Tällä kurssikerralla alettiin heti työstämään viimeisellä kerralla aloitettua työtä Pornaisista. Tutustuimme bufferointi-työkaluun, jolla voitiin rajata tietty alue puskurivyöhykkeeksi ja tarkastella sen alueen sisälle jääviä tietoja. Bufferityökalulla laskimme, kuinka paljon ihmisiä asuu 100 metrin etäisyydellä teistä. Toinen hyvä työkalu, jota käytimme oli “sum line lenghts”. Sillä pytsyimme laskemaan esimerkiksi peltojen ja teiden lukumäärät kartalta.
Alun jälkeen saimme alkaa tekemään tehtäviä itsenäisesti. En koe, että osaisin käyttää QGIS:siä vielä kovinkaan hyvin, joten olin vähän huolissani miten tulisin selviämään tehtävistä. Alkuun kuitenkin pääsin ihan hyvin, mutta sitten bufferialueen luonnin jälkeen, kohdassa jossa tietoja olisi pitänyt näkyä, ei näkynyt minulla mitään. Yritin samaa muutaman kerran siinä onnistumatta. Anton on kuitenkin omassa blogissaan hyvin selittänyt, miten nämä laskutoimitukset tuli tehdä.
Onneksi kurssikerralla ei ollut välttämätöntä tuottaa uutta karttaesitystä, vaan vaihtoehtoisesti sai pohtia QGIS:sin tärkeimpiä työkaluja. Ensimmäiseksi minulle tulee mieleen attributes table, jossa siis näkyy kaikki käytetyn aineiston tiedot. Joskus taulukosta häviää tietoja, jonka syytä en ole vielä oikeastaan ymmärtänyt. Mutta kannattaa aina tallentaa kartta-aineistoa, jotta tiedot eivät häviäsi. Toinen tärkeä työkalu on Field calculator, jolla pystyy yhdistämään eri tietoja toisiinsa. Select features-työkalu on hyvä käyttää silloin, kun haluaa tarkemmin tarkastella jotain tiettyä aluetta.
Qgisin ominaisuuksien ja työkalujen oppiminen vaatii ainakin minulta paljon harjoittelua. Työkaluja on niin paljon, että itselläni ainakin helposti ne menee sekaisin ja unohdan, mitä työkalua pitikään käyttää milloinkin. Toivon mukaan alan kuitenkin pikkuhiljaa oppimaan Qgis:sin käyttöä sujuvasti.
Lähteet:
Anton Grangvist blogi, https://blogs.helsinki.fi/antongra/ Viitattu. 3.3.2021