Hei vain!
Viidennellä geoinformatiikan menetelmät – kurssikerralla testasimme oppimiamme taitoja QGIS:n parissa. Kurssikerran alkupuoliskolla teimme ensimmäisen tuntitehtävän yhdessä, mutta lopputunnista ja kotitehtävissä pääsimme käyttämään omia aivojamme ja näyttämään sen, mitä me oikeasti QGIS:llä osaamme tehdä.
Taulukoiden parissa työskenteleminen sujui aika hyvin. Mitä nyt pieniä ajoittaisia ongelmia oikeiden työkalujen valinnassa ja siitä johtuvaa turhautumista. Kuten opettajamme Paarlahti sanoikin jollain luennolla meille opiskelijoille, QGIS:n käytön opettelu vaatii pientä tuskien taivalta. Ja tottahan se on, oppiakseen jotain kunnolla, pitää sen eteen nähdä vaivaa.
Ensimmäinen isompi pulma minulle tuli itsenäisiä tehtäviä tehdessäni vastaan uima-allastehtävässä. Kun koitin yhdistää pks_vaki.shp ja a_pks_pie.shp tietokantoja yhdeksi ilmaistakseni uima-altaiden määrää kartalla, puski QGIS minulle error-viestiä. Tähän ongelmaan oli kuitenkin löytänyt ratkaisun Ilari Leino, joka kertoo tarkemmin blogissaan siitä, kuinka kyseinen error-viesti kierretään ja prosessi saadaan vietyä loppuun asti.
Toisen QGIS:n työkalut ovat tulleet tutuimmaksi kuin toiset. Select by location – työkalu on ollut käytössä varmaan kaikista eniten. Työkalujen käyttö on vähän tönkköä, haparoivaa ja jouduin muutamaan otteeseen tehtävien teon avuksi selailemaan tuntitallenteista, että mitä työkalua tulisi käyttää milloinkin. Yritin ensin liittää uima-allas tehtävässä tietokantoja join-toiminnolla, mitä en saanut toimimaan. Tähän löysin ratkaisun kurssikaverieni blogeista, missä puhuttiin Join Attributes by location (summary) – työkalusta/toiminnosta, mitä muistan käyttäneeni, mutta kyseiset muistikuvat ovat vähän hataria. No, nyt viidennen kurssikerran tehtävien myötä on tullut sen käyttöäkin harjoiteltua vähän lisää.
QGIS:n kanssa tekeminen muuttuu kokoajan varmemmaksi, mutta samaistun hyvin vahvasti Iiriksen mielipiteeseen QGIS:lla työskentelystä. Hän toteaa blogissaan kuinka QGIS:n käyttö ei ole vielä intuitiivista ja vaatii vielä harjoitusta, jotta käyttö alkaa sujua moitteettomammin. Samaistuessani tähän, minusta kuitenkin tuntuu, että vaikein osuus QGIS:n käytön opettelussa alkaa olla jo takana päin!
Alla taulukot ja kuva viidennen kurssikerran tehtävistä. Uima-allastehtävän palkit olisin voinut ilmaista vielä ehkä hieman selvemmin, mutta ne onnistuivat ainakin paremmin tällä kertaa, jos verrataan parin viikon takaiseen tulvaindeksitehtävään. Kartta on myös vähän liian zoomattu sisään, mutta tein tämän valinnan siksi, että kartan pylväät erottuisivat paremmin. Numerot kartalla kertovat uima-altaiden lukumäärästä.
Näihin kuviin ja tunnelmiin!
Malmin lentoasema | |||
Asukkaita 1km säteellä | 9156 | ||
Asukkaita 2km säteellä | 58967 |
Helsinki-Vantaanlentoasema | |||||
Asukkaita 2km säteellä | 11794 | ||||
Asukkaita 65 db:n alueella yhteensä | 303 | ||||
65 db:n asukkaat suhteessa 2km sis. asuviin | 2,57% | ||||
55db:n alueella asuvia | 11923 | ||||
asukkaat, joita poikkeuslentoreitti häiritsee | 13274 |
Asemat | |||||
Asukkaat, joilla 500m tai alle matkaa asemille | 111765 | ||||
Näiden osuus kaikista alueen asukkaista: 21,65% | 21,65% | ||||
Työikäisten osuus >500m päässä asemista asuvista | 67,10% |
Taajamat | |||||
Taajamassa asuvien %-osuus | 96,20% | ||||
kouluikäiset jotka eivät asu taajamissa lkm | 2267 | ||||
Näiden osuus koko alueen koululaismäärästä % | 3,87% |
Uima-altaat | |||||
Monta rakennusta pk-seudulla, missä uima-allas | 855 | ||||
Asukkaita uima-altaan omaavissa taloissa | 12170 | ||||
Omakotitaloja, joissa uima-allas | 345 | ||||
Paritaloja, joissa uima-allas | 158 | ||||
Rivitaloja, joissa uima-allas | 113 | ||||
Kerrostaloja, joissa uima-allas | 181 | ||||
Talojen lkm, mistä löytyy sauna | 21922 | ||||
Saunallisten talojen %-osuus pk-seudun taloista | 24,16% |
Kuva 1. Uima-altaiden lukumäärät pääkaupunkiseudulla visualisoituna kartalle.
Viittaukset:
Ilarin blogi, viitattu 7.3.2021
https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/
Iiriksen blogi, viitattu 7.3.2021
https://blogs.helsinki.fi/iiristur/