan. Yle Uutiset. 17.4.2019. <https://yle.fi/uutiset/3-10724749>

Kimmel, E. (2017). Climate march 1569 signs. <https://www.flickr.com/photos/mdfriendofhillary/34028131880/>

Rimaila, E. (2019). Koko maailman ilmastolakko. Helsingin sanomat. 17.4.2019.  <https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006036750.html>

3 mielenkiintoista vaikuttamistapaa

Somevaikuttaminen

Somevaikuttaminen on yhteiskunnallista vaikuttamista sosiaalisen median avulla. Vaikuttaminen tapahtuu erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Sosiaalisessa mediassa on mahdollista vaikuttaa julkaisemalla erilaisia tekstejä, videoita, kuvia tai luomalla julkaisuihin aihetunnisteen eli hästägin. Esimerkkinä somevaikuttamisesta toimii paljon esillä ollut #metoo-kampanja, jossa ideana oli vastustaa seksuaalista ahdistelua ja tuoda aihetta esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kampanja kehittyi maailmanlaajuiseksi someilmiöksi ja mukaan lähti monia julkisuuden henkilöitä ja vaikuttajia. #metoo-kampanja on hyvä esimerkki sosiaalisen median ja sen yhteisön voimasta vaikuttamisen välineenä: häshtägin ilmestyessä sosiaaliseen mediaan se levisi nopeasti suuren yleisön tietoisuuteen aktiivisen jakamisen seurauksena.

Ostopäätökset

Suomen ylikulutuspäivä oli 11.4, jolloin Suomi on kuluttanut oman osansa maailman luonnonvaroista. Luonnonvarojen kulutukseen on mahdollisuus vaikuttaa monella eri tavalla, mutta yksilöiden on helpointa vaikuttaa jokapäiväisillä ostopäätöksillään. Ostopäätökset voivat koskea kaikkia elämässä tehtäviä hankintoja: esimerkiksi vaatteita, ruokaa tai elektroniikkaa. Tärkeintä on pyrkiä tekemään kestäviä valintoja ostamalla esimerkiksi aikaa ja käyttöä kestäviä, sekä eettisiä tuotteita, harkiten kuitenkin jokaisen ostoksen tarpeellisuutta. Yksi esimerkki on kansainvälinen kulutuskriittinen ja kulutuksen vastainen Älä osta mitään -kampanja, jota vietetään vuosittain samana päivänä kuin Black Fridayta, joka on suuri alennusmyyntipäivä. Myös tiettyjen valmistajien tuotteita saatetaan boikotoida, jos niiden tuotantotavoista paljastuu eettisiä ongelmakohtia.

Mielenosoitukset

Mielenosoitus on yleinen tapa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin suuren joukon voimalla. Mielenosoitukset järjestetään usein julkisilla paikoilla ja ne ovat kaikille avoimia tapahtumia. Yleensä ne toteutetaan kulkueina tai valtaamalla alueita ja niihin liittyy lisäksi kylttejä ja iskulauseita. Tarkoituksena on herättää julkista huomiota sekä vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja päättäjiin. Viime aikoina nuoret ovat esimerkiksi osoittaneet aktiivisesti mieltään ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta ruotsalaisen 16-vuotiaan Greta Thunbergin innoittamana. Toinen erityyppinen esimerkki mielenilmauksesta on Pride-kulkue, joka on tunnettu kansainvälisenä, monissa maissa vietettävänä tapahtumana, jossa seksuaalivähemmistöt kokoontuvat tuomaan mielipiteitään esiin positiivisella tavalla.

– Ryhmä 1.

Tristan Billet (2018), Unsplash, https://unsplash.com/photos/72EYDDwn8dE

Mielenkiintoiset vaikuttamistavat

Mielestämme kolme mielenkiintoista vaikuttamiskeinoa ovat japanilainen lakko, vastamainos ja levyraati. Japanilainen lakko ottaa kantaa yhteiskunnallisiin teemoihin. Ideana on osoittaa mieltä. Japanilaisessa lakossa ei kuitenkaan kokoonnuta osoittamaan mieltä julkiselle paikalle, kuten normaaleissa lakoissa, vaan japanilaisen lakon aikana työtä jatketaan normaalisti työpaikalla. Mielenosoitus tapahtuu ns. hiljaisesti kantamalla lappua kaulassa. Lapussa tuodaan esille oma kanta. Japanilaisessa lakossa vaikuttaminen tapahtuu minimaalisesti mutta tehokkaasti, sillä kaulassa oleva lappu herättää varmasti huomiota ja viesti kantautuu pidemmälle.

Vastamainos tuli meille tutuksi kurssin vierailijan toimesta. Mielestämme idea oli mielenkiintoinen, hauska ja kantaaottava. Tarkoituksena on käyttää valmiita mainoksia, joita on tarkoituksena muokata niin, että mainoksesta tulee kantaaottava. Yleensä lopputulos mainostaa alkuperäisen mainoksen vastapuolta.

Levyraadin ideana on esittää videoita liittyen kyseessä olevaan aiheeseen, johon halutaan vaikuttaa. Videon katsomisen jälkeen mietitään vastauksia kysymyksiin kuten: Miksi pidit tai et pitänyt videosta? Kenelle viesti on suunnattu? Lopuksi videot arvioidaan numeroin ja näin selvitetään voittaja. Mielestämme sopiva aihe levyraatiin on esimerkiksi ilmastonmuutos, sillä siitä löytyy tarpeeksi videomateriaalia ja se on erittäin ajankohtainen aihe.

-Ryhmä 3

Tervetuloa kurssille!

Tervehdys,

Saavuit juuri Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston MAA-404 projektikurssin blogialustalle. Kurssilla suunnitellaan pienryhmissä maantieteellinen vaikuttamisprojekti ja kehitetään siihen liittyviä materiaaleja yhteistyössä Helsingin seudulla sijaitsevien lukioiden kanssa. Kurssikerrat koostuvat aiheeseen perehdyttävistä luentokerroista, vaikuttamisprojektiin liittyvien materiaalien suunnittelusta pienryhmissä, materiaaliin perustuvan työpajan toteuttamisesta koulussa sekä vapaaehtoisesta osallistumisesta ilmastomielenosoitukseen Eduskuntatalolla.

Opiskelijat päivittävät blogialustalle kuulumisistaan kurssin aikana. Ennakkotehtävä-välilehdeltä löydät tehtävän suorittamisen kannalta keskeiset ohjeet. Suoritusohjeissa avataan kurssin teemaa, suoritustapoja ja arviointikriteerejä sekä julkaistaan kurssin alustava aikataulu. Opiskelijoiden tuottamat lopputyöt päivitetään Lopputyöt-osioon toukokuun aikana.

#FridaysForFuture #StudentsForFuture #HelsinkiUniForFuture