Ruututeemakartta on monesta näkökulmasta hyödyllinen. Tällä kurssikerralla loimme 500m x 500m ruuduista teemakartan, jonka teemaksi valitsin muunkielisten lukumäärän. Ruututeemakartta on hieman koropleettiteemakarttaa informatiivisempi, riippuen tietenkin ruutujen koosta. Mitä suurempimittakaavaisia ruutuja, sitä tarkempaa tietoa voi tallentaa. Kyseisessä ruututeemakartassa (Kuva 1) käyttämämme mittakaava on suhteellisen tarkka.
Kuva 1. Muunkieliset pääkaupunkiseudulla.
Mielestäni ruututeemakartta on kuitenkin osittain sekavampi muita teemakarttoja. Mikäli yksittäinen tutkittava alue eli ruutu on pieni, ruutukaava sekoittaa monesti kartan luettavuutta ja monesti kartta saattaa näyttää sekavammalta kuin pitäisi. Ruututeemakartalla on hyvä esittää absoluuttisia arvoja, sillä monesti suhteelliset arvot sekoittavat lisää ruututeemakarttaa. Ruututietoaineistot ovat erittäin kalliita Suomessa, joten se ehkä rajoittaa jonkin verran myös niiden käyttöä.
Tiia Salminen osoittaa omassa kartassaan nuorten aikuisten asumista Helsingissä. Hänen ruututeemakarttansa mukaan 25-29- vuotiaat nuoret aikuiset asuvat etenkin keskusta- alueilla Meilahti-Eira sekä Kallio-akselilla. Näihin syynä ovat etenkin opiskelu- ja työmahdollisuudet keskustan alueella. (1) Veera Toivonen puolestaan esittää ruututeemakartassaan miesten ja naisten osuutta Helsingin väestöstä. Kartoista voidaan havaita, että ruututeemakartta ei ole ehkä kaikista paras mahdollinen kuvaaja sukupuolijakauman esittämiseen. Se ei ole läheskään niin tarkka informatiivisuudeltaan. (2)
Kuva 1 esittää muunkielisten lukumäärää 500m x 500m metrin alueella. Muunkieliset tarkoittavat tässä tapauksessa muun kuin suomen ja ruotsinkielistä väestöä. Kartasta voidaan nähdä, miten muunkielisten lukumäärä on huomattavan suuri erityisesti Itä- ja Pohjois-Vantaalla sekä Espoossa. Myös ydinkeskustassa asuu huomattava määrä muunkielisiä asukkaita. Itä-Helsinki on myös muunkielisten valta-aluetta. Puolestaan pääkaupunkiseudun läntinen ja pohjoinen puoli ei ole muunkielisen väestön suosiossa asuma-alueiltaan.
Muunkielisen väestön sijoittuminen tietyille alueille periytyy monesta syystä. Sosiaalinen ja etninen segregoituminen vaikuttaa tiettyjen muunkielisen väestön suosimien alueiden ryhmittymiseen. Esimerkiksi maahanmuuttajista etenkin somalialaiset ovat keskittyneet etenkin Itä-Helsinkiin sekä Vantaalle. Tällaisella etnisellä eriytymisellä on monenlaisia vaikutuksia.
Toisaalta Helsingin keskustassa sekä Espoon ja Vantaan keskusta-alueilla asuu huomattava muunkielisen väestön keskittymä. Näillä alueilla asuu erittäin vähän maahanmuuttajia, mutta suuri osa esimerkiksi eurooppalaistaustaista väestöä. Nämä ovat muuttaneet pääkaupunkiseudulle joko työn tai perhesuhteiden myötä. Erityisesti Helsingin keskustassa asuvista muunkielisistä suuri osa työskentelee business-, lähetystö- tai yritysalalla.
Omassa ruututeemakartassani on parantamisen varaa. Olen kuitenkin parhaillaan toisella GIS-kurssilla käyttämässä ArcGIS- ohjelmaa, joten MapInfo taitoni haihtuvat hieman aina toisen GIS-harjoituskerran jälkeen. Legendaa pitäisi hieman muokata ja kartta olisi ollut helpompi tulkittava ilman ruututeemakartan sivuille jäävää aluetta.
Kaiken kaikkiaan kurssikerta oli mielenkiintoinen ja taas muistui mieleen toisenlaisen teemakartan erilaiset muodot.
Lähteet:
1. Tiia Salmisen blogi. (https://blogs.helsinki.fi/tiisalmi/) 9.2.2015
2. Veera Toivosen blogi. (https://blogs.helsinki.fi/vtoivone/) 9.2.2015