Kolmannen kurssikerran tavoitteena oli syventää MapInfo-osaamista asteen pidemmälle. Näiden reilun kolmen tunnin aikana yhdistelimme ahkerasti eri tietokantoja toisiinsa ja loimme myös uutta tietoa tietokantaan vanhan tiedon avulla. Tässä meillä oli taustana Afrikan kartta ja tilastollista tietoa muun muassa valtioiden konflikteista ja luonnonvaroista. Lopuksi meidät jätettiin yksin muistelemaan menneitä ja tehtäväksi meille annettiin edellisen Afrikan tietokantayhdistely- harjoituksen pohjalta Suomen tulvaindeksikartan laatiminen, jossa on kuvattuna Suomen tulvaherkkyys ja järvisyysaste.
Afrikaanista elämää: kultaa,suitsuketta ja sotia
Tunnilla yhdistelimme erilaista tietoa Afrikan valtiosta ja keskiöön jäivät timanttikaivosten, öljylähteiden ja konfliktien sijaintialueet. Tietoa esitettiin kyseisten esiintymien tai tapahtumien alkamisvuosista sekä kyseisten luonnonvarojen tuottavuudesta. Lisäksi toisesta tietokannasta löytyi Afrikan intenetkäyttäjien määrät sekä valtioiden väkiluku vuosilta 2000 ja 2009. Näiden tietojen avulla meidän tuli pohtia, mitä kyseisillä tiedoilla voitaisiin tehdä tai mitä näiden perusteella pystyi päättelemään alueesta.
Ensiksi liitän tähän Afrikan kartan (Kuva 1) Arttu Paarlahden tiedotusblogista, jossa on selkeästi esitetty tilastojen pohjalta kolme edellä mainittua indikaattoria lukuunottamatta internetinkäyttäjiä.
Kuva 1. Afrikan luonnonvara- ja konfliktialueet.(Lähde:Arttu Paarlahti)
Kuvaa katsoessa voidaan huomata heti, että Afrikan mantere suorastaan ui konflikteissa. Lisäksi voidaan todeta, että vaikka Afrikan manteretta kuvataan yleisesti köyhäksi ja kurjaksi maanosaksi, on siellä huomattavan paljon rikkauksia, kuten timantteja ja öljyä. Surullista kuitenkin on, että näiden tuoma hyöty jakautuu epätasaisesti vai harvalle yläluokalle ja lisäksi ulkomaalaiset kaivos- ja öljy-yhtiöt vievät varoja muihin maanosiin.
Kartassa on kuvattu sekä yksittäiset suuret konfliktit että laajemmat konfliktialueet, kuinka laajalle konfliktien vaikutus ulottuu. Suurimpiin konflikteihin lukeutuvat muualla maailmassakin laajasti uutisoidut Sudanin, Somalian, Israelin, Egyptin ja Kongon demokraattisen tasavallan sisällä olevat yhteenotot. Hyvin paljon konflikteja näyttää olevan myös Afrikan länsirannikolla. Afrikan maanosaa katsoessa on vaikeaa löytää alueita, joissa ei olisi minkäänlaista konfliktia menossa, joten melkein koko Afrikka on konfliktialuetta.
Timanttikaivosten voidaan sanoa keskittyneen kolmelle eri alueelle. Nämä suurimmat timanttikaivokset sijaitsevat etenkin Etelä-Afrikassa, Namibian ja Kongon raja-alueilla sekä läntisessä Afrikassa erityisesti Guineoiden alueella. Öljyesiintymiä on puolestaan lähinnä Pohjois- Afrikassa. Kun tarkastellaan konfliktien ja luonnonvarojen suhdetta, voidaan huomata niiden välinen yhteys. Kun tarkasteltaisiin öljylauttojen ja timanttikaivosten löytövuosia sekä konfliktien alkamisvuosia, voitaisiin todennäköisesti sanoa niiden olevan kutakuinkin samat. Luonnonvarat aiheuttavat jatkuvasti riitaa naapurivaltioiden välille, etenkin alueilla, missä luonnonvarat sijoittuvat valtioiden raja-alueille. Kuitenkin valtioiden sisälläkin kytee monenlaista sodankäyntiä, sillä joissakin valtioissa saattaa asua satoja eri heimoja, jotka keskenään taistelevat rikkauksista saadakseen itselleen leipänsä.
Parametrien avulla voidaan tutkia monenlaista tietoa. Esimerkiksi jos katsottaisiin timanttikaivosten ja öljykenttien tuottavuutta ja konfliktialueen laajuutta, voitasiin näiden välille saada kiinteä yhteys. Lisäksi vertaillessa internetinkäyttäjämääriä vuosina 2000 ja 2009 voidaan todeta käyttäjien jopa 100-kertaistuneen joissakin valtioissa. Tähän osasyynä on tietenkin informaatioteknologian nopea edistyminen, mutta osittain luonnonvarojen löytövuosia tutkimalla voidaan katsoa, onko niillä ja internetkäyttäjien määrän kasvulla merkittävää yhteyttä. Timo Säyrinen viittaakin blogissaan internetkäyttäjien kasvun verrattavuuteen bruttokansantuotteen kanssa. Tätä kautta internetkäyttäjien kasvu voisi konkreettisesti ollakin kiinteässä suhteessa luonnonvaroihin.
Tulvia ja järvistä Suomea
Itsenäisenä tehtävänä meidän täytyi luoda edellisen tietokantaliitos-osaamisen pohjalta tulvaindeksikartta, jossa myös Suomen järvisyys oli näkyvillä. Tätä ennen kaikki oli hyvin, kun kävimme yhdessä läpi Afrikan aineiston pohjalta tietokantojen yhdistelyä ja uuden tiedon luomista, mutta kun yhtäkkiä täytyiki käyttää omaa päänuppiaan jälleen, oli pannu hieman sekaisin. Onneksi muiden kurssikavereiden avustuksella ja omalla pähkäilyllä pääsin lopulta tavoitteeseen.
Selitän aluksi hieman perustermejä, ennenkuin kaikki lukijat- minä mukaan lukien -ovat sekaisin tiedon tulvasta tai tulvatiedosta. Tässä käsitteitä ovat ainakin alivirtaama, ylivirtaama, keskialivirtaama, keskiylivirtaama ja tulvaindeksi. Ensinnäkin alivirtaama tarkoittaa kuivaa kautta, jolloin vettä virtaa keskimääräistä vähemmän. Ylivirtaama on siis päinvastainen käsite, silloin vettä virtaa keskimääräistä enemmän tai on jo tulva. Keskialivirtaama on luonnollisesti alimpien mitattujen arvojen keski-arvo tietyllä aikavälillä, kun keskiylivirtaama on jälleen päinvastainen laskutapa eli ylimpien mitattujen arvojen keski-arvo tietyn ajanjakson aikana. Näiden käsitteiden kautta olemme jo huomattavasti viisaampia ja voimme siirtyä jo helpommin tarkastelemaan tulvaindeksin laskemistapaa. Tulvaindeksi saadaan siis jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Helppoa, vai mitä?
Alla on esitettynä kolmannen kurssikerran lopputuloksena syntynyt tulvaindeksikartta (Kuva2).
Kuva2. Tulvaherkkyys sekä järvisyysprosentti Suomessa.
Tulvaherkkyys valuma-alueilla on nähtävissä helposti kartan tummimilla alueilla. Valitsin tulvaindeksiin kolme luokkaa kvantiili-luokittelutavalla, sillä tulvaindeksillä oli Suomessa vino jakauma. Väriksi asetin sinisen eri sävyt kuvaamaan symbolisesti tulvimista. Lisäksi kartalla on esitetty pylväsdiagrammilla lilalla järvisyyttä prosentteina laskettuna. Nyt myöhemmin voi huomata, että tummanlila värisävy on liian tumma siniselle taustalle, joten värin olisi voinut muuttaa karttaa tehdessä kirkkaammaksi.
Tulvalle herkkää aluetta (40-1100) voidaan perustellusti katsoa olevan niin Pohjanmaalla kuin Pohjois-Lapissakin. Myös Etelä- Suomessa joillain valuma-alueilla on erityinen tulvariski etenkin keväisin ja syksyisin. Nämä alueet ovat usein alavaa maata, jossa luontaisia vesivarastoja, kuten järviä, ei paljon löydy. Suomenselän länsipuolella oleva Pohjanmaa on erityistä tulvariskin aluetta, jossa erityisesti keväisin Kyrönjoen pinta ylittää paikoin tulvavallitkin aiheuttaen jokivarsitaloille huomattavia kosteusvaurioita. Toisaalta Lappi aivan pohjoista lukuunottamatta kuuluu tulvaindeksin keskikastiin, jossa huomattavaa tulvaherkkyyttä ei ole (20- 40), mutta jossa kuitenkin voi esiintyä paikoin useinkin tulvimista. Pienimmät tulvaindeksiluvut sijoittuvat itäiseen ja eteläiseen Suomeen erityisesti Järvi-Suomen alueelle. Näillä alueilla on vesivarastoja runsaasti ja pinnanmuodot huomattavasti vaihtelevammat kuin lännessä. Siksi tulvavesi ylittää uomat vain harvoin.
Jo edellä tuli mainituksi vesivarastojen, erityisesti järvien kiinteä yhteys tulvaindeksin suuruuteen. Kartassa alueet, missä järvisyysprosentti on suuri, kuten tietenkin Järvi- Suomessa, on alhainen tulvaindeksiluku. Päinvastoin taas alueet, missä järvisyysprosentti on alhainen, esimerkiksi Pohjanmaalla, tulvaindeksiluku kasvaa huomattavasti.
On hauskaa huomata, että mitä enemmän ehdin sählätä kaikkien näiden valtavien tietopläjäysten kanssa, sitä paremmin opin tuntemaan niin MapInfon kuin karttojen tulkitsemisenkin salat. Se luultavasti onkin koko kurssin päätarkoitus.
Lähteet:
1. Afrikan pohjakartta: http://www.maplibrary.org/stacks/Africa/index.php
2. Afrikan väestö-ja internetkäyttäjätiedot: http://www.internetworldstats.com/stats1.htm
3.Paarlahti. A, Afrikan kartta, https://blogs.helsinki.fi/tvt3-2012/
4. Konfliktien sijainnit: http://www.prio.no/CSCW/Datasets/Armed-Conflict/Conflict-Site/
5. Säyrinen,T, Kurssikerta 3: Virtaavaa vettä Suomessa ja Afrikan mystiikkaa, https://blogs.helsinki.fi/sayrinen/
6. Timantit: http://www.prio.no/CSCW/Datasets/Geographical-and-Resource/Diamond-Resources/
7. Valuma-alueet: Syken Oiva-tietokanta http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/paikkatieto.asp
8. Öljyvarat: http://www.prio.no/CSCW/Datasets/Geographical-and-Resource/Petroleum-Dataset/Petroleum-Dataset-v-12/