Hyönteishotellit – oppilaat luonnon monimuotoisuuden puolesta

Sanja Collin, Henna Kukkola, Maria Kröger ja Tuli Sivén

Mistä on kyse?

Tarkoituksena on toteuttaa vaikuttamistyöpaja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Aihetta käsitellään rakentamalla oppilaiden kanssa hyönteishotelli.

Työpajan aikana oppilaille kerrotaan ihmisen vaikutuksesta lajien ja elinympäristöjen katoamiseen sekä tilanteesta nykysuomessa Suomen lajien Punaisen listan kautta. Samalla he pääsevät itse vaikuttamaan tilanteeseen lähiympäristössään rakentamalla hyönteishotellin, joka tarjoaa suojaa ja elintilaa alueella muuten viihtymättömille hyönteisille.

Lajien katoaminen ja sitä kautta luonnon köyhtyminen on vakava asia kautta planeetan, eivätkä sen vaikutukset rajaudu ”jonnekin muualle” vaan näkyvät myös Suomen luonnossa. Aihe on äärimmäisen tärkeä, eikä siitä mielestämme ole uutisoitu läheskään tarpeeksi. Näyttämällä nuorille, kuinka he itsekin voivat vaikuttaa konkreettisesti lähiympäristönsä säilymiseen voimme osoittaa, että meillä on yhä mahdollisuus muuttaa nykyistä kehityskulkua positiivisempaan suuntaan.

Oppitunnin luento-osuuden pitämiseen vaadittavat materiaalit löytyvät tavallisesta luokkahuoneesta: tietokone ja projektori riittävät. Hyönteishotellin kasaamiseen vaadittavat tarvikkeet on hankittava ja valmisteltava etukäteen ja jätettävä oppilaille vastuu niiden käyttämisestä hyönteishotellin valmistamisessa. Luonnosta löytyvät materiaalit sopivat piilopaikoiksi parhaiten. Näiden lisäksi tarvitaan joko laatikoita tai yhteen naulattavia irtolautoja rakennelman seiniksi ja katoksi sekä kanaverkkoa pitämään tarvikkeet paikallaan ja hyönteiset turvassa linnuilta. Tunnin alkupuoli käytetään luennointiin luokassa ja aiheen esittelyyn ja loppuaika varataan hotelli(e)n kokoamiseen. Valmis kokonaisuus ripustetaan koulun lähialueelle.

Tästä voit ladata tämän ohjeen ja tunnin alussa käytettävän Hyönteishotellit-esityksen.

Valmiit hotelli maastoon ripustettuina (Kuva: Maria Pirinen)

 

Työpaja

Aika

75 min  TAI 2 * 45 min

+ tarvikkeiden hankinta

 

Kohderyhmä

Kaikki luokka-asteet.

  • Alakoulussa sopii hyvin ympäristöoppiin
  • Yläkoulussa esim. 8-luokan biologiaan
  • Lukiossa esim. kursseille Bi2, Ge2 ja Ge4

 

Ryhmäjako

Noin 3-5 oppilasta/hotelli

 

Tarvikkeet

  • PowerPoint-esitys
  • Ryhmiinjakamista varten jokaiselle lappu, jossa ryhmän nimi (voit ladata tämän ja muokata mieleiseksi)

 

  • Valmiita puulaatikoita JA / TAI lautoja
  • Täyteaineita (RUNSAASTI) kuten käpyjä, kaisloja, kaarnaa, keppejä, tuohia, puupölkkyjä jne.
  • Narua mm. olkien yhteensitomiseen (estää ulostippumisen)
  • Nauloja
  • Saha
  • Vasara
  • Kanaverkkoa
  • Iso nitoja (kanaverkon kiinnitystä varten)
  • Metallivaijeria/köyttä/ (jos ripustetaan puuhun)
  • Koristelutarvikkeita kuten maalia, tusseja, puuvärejä jne.
  • Pora (jos haluaa porata puupölkkyihin reikiä, kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä etukäteen)
  • Sakset jokaiselle ryhmälle
Materiaala ja opiskelijat työntouhussa.

Työn taustaa 

Ilmastonmuutoksen ja nykyisen nopean elinympäristöjen muuttumisen seurauksena luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on uhattuna. Elinympäristöjen häviäminen vaikeuttaa lajien selviytymistä. Hyönteisillä on luonnossa tärkeä rooli muun muassa pölyttäjinä, ja pölyttäminen on erittäin tärkeää esimerkiksi ruoantuotannon kannalta. Hyönteisten elinympäristöt ovat ajan saatossa yksipuolistuneet, kun nurmikot leikataan ja lahopuu poistetaan. Nykyiset pihat ja puistot eivät tarjoa tarpeeksi suojaa monille hyönteisille, ja hyönteishotellit ovat eräs tapa tarjota hyönteisille monipuolisesti pesäpaikkoja. Hyönteishotellit monipuolistavat lähialueen lajistoa pitkällä aikavälillä, ja ne ovat oiva ratkaisu lisätä monimuotoisuutta muuten yksipuoliseen ympäristöön.

Hyönteishotelleihin tulee asumaan yksin asuvia hyönteisiä, ei esimerkiksi yhdyskuntia. Ampiaispesistä ei siis tarvitse olla huolissaan. Hyönteishotellit tulee sijoittaa aurinkoiseen paikkaan, mielellään irti maasta, jotta hotelli kuivuu nopeammin sateen jälkeen. Hyönteishotelli täytetään esimerkiksi kaarnalla, kävyillä, kaisloilla, kepeillä ja puupölkyillä. Hyönteiset viihtyvät pienissä koloissa ja onkaloissa, ja eri lajit viihtyvät eri materiaaleissa. Hotelli kannattaa peittää esimerkiksi kanaverkolla, jotta linnut eivät pysty vetämään täytteitä ulos hotellista.

Hyönteishotellin päälle voi sijoittaa infotekstin, jossa kerrotaan hotellin tarkoitus. Näin ohikulkijatkin tulevat tietoiseksi hotellin hyvistä vaikutuksista, ja tämä mahdollisesti kannustaa muitakin rakentamaan omia hotelleja. Ja eikun vain täyttämään!

 

Tuntisuunnitelma

 

0-5 min

Ryhmiin jakautuminen

Opiskelijat jaetaan kolmeen ryhmään. Luokkaan tullessaan opiskelija ottaa lapun, jossa on joku kolmesta hyönteishotellin mahdollisen asukkaan nimi. Saman hyönteisen nimen saaneet opiskelijat muodostavat ryhmän.

Tarvikkeet: jokaiselle lappu, jossa lukee esimerkiksi joku seuraavista Muurarimehiläinen, Harsokorento, Seitsenpistepirkko

 

5-15 min

Motivointi

Motivoidaan oppilaita kertomalla, että tänään tehdään jotain konkreettista hyvää. Kerrotaan luonnon monimuotoisuuden kadosta PowerPointin ja uutisten avulla (linkit PowerPointissa)

Tarvikkeet: PowerPoint ja linkit

 

15-20 min

Uuden asian opettelu

Mikä on hyönteishotelli ja miksi sellainen kannattaa rakentaa?

Tarvikkeet: PowerPoint ja linkit

 

20-60 min

Opitun asian harjoittelu – hyönteishotellien rakentaminen

Oppilaille esitellään käytössä olevat tarvikkeet. Oppilaat suunnittelevat ja rakentavat yhdessä hotellit. Luokka-asteesta riippuen oppilaille voi olla hyvä antaa vastuuroolit, jotta kaikki pääsevät osallistumaan tasaisesti työskentelyyn. Hotelleille keksitään nimi ja säänkestävä infokortti, joka sijoitetaan hotellin mukana maastoon. Lisäksi vaikuttamista ajatellen projektia dokumentoidaan kuvin ja videoin, joita voidaan jakaaa esimerkiksi koulun sosiaalisessa mediassa.  

Tarvikkeet: rakennusmateriaalit (ks. lista), PowerPoint-ohje tai jos rakennetaan ulkona, niin kuva mahdollisesta hotellista ja lista, millaiset hyönteiset viihtyvät missäkin materiaalissa

 

60-75 min

Yhteenveto

Tunnin lopussa jokainen ryhmä esittelee muille tuotoksensa ja kertoo, miksi siitä tuli juuri sellainen kuin siitä tulil.

Hotellien paikalle vieminen (myöhemmin, jos valitut paikat ovat yhtään kauempana.)

Tarvikkeet: valmiit hotellit ja kiinnistystarpeet

Kolme hienoa valmista hyönteishotellia

Hyödyllisiä huomioita

Huomioon otettavaa hotellien suunnittelussa

  • Pohjana käytettävä laatikko ei saa olla liian syvä, täyttäminen on sitä työläämpää (ihannesyvyys n. 15cm)
  • Katon suunnittelu ja malli, sateen tulee valua pois rakennelman päältä
  • Tarvikkeiden paikallaan pysymisen varmistaminen nauloin, naruin yms. hotellia siirreltäessä/ripustaessa
  • Oppilaiden luokka-aste vaikuttaa siihen, kuinka suuri vastuu opettajalla on materiaalien esivalmisteluista sekä hyönteishotellien kasaamisesta (työkalujen käyttö)

 

Hyönteishotellin rakentamisen jälkeen

Hyönteishotellit eivät varsinaisesti tarvitse huoltamista. Hyönteishotelleja ei pidä ottaa sisälle edes talveksi, sillä talvehtivat hyönteiset saattavat herätä liian aikaisin.

Hyönteishotellien elämää eri vuodenaikoina voidaan käydä seuraamassa esimerkiksi biologian tai ympäristöopin tunneilla.

 

Tarpeelliset yhteydenotot

Lupa ripustamiselle

Mikäli hyönteishotellit on tarkoitus sijoittaa koulun piha-alueen ulkopuolelle, on hyvä kysyä maanomistajalta, esim. kunnalta lupa ripustamiselle.

 

Rakennusmateriaalit

Hotellit tulisi rakentaa luonnonmateriaaleista ja materiaalit hyönteishotelleihin voidaankin hakea pitkälti luonnosta. Rakenteet voi tehdä esimerkiksi itse laudoista tai Alkosta saatavista viinilaatikoista. Nauloja ja muita osia voi kysellä esimerkiksi kierrätyskeskuksista ja muista kädentaitoja tukevista yrityksistä

 

Tiedottaminen

Vaikuttamisprojektin ideana on levittää tietoa hyönteishotelleista. Tähän sopivia kanavia ovat esimerkiksi koulun oma instagram tai paikallislehti. Näitä varten oppilailta voi tarvit pyytää kuvauslupa ja ottaa yhteyttä Instagramin hallitsijaa tai vaikka paikallislehteen: Vihdin Uutiset

 

Kuvakaappaus Vhdin lukion instagramista, jossa tieto hyönteishotelleista levisi.

 

Jatkoideoita opettajalle monimuotoisuuden tukemiseen

Hyönteishotellit eivät suinkaan ole ainoa helppo talkootyö, jonka avulla oppilaat voivat tukea luonnon monimuotoisuutta. Alla on vinkkejä muihin useiden koulujen puitteissa toteutettavia talkootöitä. On hyvä myös huomata, että vaikka koulun välittömästä läheisyydestä ei löydy sopivaa kohdetta talkoille, voi sellainen löytyä esimerkiksi läheisestä puistosta tai vaikka läheisen maanviljelijän tontilta.

Talkoiden toteuttamisessa voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten tai kunnan kanssa.

 

Linnunpönttöjen rakentaminen

Linnunpöntöt tarjoavat pesäpaikkoja linnuille.

Linnunpönttöjen rakentaminen ja pystyttäminen: ”Pihatonkin kaupunkilainen voi saada oman linnunpöntön – Näin sijoitat puistopöntön oikein” https://yle.fi/uutiset/3-8707966

Linnunpönttöjen mitat: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunpontot/mallit-ja-mitat/

 

Lintujen talviruokinta

Lähiympäristön lintujen monimuotoisuutta voi tukea talviruokinnalla. Ruokinnasta ja alueen siisteydestä on pidettävä huolta läpi talven.

Lintulauta koulun pihalle: http://www.naturalehti.fi/2015/12/17/lintulauta-koulun-pihalle/

 

Lahopuutarhan perustaminen

Monet lajit ovat riippuvaisia lahopuusta, jota on vähänlaisesti nykymetsissä. Lahopuut koulun lähellä tarjoavat pesäkoloja ja ravintoja useille lajeille ja näin monipuolistavat alueen lajistoa. Lahopuusta voi tehdä myös ympäristötaidetta kuvataiteen-kurssin yhteydessä.

 

Vieraslajitalkoot, esim. jättipalsami

Aggressiivisia vieraslajeja poistamalla turvataan kasvutilaa paikallisille lajeille. Esimerkiksi jättipalsami leviää helposti arvokkaaseen lehtoluontoon.

 

Koulun oman niityn perustaminen

Pihanurmen tai hiekkakentän korvaaminen niityllä lisää alueen kasvilajiston monimuotoisuutta ja sitä kautta myös esimerkiksi hyönteisten monimuotoisuutta. Niitty tukee perinnebiotooppien lajien suojelua. Niitylle kannattaa valita lajeja, jotka ovat luontaisia alueelle ja eivät leviä helposti luontoon, jollon niistä voi olla haittaakin.

Niitty vaatii hoitoa: oppilaat voivat harjoitella vaikuttamista ja kaupunkisuunnittelua sopimalla niityn hoidosta kunnan kanssa tai vastata siitä itse.

 

Kansalaistiede

Luonnon monimuotoisuutta voi tukea myös tuottamalla tärkeää perustietoa lajien tilasta osallistumalla esimerkiksi kevätseurantaan tai liito-oravien kartoitukseen.

 

Kalapolut

Vaelluskalojen uhanalaistumisen taustalla on ollut virtavesien patoaminen. Kalapolkuja kunnostetaan talkootöinä, joihin koululaisetkin voisivat olla tervetulleita.

 

Muita vinkkejä koulun pihan tai lähellä olevan viheralueen monimuotoisuuden lisäämiseksi

Näitä voidaan toteuttaa yhdessä kunnan kanssa ja samalla harjoitella kaupunkisuunnittelua.

 

Kouluruoalla globaalin monimuotoisuuden tukeminen

Ruokavalinnat ovat voimakkaasti kytköksissä luonnon monimuotoisuuteen.

 

Lisää sovellettavia ohjeita

 

 

 

 

 

MITEN TYÖPAJA TUKEE OPISKELIJOIDEN TOIMINTAKOMPETENSSIA? (SANJA COLLIN)

 

Toimintakompetenssilla kuvataan ihmisen kykyä ja valmiuksia toimia jonkin asian puolesta. Vahvan toimintakompetenssin omaava henkilö toimii aktiivisesti ajamiensa asioiden puolesta, eikä muutu passiiviseksi siitä huolimatta, että kohtaa haasteita ja ongelmia. Toimintakompetenssiin liittyy vahvasti halu toimia ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Henkilöllä tulee myös olla tietoa siitä, millaisia vaikutusmahdollisuuksia ylipäätään on.

Ryhmämme työpajassa rakennettiin hyönteishotelleja lähiluonnon monimuotoisuuden tukemiseksi. Laajemmin aihe liittyy biodiversiteettiin, lajien katoamiseen ja elinympäristöjen muuttumiseen. Näkökulma on suojelukeskeinen, ja hyönteishotellit pyrkivät suojaamaan hyönteisillä sopivia pesä- ja piilopaikkoja muuten yksipuolisessa ympäristössä.

Oppilaat olivat jo ennakkokyselyssä maininneet lajien katoamisen tärkeänä aiheena, jota he haluaisivat käsitellä. Tämän voi nähdä jo olevan osoitus melko vahvasta toimintakompetenssista. Oppilailla selkeästi löytyi kiinnostusta aihealuetta kohtaan. Oppilaat kokivat, että äänestämisellä, järjestötoiminnalla ja ostopäätöksillä pystyy melko tehokkaasti vaikuttamaan asioihin. Luokan oppilaista kuitenkin vain kaksi toimi järjestöissä mukana, mutta useampi toi mielipiteensä ilmi ostopäätöksillä.

Emme tuoneet työpajassa vaikutusmahdollisuuksia sen laajemmin esille, vaan keskityimme vaikuttamaan paikallisella tasolla käytännön läheisesti. Emme siis keskustelleet, että miten esimerkiksi lajien katoamiseen voisi vaikuttaa globaalilla tai Euroopan laajuisella tasolla. Sen sijaan uskon, että käytännöllinen lähestymistapa ja paikallinen vaikuttaminen on nuorille hyvä ensimmäinen askel laajempaan vaikuttamiseen.

 

Työpajassa toimme selkeästi esiin, mitä vaikutuksia hyönteishotellilla on paikalliseen ympäristöön. Uskon, että tämä edisti oppilaissa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Hyönteishotellien kautta jaoimme myös tietoa oppilaille toimintamahdollisuuksista. Kaikki oppilaat lähtivät yllättävänkin innoissaan mukaan rakentamaan hotelleja, joten uskon että heissä heräsi myös halu toimia lajien suojelun eteen.

 

Jos aikaa olisi ollut enemmän, niin olisimme voineet kannustaa nuoria vaikuttamaan myös muilla tavoilla. Oppilaiden valmiudet toimia jonkin asian eteen kuitenkin vahvistuivat, sillä he saivat uutta tietoa aiheesta. Toimintakompetenssin pohjana ja tehokkaan vaikuttamisen perustana on kuitenin varmasti tietämys aiheesta. Uskon, että työpajamme ilmapiiri oli positiivinen, jolloin oppilaille jäi optimistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Vihdin uutiset teki työpajastamme jutun paikallisiin uutisiin, joten tieto levisi myös sitä kautta ja tavoitti enemmän ihmisiä.

Kaiken kaikkiaan työpajamme vahvisti oppilaiden toimintakompetenssia. Lähestymistapa oli tiedon jakaminen ja paikallisella tasolla toimiminen. Teimme jotain konkreettista, ja oppilaat ymmärsivät millaisia käytännön vaikutuksia heidän toiminnallaan on lähiympäristöön.

 

 

Kestävyyden elinkaari -työpaja

#tunnetuotteesi 

Kiia Eerikäinen, Valtteri Lammassaari, Reeta Saloniemi, Sanni Väisänen

Lukiolaisten kanssa yhdessä tehdyn vaikuttamisprojektin ideana on innostaa lukioikäisiä toimimaan yhteiskunnallisina vaikuttajina. Verkostoituneessa maailmassa on lukuisia tehokkaita vaikuttamiskeinoja, ja erityisesti sosiaalisen median kehittyminen on edistänyt tiedon leviämistä. Nuoret ovat viime vuosina nousseet keskeisiksi yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi maailmalla, ja heidän ääntään kuullaan yhä enemmän päätöksentekoprosesseissa.

Lyhyt johdanto työpajan ideaan, keskeiset opetussisällöt ja oppimistavoitteet

Tuotteiden elinkaarianalyysi- projektin ideana on auttaa lukioikäisiä tuottamaan vaikuttamistyökaluja tietopohjaisen informaation avulla ja hyödyntämään niitä heitä itseään kiinnostavissa aihealueissa. Projektityössä yhdistyvät tiedonhaku, vaikuttaminen sopivan tekstin ja kuvien avulla, sekä nuorten keskuudessa suosittu sosiaalisen median kanava, jossa päivittäinen vaikuttaminen on noussut monelle nuorelle tärkeäksi aktiviteetiksi.

Tuotteiden tuotantoketjut on monelle melko tuntematon aihealue, johon kuitenkin lukeutuu mukaan paljon erilaisia globaaleja ongelmia koko tuotteen eliniän ajalta – aina valitun tuotteen ainesosien tuottamisesta sen hävittämiseen asti. Usein tuotetta valmistava yritys ei itsekään täysin tiedä mihin kierrätettäväksi toimitettu tuote oikeastaan päätyy, tai millaisissa olosuhteissa työntekijät valmistavat tuotetta alihankkijalta toiselle. Kuluttajalle jää suuri vastuu tuotteen valinnassa, eivätkä monet ajattele sen tarkemmin arkipäiväisten tuotteidensa elinkaarta.

Projektin idea on, että ryhmäläiset selvittävät ryhmissä valitsemansa tuotteen elinkaaren valmiiden lähdevaihtoehtojen avulla, täydentävät tuotteen elinkaarikaavion lähteiden pohjalta, sekä julkaisevat tuotoksensa koulunsa sosiaalisen median tilillä, esimerkiksi instagramissa. Mikäli sosiaalinen media ei ole käytettävissä projektitöiden julkaisuun, voidaan niistä tehdä esimerkiksi posterit koulun seinälle, jolloin vaikuttaminen tapahtuu koulun opiskelijoiden keskuudessa. Valmis työ voidaan ajan puitteissa esitellä toisille ryhmille ennen sen julkaisemista sosiaalisen median tilille. Instagram on hyvä vaikuttamiskanava lukioikäisille, sillä sen avulla voidaan tavoittaa paljon nuoria, eikä aikaa vaikuttamiseen kulu kuin muutama minuutti.

Projektin tiedollinen tavoite on tuotteiden elinkaaren kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja taidollisia tavoitteita ovat tiedonhaku ja some- vaikuttaminen. Projektityön affektiiviset tavoitteet taas liittyvät arvoihin ja asenteisiin, mikä tarkoittaa parhaimmillaan muutosta oppilaiden käsityksissä omista kulutustottumuksistaan sekä vaikuttamismahdollisuuksistaan.

Luokkataso jolle työ on suunnattu

Projektityö sopii sekä yläkoulu- että lukioikäisille. Lukioikäisten työpajassa vaaditaan todennäköisesti vähemmän alkuvalmisteluja, jolloin työskentely voidaan aloittaa ripeästi ja tehokkaasti. Riittävän ja yksityiskohtaisemman ohjeistuksen ja ohjaamisen avulla työn toteuttaminen on mahdollista myös lukioikäisiä nuoremmille. Tällöin projekti saattaa vaatia pidemmän alkuvalmistelun ennen oppituntia, ja aikaa itse työpajaan olisi hyvä varata kahden oppitunnin verran.

Vaikuttavuuden ja opiskelijoiden toiminnan arviointi

Työpajan toimivuutta voidaan arvioida opiskelijoiden motivaation ja ryhmätyöskentelyn kautta. Ryhmätyöskentelyn aikana on kannattavaa tarkkailla, miten työnjako onnistuu, löytävätkö opiskelijat valmiista lähdetiedoista oleellisen informaation ja kuinka he lähtevät rakentamaan yhdessä vaikuttavaa somejulkaisua. Työpajan onnistumista ja vaikuttavuutta voidaan arvioida tietenkin valmiiden töiden eli somejulkaisujen avulla. Somejulkaisuissa on hyvä arvioida ainakin kolmea asiaa: informatiivisuus, vaikuttavuus ja vaikutusmahdollisuudet. Onko julkaisu tarpeeksi napakka ja selkeä, herättääkö se lukijassa ajatuksia ja tuoko se esiin tavan vaikuttaa ja kehittää mahdollisia epäkohtia tuotteen elinkaaressa?

Oppitunnin loppuun olisi hyvä varata aikaa keskustelulle ja elinkaarianalyysien läpikäynnille, jotta opiskelijat saavat esittää omat vaikuttamisprojektinsa toisille. Tällöin työpajan vaikuttavuutta voidaan arvioida myös keskustelun ja yhteisen pohdiskelun kautta. Lisäksi opiskelijoille voidaan teettää kysely, jossa selvitetään miten työpajan teema ja työskentely vaikuttivat heidän käsityksiinsä omasta kuluttamisesta tai vaikutusmahdollisuuksista. Tällöin myös työpajan affektiiviset tavoitteet tulevat varmasti arvioiduiksi.

Liitteet:

Elinkaarianalyysin materiaali

Tuntisuunnitelmapohja – Kestävyyden elinkaari

Vinkkejä tiedonhakuun

Kestävyyden elinkaari

 

 

 

Kasvisruokatyöpaja

Charlotta Timmer, Juho Noro, Maiju Karhu, Helsingin yliopisto.

Linkit materiaaleihin:

Tuntisuunnitelma

Kasvisruokatyöpaja-diat

Foodemissions.com -ohje

Laadimme ohjeet kasvisruokatyöpajan toteuttamiseen kouluissa. Me toteutimme työpajan 9. luokkalaisille, mutta se soveltuu varmasti myös lukioikäisille. Työpajan ideana on lisätä tietoisuutta kasvisruoasta ja innostaa nuoria kasvisruoan suhteen. Työpaja liittyy etenkin ilmastonmuutokseen ja ympäristöaiheisiin. Vahvana teemana on myös vaikuttaminen ja oman toiminnan vaikutus ympäristöön. Työpajassa laaditaan joko kasvisruokaposteri, kasviruoka-aiheinen video tai adressi kasvisruoan lisäämiseksi koululla. Työpajan vaikuttavuutta voidaan lisätä julkaisemalla posterit sosiaalisessa mediassa.

Toteutimme kurssin työpajan Kirkkoharjun koulussa yhdeksäsluokkalaisille. Työpajassamme pidimme ensin oppilaille lyhyen esittelyn kasvisruoasta, jonka jälkeen oppilaat saivat itse keksiä kasvisruokareseptejä ja kirjoittaa ne posterille. Kasvusruoka-annoksista selvitettiin myös hiilidioksidipäästöt ja hinta. Yksi ryhmä kirjoitti myös adressia, jonka tarkoituksena on saada kouluun toinen kasvisruokapäivä viikossa. Oppilailla oli myös mahdollisuus kuvata lyhyt n. 1min pituinen video kasvisruoan puolesta, mutta kaikki oppilaat halusivat mieluummin tehdä postereita.

Videon esimerkkiaiheeksi keksimme väittelyn, jossa toinen väittelijöistä kannattaa ja toinen vastustaa kasvisruokaa. Adressin voi laatia adressit.com -sivustolla, tai vaihtoehtoisesti nimiä voidaan kerätä myös koulun seinällä. On hyvä huomioda, että adressit.com -sivustolla on ikäraja 16v., jotta saa allekirjoittaa adressin. Jos oppilaat ovat nuorempia, myös vanhemmilta voidaan pyytää allekirjoituksia.

Kirkkoharjun koulun oppilaiden laatimia postereita kasvisruokaresepteistä.

Työpaja ja toimintakompetenssin kehittäminen

Miten työpajamme voisi arvioida kehittävän nuorten toimintakompetenssia kasvisruoan lisäämiseksi? Annoimme tietoa kasvisruoasta, purimme siihen liittyviä myyttejä ja valotimme sen hyötyjä ympäristönsuojelulle. Lisäsimme siis nuorten tietoisuutta asian tärkeydestä, mikä asettuu toimintakompetenssin ulottuvuuteen ”tietoisuus toimintamahdollisuuksista”, Breitingin ja Mogensenin (1999) mukaan. Samaa ulottuvuutta kehitti myös reseptiposterien tekeminen. Nuoret tutkivat kasvisruokaideoita, ja siten ehkä kasvattivat ajatusta, että tätähän voisi oikeastikin tehdä. Myös adressin tekeminen kehitti tietoisuutta toimintamahdollisuuksista, ja ehkä myös toimintakompetenssin kahta muuta ulottuvuutta – halua toimia ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Kun yksilön toimintakompetenssi on vahva, ongelmien aiheuttamat negatiiviset tunteet eivät johda passivoitumiseen, vaan voimaantumiseen ja sen kautta ongelmien ratkaisemisen puolesta toimimiseen. Pyrimme esittämään kasvisruoan positiivisessa valossa, ilman että liikaa syyllistäisimme lihansyönnistä ja korostaisimme sen haitallisuutta. Ideoimalla hyvän asian puolesta synnytetään positiivisia tunteita sitä kohtaan. Adressin tekijät saivat ehkä parhaan oppitunnin sikäli, että he oppivat kansalaisaktiivisuuden yhden perustaidon jo hyvin nuorella iällä.

Toimintakompetenssia vahvistavan ympäristökasvatuksen edellytyksiä on: toiminta- ja ratkaisukeskeisyys, tunnekasvatus, konkreettiset näkyvät vaikutukset, kollektiivinen toiminta, osallisuus ja kriittisen ajattelun vahvistaminen. Työpaja oli kollektiivista toimintaa, joka osallisti kaikki mukaan. Se vihjasi kriittiseen ajatteluun (esim. myytit) ja johti näkyviin lopputuloksiin. Ainoa, mitä emme varsinaisesti osanneet huomioida, oli tunnekasvatus. Ehkä flingassa käsiteltiin tunteita kasvisruokaa kohtaan. Kokonaisuutena työpaja oli toimintakompetenssia hyvin kehittävä.

Lähteet: Breiting, S., & Mogensen, F. (1999). Action competence and environmental education. Cambridge journal of education, 29(3), 349–353.

(korvaava tehtävä, Juho Noro)

Sosiaalisen median hyödyntäminen työpajassa

Sosiaalinen media on nykyisin erittäin vahva vaikuttamisen keino. Sosiaalisessa mediassa monet ilmiöt voivat levitä viraaleiksi ihan muutamissa tunneissa. Työpajassamme voisi hyödyntää somea monin eri keinoin vaikuttavuuden lisäämiseksi. Oppilaat voisivat esimerkiksi luoda oman yhteisen Instagram-tilin, jonne voisi laittaa kuvia valmiista kasvisruoka-annoksista ja jakaa reseptejä. Ruokakuvat ovat edelleen todella suosittuja Instagramissa ja tunnisteiden käytöllä kuvat voivat saada nopeasti paljon näkyvyyttä. Adressin linkkiä voisi myös jakaa eri some-kanavilla (esimerkiksi Twitter, Facebook) ja sen yhteyteen voisi myös liittää hashtag-tunnisteen, jonka avulla adressi saisi lisää näkyvyyttä, kuten Ilmastoveivi-kampanjan kanssa tehtiin. Yksi vaikuttamismahdollisuus työpajassamme oli myös kuvata video kasvisruoan puolesta. Lyhyellä, mielenkiintoisella ja hauskalla videolla on esimerkiksi Youtubessa suuri potentiaali lähteä leviämään ja näin ollen vaikuttaa moniin.

(Korvaava tehtävä 12.4., Charlotta Timmer)

Liha- ja maitotuotannolla on suuri vaikutus yksilön hiilijalanjälkeen

The Guardian uutisoi kesäkuussa 2018 Science -aikakausilehden julkaisusta, jonka mukaan kasvisruokavalio vähentää hiilijalanjälkeä merkittävästi. Julkaisun tietoa kerättiin 119 maasta ja 40,000 maatilasta. Ilmastonmuutos on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen ja tärkeä aihe, sillä se vaikuttaa tulevien sukupolvien tulevaisuuteen. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa niin julkisella kuin yksityiselläkin tasolla. Yksittäisen ihmisen tekemät muutokset saattavat tuntua mitättömiltä, mutta artikkeli osoittaa, että ruokavaliovalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Ilman liha- ja maitotuotantoa maapallon viljelysten pinta-alaa voitaisiin pienentää jopa 75%. Ihmiset saavat liha- ja maitotuotteista vain 18% tarvittavista päivän kaloreista, mutta pinta-alaltaan nämä sektorit vaativat 83% viljelysalasta. Liha- ja maitotuotannon sektori tuottaa myös 60% maataloustuotannon kasvihuonepäästöistä. Vegaanisella ruokavaliolla on artikkelin mukaan suurempi vaikutus ympäristöön kuin esimerkiksi lentomatkustamisella. Jopa pienillä ruokavalion muutoksilla on siis paljonkin merkitystä maapallon tulevaisuuden ja oman hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta.

(Korvaava tehtävä 26.4., Charlotta Timmer)

Työpaja kestävästä matkailusta

Tuntisuunnitelmapohja tästä linkistä!

Aiheen alustus tästä linkistä!

Kestävä matkailu -työpaja

Alina Ylimäki, Anniina Ahonen, Hilkka Pajukangas ja Tuuli Aaltonen

Helsingin yliopiston maantieteen projektityökurssilla suunnittelimme ja toteutimme kestävän matkustamisen vaikuttamisprojektin yhdessä lukion maantieteen opettajan ja opiskelijoiden kanssa. Päämääränämme oli lisätä lukiolaisten tietoa kestävästä kehityksestä ja kestävästä matkailusta sekä vaikuttaa mahdollisesti heidän tuleviin päätöksiinsä matkailua suunniteltaessa.

Työpaja soveltuu parhaiten toteutettavaksi yläasteen loppupuolelta eteenpäin. Siinä vaiheessa opiskelijoiden tietotaidot ovat projektin tekoon luultavasti jo tarpeeksi hyvät, jotta työpaja saadaan toteutettua järkevässä ajassa ja opiskelijat itse hyötyvät siitä mahdollisimman paljon.

Keskeisiin maantieteen opetussisältöihin tässä työpajassa kuuluvat esimerkiksi kestävä kehitys, matkailu, ilmastonmuutos ja (paikallis)kulttuurit. Näitä teemoja pyritään tuomaan esille sekä tunnin alustuksessa että itse ryhmätöissä. Opiskelijoita kannustetaan monipuoliseen ja laajakatseiseen asioiden pohdiskeluun.

Oppimistavoitteet

Vaikuttamisprojekti edistää monia niin tiedollisia, taidollisia kuin affektiivisiakin oppimistavoitteita. Tiedollisesti työpajan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietämystä kestävästä matkailusta ja siihen liittyvistä osista. Taitojen osalta tarkoituksena on antaa välineet kestävän matkan suunnitteluun sekä kehittää opiskelijoiden ryhmätyöskentelytaitoja, tiedonhakua ja tiedon jäsentämistä. Affektiivisena tavoitteena eli arvoina ja asenteina, joita työpajalla tahdotaan herätellä, on saada opiskelijat pohtimaan omia vaikutusmahdollisuuksiaan ja matkailun vaikutuksia sekä rohkaista heitä sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurillisesti kestävään matkailuun tulevaisuudessa. Opiskelijat oppivat myös vastakohtaisten (ei-kestävä ja kestävä) näkökulmien avulla syventämään käsitystään kestävyydestä.

Työpajassa tehtävä työ vahvistaa kaikkia kolmea toimintakompetenssin ulottuvuutta: tietoisuutta toimintamahdollisuuksista, halua toimia ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Näitä ulottuvuuksia ei suoraan tuputeta osallistuville opiskelijoille, mutta työtä tehdessä ne silti vahvistuvat.

Realistiset ja monelle tututkin matkakohteet niihin yhdessä kestäviä ratkaisuja keksiessä lisäävät tietoisuutta omista toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksista. Monilla herääkin varmasti työpajakerran aikana myös halu toimia kestävästi matkalla, kun huomataan miten laajasti eri kestävyyden osa-alueet vaikuttavat niin paikalliseen ympäristöön kuin sen asukkaisiin. Syntynyt tietoisuus toimintamahdollisuuksista ja halu toimia lisäävät jo itsessään uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Kuitenkin matkustuksen tuttuus ja ”arkipäiväisyyskin” yhdistettynä tietoon ja konkreettisiin yhdessä keksittyihin ratkaisuihin tekevät opiskelijoiden uskomisesta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa helpompaa. Yksilöllisten valintojen tärkeyden painottaminen isossa kuvassa on tärkeää, jotta jokainen kokee kestävyyden puolesta antamansa panoksen merkitykselliseksi.

(korvaava tehtävä: Hilkka Pajukangas)

Työpajan käytännön ohjeistus

Työpajan ryhmät arvotaan heti työpajan alkaessa, jotta aikaa säästyy ja ryhmistä tulee sekoitetut. Työpajan alkuun järjestetään Flinga-kysely, jolla johdatellaan opiskelijoita aiheeseen ja testataan heidän alustava tietotasonsa aiheesta. Kaikkien vastattua kyselyyn, vastaukset puretaan lyhyesti valmiiksi jaetuissa ryhmissä, joten kaikki pääsevät tutustumaan toisiinsa. Kyselyn purkuvaiheen jälkeen työpajan ohjaajat kertovat kestävän matkailun osista ja sen tärkeydestä aiheen alustuksessa, jotta opiskelijoiden olisi mahdollisimman helppo lähteä tekemään ryhmätöitä omatoimisesti. Aiheen alustuksen laajuus sekä pituus on muokattavissa opiskelijoiden tietotason sekä käytettävissä olevan ajan mukaan.

Ryhmätyön ohjeistaminen voidaan aloittaa suoraan alustuksen jälkeen. Ryhmätyön ideana on suunnitella mahdollisimman kestävä tai mahdollisimman ei-kestävä matka ryhmälle annettuun kohteeseen.Työpajan ohjaajat antavat opiskelijoille tarvittavat materiaalit sekä valmiit posteripohjat, joihin työstetään ryhmien omat matkasuunnitelmat. Työskentely aloitetaan itsenäisesti ryhmissä ja samalla ryhmille jaetaan ohjaajien valmiiksi keräämiä linkkejä mahdollista tiedonhakua varten.Työpajaohjaajat avustavat ja tarvittaessa ohjaavat ryhmiä työn edetessä. Kun posterit ovat valmiita, jokainen ryhmä esittelee vuorollaan matkasuunnitelmansa. Jokaisella ryhmällä on oma opponointiryhmä, jota he kommentoivat esityksen jälkeen. Lopussa ohjaajat ja ryhmäläiset käyvät yhteistä keskustelua aiheesta ja pohtivat, miten työpajalla ja sen materiaaleilla on mahdollista vaikuttaa laajemmin.

Vaikuttavuuden arviointi

Ryhmätyöskentelyvaiheessa oppilaiden työskentelyä on hyvä seurata ja arvioida. Purkuvaiheessa voidaan keskustelun avulla saada selville opiskelijoilla työn aikana syntyneitä ajatuksia ja ideoita kestävästä matkailusta. Näitä havaintoja voidaan edelleen verrata Flinga-alustuksessa kerättyihin ideoihin ja nähdä, ovatko ajatukset muuttuneet työpajan aikana. Opiskelijoilta voidaan myös kysellä lyhyesti tunnin jälkeen, mitä he saivat työpajasta irti ja miten he kokivat työpajan vaikuttavuuden. Yhteisen keskustelun avulla saadaan syvennettyä aiheen ymmärrystä ja tuodaan esille eri näkökulmia.

Vaikuttavuuden lisääminen sosiaalisen median avulla

Oman ryhmämme työpajan vaikuttavuutta voidaan lisätä vielä huomattavasti erilaisilla somekeinoilla. Matkailun kestävyys liittyy vahvasti “trendikkääseen”, ajankohtaiseen ja paljon keskusteltuun ilmastonmuutokseen, jota tuodaan vahvasti esille yhteiskunnassa esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Viime aikoina ilmastonmuutoksen ehkäisyssä esiin ovat nousseet erityisesti erilaiset somekampanjat, -julkkikset ja -yhteistyökumppanit, sekä erilaiset vetoomukset ja addressit. Hyvänä ajankohtaisena esimerkkinä ilmastonmuutokseen liittyvästä somekampanjasta on Ilmastoveivi 2019, kansalaisten ilmastokampanja, jolla vaaditaan vetoomuksen avulla kestävämpää ilmastopolitiikkaa EU:ssa.

Ilmastonmuutokseen liittyvä somekampanja kulkee oman kestävään matkailuun liittyvän työpajaideamme kanssa hyvin käsi kädessä.  Yksinkertaisimmillaan kampanjan saa luotua aiheesta julkaisemalla työpajassa tehdyt posterit somessa (esimerkiksi Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa), sekä kertomalla ohessa niiden tarkoitus ja toteutustapa. Julkaisujen avulla olisi mahdollista herätellä julkaisun näkeviä somealustan seuraajia miettimään omia valintojaan matkan eri vaiheissa. Jokaisella matkalla on mahdollista tehdä kestäviä valintoja, joten kaikkien erilaisten työpajajulisteiden julkaisu on sen vuoksi tärkeää.

Erityisen vaikuttavan somekampanjasta kestävään matkailuun liittyen saisi, jos mukaan saataisiin ehkä joku nuorillekin tunnettu tärkeä somevaikuttaja tai muuten vain positiivisessa valossa tunnettu henkilö. Konkreettisen ja ihaillun henkilön tukiessa kampanjaa, saadaan aiheesta tehtyä mielenkiintoinen ja tavoiteltava, ja opiskelijoiden työt ja niiden sanoma leviäisi parhaimmillaan suuremmallekin yleisölle. (korvaava tehtävä: Alina Ylimäki, Hilkka Pajukangas, Tuuli Aaltonen)

Kiitos!

Lelumielenosoitus metsien käytöstä

Kehittämämme työpajan ideana on tutustuttaa oppilaat metsien käyttöön ja niihin liittyviin ongelmiin ja mahdollisuuksiin työpajan muodossa.  Lisäksi tavoitteena on esitellä opiskelijoille mielenosoituksen yhtenä vaikuttamisen muotona.Työpajassa oppilaat valitsevat metsiin liittyvän aiheen ja näkökulman, jonka puolesta he haluavat ilmaista mielipiteensä. Mielenosoittajina toimivat pehmolelut tai muut lelut, jotka he tuovat itse kotoa tai opettaja on paikalle hankkinut. Työpajan avulla opiskelijat pääsevät pohtimaan metsiin liittyviä aiheita, kuten avohakkuita ja monimuotoisuutta monelta eri kantilta tieteellisen tiedon pohjalta.

Alkuperäinen idea lelumielenosoitukseen on Pinja Siparin kehittämästä Open ilmasto-oppaasta, josta löytyy paljon muitakin hyviä ideoita koulujen vaikuttamistoimintaan. (https://openilmasto-opas.fi/10-ideaa-koulun-ilmastotoimintaan-jos-lakko-tuntuu-hankalalta/)

Kohderyhmä, jolle työpaja on suunniteltu on lukion maantieteen kolmas kurssi, jossa tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä. Yksi kurssilla käsiteltävistä aiheista on metsien käyttö. Aihe on erityisesti Suomessa hyvin ajankohtainen tällä hetkellä, joka voi motivoida opiskelijoita. Opiskelijat, joille työpaja suunniteltiin, olivat ennen kurssia tehdyssä kyselyssä vastanneet, että kokivat mielenosoituksen melko toimivana vaikuttamisen muotona, joten siitäkin näkökulmasta työpajan aihe tuntui sopivalta tälle ryhmälle.

Työpajan tavoitteena on herätellä opiskelijoiden ajatuksia siitä, onko metsien käyttö tällä hetkellä kestävällä pohjalla Suomessa sekä siitä, mitkä metsiin liittyvät aiheet ovat itselle tärkeitä ja mihin haluaa vaikuttaa. Tunnin aikana metsien käyttöä käsitellään sekä yleisesti että monista näkökulmista: ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta. Jotta myös tiedolliset tavoitteet täyttyvät, voi oppilaita pyytää lukemaan etukäteen oppikirjasta metsiä käsittelevän kappaleen, korostaa tiedonhakua näkökulman valitsemisessa sekä iskulauseiden miettimisessä mielenosoitukseen sekä tarjota helposti sovellettavaa tietoa joko tunnin alussa aihetta alustaessa tai tunnin lopussa samalla kun mielenosoituksia esitellään. Affektiivisena tavoitteena on luoda ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisuuksia opiskelijoilla on vaikuttaa. Jotta affektiiviset tavoitteet täyttyvät, voi työpajan aikana olla mielekästä pohtia sitä, miten mielenosoittamisella voi vaikuttaa ja mihin tai keihin vaikuttaminen kohdistuu.

Työpajan vaikuttavuutta voidaan toteuttaa esimerkiksi kyselemällä oppilailta mielipiteitä työpajasta: Kokivatko he sen mielenkiintoisena? Voisivatko he kuvitella tekevänsä työpajaa muissa aiheissa? Missä? Saivatko he mielipiteilleen uusia puolustuksia ja toisaalta herättikö toisten mielipiteet uusia ajatuksia? Lisäksi yleisellä tarkastelulla työskentelyvaiheessa voidaan arvioida opiskelijoiden toimintaa ja nähdä kuinka aktiivisesti he ovat mukana ideoimisessa ja kuinka he toteuttavat työpajaa. Vaikuttavuuden lisäämiseksi työpajan lopputuloksia kannattaa julkaista sosiaalisessa mediassa. Ohessa linkki yhteistyölukion Instagram-julkaisuun työpajasta ja sen lopputuloksista.

https://www.instagram.com/p/BxHiGkQHhc8

Liitteinä metsätyöpajan tuntisuunnitelma, työpajan alussa pitämämme alustus aiheeseen sekä lisämateriaalina tietoa Suomen metsien käytön kestävyydestä viitaten BIOS-tutkimusryhmän julkiseen kirjeeseen.

Alustus

Tuntisuunnitelmapohja

Lisämateriaali

Terveisin ryhmä 3

Eeva, Hanna ja Sara

Kolme kestävän kehityksen vaikuttamistapaa

  1. Kansalaisaloite

Kansalaisaloitteen voi tehdä kuka vaan täysi-ikäinen ja äänioikeutettu Suomen kansalainen. Kansalaisaloitteen päämääränä on ehdottaa uutta lakia, kumota vanha laki tai muuttaa olemassaolevaa lakia. Jotta aloite etenee eduskuntaan, tarvitaan vähintään 50 000 ääntä. Äänimäärän täyttyessä päätöksentekijöillä on velvoite käsitellä kansalaisaloite, joten se on merkittävä vaikutuskeino. Helpoiten aloitteen laadinta ja allekirjoittaminen onnistuu netissä kansalaisaloite.fi palvelussa, jota hallinnoi Oikeusministeriö.

Ensimmäinen eduskuntaan edennyt kansalaisaloite koski turkistarhauksen lakkauttamista, mutta se ei kuitenkaan saanut riittävästi ääniä puolelleen eduskunnassa. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista eteni eduskuntaan, jossa äänestystulos oli 105-92 lakialoitteen puolesta. Lakimuutosten myötä samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat päässeet naimisiin Suomessa maaliskuusta 2017 lähtien. Tämä on hieno esimerkki kansalaisaloitteen voimasta!

Tutkailimme kansalaisaloite.fi -palvelua, ja tällä hetkellä (19.4.) kolme eniten kannatusta saaneet aloitteet ovat: “Diesel autojen käyttövoimaveron poisto”, 112 639 ääntä; “Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan poisto”, 113 147 ääntä sekä “Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi”, 64 978 ääntä. Aika näyttää miten näille aloitteille käy eduskunnassa, mutta on ainakin hienoa huomata, että suomalaiset ovat aktiivisesti osallistuneet päätöksentekoprosessiin vaikuttamalla kansalaisaloitteen avulla.

2. Mielenosoitus

Mielenosoitusten tarkoituksena on vaikuttaa ja ottaa kantaa poliittisiin päätöksiin. Mielenosoitukset tapahtuvat useimmiten ulkona, jossa joukko ihmisiä kerääntyy kävelemään yhtenäiseen kulkueeseen. Monilla on mukana kylttejä, joissa he puoltavat kantaansa erilaisin iskulausein. Suomessa yksi suurimmista mielenilmauksista on joka vuosi järjestettävä Pride-kulkue, jonka tarkoituksena on ottaa kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Viime aikoina otsikoihin on myös noussut kaksi kertaa järjestetty Ilmastomarssi, jonka tarkoituksena on ollut vaikuttaa poliitikkojen päätöksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mielenosoitus tieteen puolesta Washington DC:ssä, Yhdysvalloissa. Lähde: Vlad Tchompalov https://unsplash.com/photos/nKNrOZ5MXZY

3. Vastamainos

Vastamainokset tekevät parodiaa oikeista mainoksista, ja kritisoivat näin kulutusyhteiskunnan ongelmia. Vastamainokset luokitellaan kuuluvan kulttuurihäirinnän piiriin. Siinä yhdistyy aktivismi, taide ja journalismi. Vastamainokset vaikuttavat ironian, huumorin ja parodian keinoin, aina viitaten alkuperäiseen mainokseen. Tarkoituksena on kasvattaa ihmisten tietoisuutta ja kriittisyyttä kuluttamista kohtaan. Suomessa vastamainoksia julkaisee etenkin Voima-lehti.

3 + 1 mielenkiintoista vaikuttamistapaa, joissa nuoret pääsevät osallistumaan

Kiinnostavia vaikuttamistapoja on vaikka kuinka ja kurssikerroilla niitä on tullut vaikka kuinka monta lisää. Meidän ryhmän valitsemat kolme kiinnostavaa vaikuttamiskeinoa liittyvät kaikki koulujen ympäristövaikuttamiseen, johon projektimmekin tulee liittymään. Kaikissa näissä vaikuttamistavoissa osallistetaan nuoria ja lapsia, vahvistetaan heidän toimintakompetenssia ja toivottavasti näin saadaan myös tulevaisuuteen hyviä vaikuttajia 🙂

Alakoulun saama Vihreä lippu CC BY-SA 4.0 EcoSchoolsInt

 

1) Koulujen ympäristöryhmät

Kouluissa toimivat oppilaiden ympäristöryhmät nostavat kestävän elämäntavan merkityksen esille kouluyhteisöissä ja antavat kiinnostuneille oppilaille mahdollisuuden toimia ympäristön puolesta.

Ympäristöryhmän avulla voidaan muuttaa koulujen arkea ympäristöystävällisempään suuntaan esimerkiksi puuttumalla koulun energiankulutukseen, ruokahävikkiin tai kierrätykseen. Erilaisin tapahtumin ja kampanjoin ympäristöryhmät voivat pitää myös muita ympäristöasioita koulussa esillä.

Sen lisäksi, että ympäristöryhmät tekevät nyt koulussa tekoja, voivat ne myös antaa oppilaille hyvät eväät tulevaisuuteen: ympäristöryhmässä toimiminen opettaa oppilaille vaikuttamista.

Näillä ryhmillä on merkitys myös hyvien ideoiden laajemmalle levittämisessä. Ainakin WWF:n nimissä toimivat ympäristöryhmät saavat myös näkyvyyttä ja näin ne edistävät myös muiden koulujen innostamista ympäristötekoihin. Ryhmien tukena on Facebookista löytyvä WWF opehuone ja WWF:n ympäristökasvatuksen sivut, joilta löytyy paljon vinkkejä toimintaan.

 

2) Biodiversity in schools

Biodiversity in schools on irlantilainen projekti, jonka tarkoituksena on kannustaa lapsia ja nuoria kiinnostumaan luonnosta ja osallistamaan heidät luonnonsuojeluun. Nettisivulla tarjotaan paljon erilaisia konkreettisia luonnon monimuotoisuutta tukevia projekteja, joita koululaisten kanssa voidaan tehdä. He myös toteuttavat myös kouluvierailuita ja myyvät aloituspaketteja.

 

3) Vihreä lippu

Vihreä lippu on kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristösertifikaatti päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille sekä nuorten vapaa-ajan toimijoille. Se on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa ja Suomessa sitä koordinoi Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi.

Vihreä lippu -ohjelma toteutetaan 7 vaiheen kautta ja tavoitteena on, että kestävä kehitys olisi osa jokapäiväistä arkea ja ympäristökuormitusta vähennettäisiin. Osallistuva taho asettaa tavoitteensa ja suunnittelee toimintansa ja kehittää sitä edelleen. Ohjelma ohjaa pitkäjänteiseen, tulokselliseen ja innostavaan toimintaan, jossa lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita kaikissa vaiheissa. Myös yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa on tärkeää.

Kriteerit täyttävät projektit, joissa  palkitaan sertifikaatilla ja salkoon nostettavalla vihreällä lipulla.

 

+1) Nuorten rohkeita rauhantekoja

Tätä blogikirjoitusta kirjoitellessamme törmäsimme todella hienoon projektiin nimeltä Gutsy Go! Gutsy Go on innovaatiokilpailussakin palkittu menetelmä, jonka avulla huonomaineisten alueiden nuorille tarjotaan työkaluja muuttaa yhteisöjään paremmiksi – nuoret haastetaan muutosagenteiksi omiin yhteisöihinsä. Nuoret ovat tähän mennessä esimerkiksi tutustuttaneet naapureita toisiinsa, opettaneet vankilassa IT-taitoja ja pitäneet vankien lapsille muskaris.

Ja mikä on upeaa, on se, että he kertovat näistä projekteista muulle maailmalle hienoilla videoilla ja näin varmasti inspiroivat muitakin tekemään vastaavia projekteja. Menethän tutustumaan Gutsy Go:n facebookiin ja vilkaise sieltä vaikka tämä inspiroiva video.

 

Ryhmä 4 jatkaa projektinsa kehittelyä näiden 3 + 1 :n vaikuttamiskeinon inspiroimana ja sen voimme paljastaa, että projekti etenee tällä hetkellä hyvin 🙂

 

Iloisin terkuin,

Ryhmä 4

Pohdintaa vaikuttamiskeinoista

Olemme käyneet läpi kurssin aikana monia mielenkiintoisia ja innostavia vaikuttamistapoja, joista ovat jääneet mieleen erityisesti vastamainos, mielenosoitus ja lakko.

Vastamainoksilla pyritään kyseenalaistamaan yritysten toimintaa sekä vaikuttamaan kuluttajien ostopäätöksiin taiteen ja journalismin keinoin. Vastamainos tehdään muokkaamalla esim. jonkin tuotteen, yrityksen tai puolueen alkuperäistä mainosta niin, että sen merkitys muuttuu päinvastaiseksi tai kriittiseksi. Tehokeinoina käytetään usein parodisointia ja ironiaa. Vastamainosten avulla kannustetaan ihmisiä suhtautumaan kriittisemmin yritysten toimintaan ja omiin kulutustottumuksiin, sekä pohtimaan kulutusta eettisistä ja ekologisista näkökulmista. Niiden avulla voidaan myös tiedottaa ihmisiä siitä, että muun muassa kulutushyödykkeiden ja yritysten taustalla on usein paljon kestävän kehityksen periaatteiden vastaisia ilmiöitä ja prosesseja, joista kuluttajien tulisi olla tietoisia.

Mielenosoitus on yksi perinteisimmistä ja suosituimmista vaikuttamiskeinoista, ja erityisesti laajat mielenosoitukset onnistuvat usein herättämään yhteiskunnallista keskustelua. Esimerkiksi ilmastonmuutos on ollut viime vuosina teema, joka on saanut ihmiset osoittamaan mieltään sankoin joukoin. Muun muassa Helsingin kaduille kerääntyi huhtikuun alussa noin 10 000 ihmistä vaatimaan poliitikoilta tiukempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (YLE, 6.4.2019). Mielenosoitusten voima lieneekin niiden näkyvyydessä – joukkovoimalla voidaan saada aikaan tempaus, jota esimerkiksi media ei voi jättää huomiotta. Mielenosoituksissa nähdään usein myös erilaisia kylttejä, joiden avulla pyritään vahvistamaan haluttua viestiä. Kyltit voivat olla esimerkiksi vastamainosten kaltaisia viestejä, joissa on muokattu poliitikkojen lausahduksia, kuten kuvassa (Kimmel, 2017).

 

Myös lakko on vaikuttamiskeino, joka voi suuren ihmisjoukon osallistumisen johdosta saada aikaan haluttua muutosta yhteiskunnassa. Suomessa lakkoilu liittyy usein erityisesti ammattiyhdistysliikkeen vahvaan asemaan; eri ammattiliittojen työntekijät voivat järjestää ulosmarssin esimerkiksi heikon palkkatason takia. Viime viikkoina mediassa on ollut lakkoilun osalta vahvemmin esillä ilmastonmuutos, kun maaliskuussa koululaiset ympäri maailmaa marssivat ulos kouluistaan 16-vuotiaan ilmastoaktivistin, Greta Thonbergin, innoittamana. Lakkoon osallistui lapsia ja nuoria jopa 120 maasta (HS, 15.3.2019). Koululaiset ovat pyrkineet korostamaan lakkoilulla sitä, että he ovat se väestöryhmä, joka joutuu kärsimään ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten, jos poliittiset päättäjät eivät ala harjoittaa tiukempaa ilmastopolitiikkaa.

Erilaiset vaikuttamiskeinot ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti ilmastonmuutoksen osalta. Lakot, marssit, mielenosoitukset ym. tempaukset voivat parhaimmillaan toimia tehokkaina kestävää kehitystä ajavina voimina, joilla saadaan aikaan muutoksia esimerkiksi ilmastoon liittyviin linjauksiin.

Lähteet:

Jämsen, E. (2019). Suurmielenosoitus ilmaston puolestä täytti Helsingin keskustan. Yle Uutiset. 17.4.2019. <https://yle.fi/uutiset/3-10724749>

Kimmel, E. (2017). Climate march 1569 signs. <https://www.flickr.com/photos/mdfriendofhillary/34028131880/>

Rimaila, E. (2019). Koko maailman ilmastolakko. Helsingin sanomat. 17.4.2019.  <https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006036750.html>

3 mielenkiintoista vaikuttamistapaa

Somevaikuttaminen

Somevaikuttaminen on yhteiskunnallista vaikuttamista sosiaalisen median avulla. Vaikuttaminen tapahtuu erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Sosiaalisessa mediassa on mahdollista vaikuttaa julkaisemalla erilaisia tekstejä, videoita, kuvia tai luomalla julkaisuihin aihetunnisteen eli hästägin. Esimerkkinä somevaikuttamisesta toimii paljon esillä ollut #metoo-kampanja, jossa ideana oli vastustaa seksuaalista ahdistelua ja tuoda aihetta esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kampanja kehittyi maailmanlaajuiseksi someilmiöksi ja mukaan lähti monia julkisuuden henkilöitä ja vaikuttajia. #metoo-kampanja on hyvä esimerkki sosiaalisen median ja sen yhteisön voimasta vaikuttamisen välineenä: häshtägin ilmestyessä sosiaaliseen mediaan se levisi nopeasti suuren yleisön tietoisuuteen aktiivisen jakamisen seurauksena.

Ostopäätökset

Suomen ylikulutuspäivä oli 11.4, jolloin Suomi on kuluttanut oman osansa maailman luonnonvaroista. Luonnonvarojen kulutukseen on mahdollisuus vaikuttaa monella eri tavalla, mutta yksilöiden on helpointa vaikuttaa jokapäiväisillä ostopäätöksillään. Ostopäätökset voivat koskea kaikkia elämässä tehtäviä hankintoja: esimerkiksi vaatteita, ruokaa tai elektroniikkaa. Tärkeintä on pyrkiä tekemään kestäviä valintoja ostamalla esimerkiksi aikaa ja käyttöä kestäviä, sekä eettisiä tuotteita, harkiten kuitenkin jokaisen ostoksen tarpeellisuutta. Yksi esimerkki on kansainvälinen kulutuskriittinen ja kulutuksen vastainen Älä osta mitään -kampanja, jota vietetään vuosittain samana päivänä kuin Black Fridayta, joka on suuri alennusmyyntipäivä. Myös tiettyjen valmistajien tuotteita saatetaan boikotoida, jos niiden tuotantotavoista paljastuu eettisiä ongelmakohtia.

Mielenosoitukset

Mielenosoitus on yleinen tapa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin suuren joukon voimalla. Mielenosoitukset järjestetään usein julkisilla paikoilla ja ne ovat kaikille avoimia tapahtumia. Yleensä ne toteutetaan kulkueina tai valtaamalla alueita ja niihin liittyy lisäksi kylttejä ja iskulauseita. Tarkoituksena on herättää julkista huomiota sekä vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja päättäjiin. Viime aikoina nuoret ovat esimerkiksi osoittaneet aktiivisesti mieltään ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta ruotsalaisen 16-vuotiaan Greta Thunbergin innoittamana. Toinen erityyppinen esimerkki mielenilmauksesta on Pride-kulkue, joka on tunnettu kansainvälisenä, monissa maissa vietettävänä tapahtumana, jossa seksuaalivähemmistöt kokoontuvat tuomaan mielipiteitään esiin positiivisella tavalla.

– Ryhmä 1.

Tristan Billet (2018), Unsplash, https://unsplash.com/photos/72EYDDwn8dE